Kymenlaakson kiinteät muinaisjäännökset

Arkeologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden aineelliseen ja henkiseen kulttuuriin liittyvien jäännösten avulla. Ihminen on eläessään ja toimiessaan jättänyt jälkeensä monenlaisia rakenteita, muodostelmia, kerrostumia ja esineitä, joita tutkimalla ja dokumentoimalla saadaan uutta tietoa menneiden aikojen ihmisen elämästä. Tutkittavien arkeologisten kohteiden ikä vaihtelee suuresti ja ne ajoittuvat kivikaudelta aina 1900-luvulle asti.

Kymenlaaksosta tunnetaan tällä hetkellä runsaat 1400 lain rauhoittamaa muinaisjäännöskohdetta. Maakunnan muinaisjäännöksistä noin puolet on esihistorialliselta ajalta, jolta maassamme ei vielä tunneta kirjallisia lähteitä. Esihistorialliset muinaisjäännökset ajoittuvat jääkauden jälkeiseen aikaan välille noin 9000 eKr. -1150/1300 jKr. Muut Kymenlaakson muinaisjäännöksistä ovat nuorempia ajoittuen keskiajalle ja sen jälkeiseen aikaan.

Eri-ikäisten ja erityyppisten muinaisjäännösten kirjo on suuri, ja ne liittyvät mm. ihmisen asumiseen ja elämiseen, eri elinkeinojen harjoittamiseen, liikkumiseen sekä uskomusmaailmaan ja uskontoon. Tietoa muinaisjäännöksistä saadaan kaivausten ja inventointien avulla, joiden yhteydessä löytyy tavallisesti myös arkeologista esineistöä.  Muinaisjäännöskohteita tutkittaessa otetaan kenttätöiden yhteydessä talteen myös näytteitä, joiden analysoinnissa eri luonnontieteillä on keskeinen merkitys.

Mitä Kymenlaaksosta löytyy?

Suurin osa Kymenlaakson tunnetuista esihistoriallisista muinaisjäännöksistä on kivikauden merenrannoilla ja jokivarsilla aikoinaan sijainneita asuinpaikkoja. Pohjois-Kymenlaaksolle tyypillisiä kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat myös kalliomaalaukset, joita tunnetaan alueelta tällä hetkellä parisenkymmentä.  Pronssikauden muinaisjäännöksistä yleisimpinä esiintyvät kivistä rakennetut hautaröykkiöt, ns. hiidenkiukaat, jotka sijaitsevat rannikon ja saariston korkeilla kallioilla. Sisämaan järvialueen hautaröykkiöitä kutsutaan lapinraunioiksi. Myös pääosa Kymenlaakson rautakautisista muinaisjäännöksistä on kivistä kasattuja hautaröykkiöitä, joita tunnetaan koko maakunnan alueelta.

Historiallisen ajan muinaisjäännöksistä Kymenlaaksolle ominaisia ovat ennen kaikkea sotahistorialliset kohteet, joiden lisäksi alueelta tunnetaan runsaasti monentyyppisiä asutus-, elinkeino-, ja teollisuushistoriaan sekä kirkolliseen kulttuuriin liittyviä muinaisjäännöksiä. Näitä ovat mm. linnoitukset ja varustukset, ryssänuunit, vanhat kylätontit, kiviaidat, kivilouhokset, kaski- ja viljelyröykkiöt, tervahaudat, hiili- ja tiilimiilut sekä kirkolliseen kulttuuriin liittyvien rakennusten jäännökset.

Museovirasto ylläpitää internetissä Kulttuuriympäristön palveluikkuna -nimistä palvelua, josta löytyy tietoa myös Kymenlaakson muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista, niiden hoidosta ja tutkimuksesta sekä alueella tehdyistä arkeologisista esinelöydöistä. Palvelun kautta voi myös ladata maksutta arkeologiaan liittyviä paikkatietoaineistoja sekä tutkimusraportteja.