Kouvola
Suomen 10:nneksi suurimman kaupungin, Kouvolan, museotarjonta on Kymenlaakson runsain. Suurin osa niistä on erikoismuseoita, joissa voi tutustua mm. kaupankäyntiin, radioihin, kestikievariaikaan tai pienoisrautateihin. Kymenlaakson teollisuuden historiaa on esillä Ankkapurhan teollisuusmuseossa ja maailmanperintökohde Verlassa. Kymenlaakson ainoa taidemuseo sijaitsee myös Kouvolassa.
Ankkapurhan teollisuusmuseo
Pasilantie 1
46900 Inkeroinen
Avoinna
1.6.–22.8.2024 ke–to ja la–su 12.00–17.00
Tiedustelut
040 5348 531
museo.opas@storaenso.com
Palvelut
opastuskierrokset tilauksesta
Pääsymaksut
Vapaa pääsy.
Ankkapurhan teollisuusmuseo sijaitsee Inkeroisissa Stora Enson tehdasalueella vanhan, vuonna 1872 Ankkapurhan Lohisaarelle perustetun puuhiomon ja kartonkitehtaan tiloissa. Museon ydin ja arvokkain kokonaisuus on Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone, pahvimankeli. Saksasta ostettu, alkuperäiselle paikalleen entisöity kone käynnistyi vuonna 1897 ja pysäytettiin lopullisesti vuonna 1978. Ainutlaatuisen konevanhuksen pituus on 60 metriä ja työleveys puolitoista metriä. Sen huippunopeus oli 30 metriä minuutissa ja keskimääräinen vuosituotanto 6 000 tonnia.
Museon perusnäyttely esittelee Ankkapurhan varhaisvaiheita, henkilökunnan työ- ja elämänoloja sekä teollisuuden kehitystä runsaan sadan vuoden aikana. Näyttelyssä on yli 220 valokuvaa, karttoja ja taulukoita sekä yli 160 esinettä. Osa näyttelystä on vanhan vesivoimalaitoksen generaattorisalissa.
Teollisuusmuseoon kuuluu myös toimiva museopaja, jossa esitellään useiden sukupolvien teollisuusseppien työtä ja työvälineitä aidossa pajaympäristössä. Ammattitaitoinen seppä sälleineen antaa sovittaessa museossa työnäytöksiä. Museovirasto on nimennyt teollisuusalueen Suomen metsäteollisuuden muistomerkiksi.
25.8.2023 museolla InkJazz konsertti.
Elimäen kirkkomuseo
Mettäläntie 3
47200 Elimäki
Avoinna
tilaisuuksien yhteydessä
Tiedustelut
040 849 2612
Elimäen kirkkomuseo sijaitsee seurakuntakeskuksen salin parvella. Museon esineistö on peräisin sen välittömässä läheisyydessä olevasta Elimäen kirkosta, joka kuuluu maamme vanhimpiin puisiin ristikirkkoihin. Se on valtakunnallisesti merkittävä rakennus ja yksi harvoja säilyneitä 1600-luvun kansanomaisen kirkkorakennustaiteen edustajia maassamme. Kirkon kellotapuli on 1790-luvulta ja kirkkoa ympäröivää hautausmaata on käytetty 1600-luvulta aina vuoteen 1885 asti.
Museoon on tallennettu Elimäen kirkon historiaan liittyviä esineitä, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta. Esille on aseteltu mm. kirjallisuutta, ehtoollisastioita ja kirkkotekstiileitä. Myös itse kirkko on näkemisen arvoinen 1600-luvulta peräisin olevine alttaritauluineen, kuoriaitoineen ja saarnastuoleineen
Elimäen kotiseutumuseo
Alppiruusuntie 98
47200 Elimäki
Avoinna
7.6.–4.8.2024 pe-su 12.00–17.00 sekä museon tapahtuminen aikana.
Juhannuksena suljettu.
Pääsymaksut
Vapaaehtoinen pääsymaksu
Tiedustelut
0400 539 273, 040 545 8106
Elimäen kotiseutumuseo on ulkomuseo, jonka seitsemän rakennusta on siirretty museoalueelle eri puolilta Elimäkeä. Museoalueella on vanha talonpoikaistupa, luhtiaitta, pikkuaitta, savusauna, sepän paja, kauppamakasiini ja riihirakennus hevoskiertoineen. Ulkomuseoalueen erikoisuus on ns. mamsellimylly, tuulimylly joka on alkujaan kuulunut Mustilan kartanoon ja on sijainnut nykyisellä paikallaan ”Höyhensaarella” jo yli 40 vuotta.
Enäjärven Maamiesseuran kylämuseo
Sorsankuja 3
46450 Enäjärvi
Avoinna
sopimuksesta
Tiedustelut
0400 586 115
Enäjärven Maamiesseura päätti kokouksessaan 15.12.1955 perustaa Enäjärvelle kylämuseon. Museon tarkoituksena oli tallentaa kylän talonpoikaisesineistöä tuleville sukupolville. Vuonna 1961 pystytettiin Suutarinmäelle, Seuratalolle, Valio Porvarin lahjoittama hirsinen aittarakennus.
Tämä Puustellin riista-aittana toiminut rakennus on alun perin rakennettu 1802 ja lahjoituksen myötä siitä tuli kylämuseon esine numero 1. Enäjärven Maamiesseuran kylämuseon esineet inventoitiin ja taltioitiin uudestaan sekä kuvallisesti että luettelomaisesti syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Samalla Maamiesseuran kylämuseo siirrettiin uuteen paikkaan Kylätalon pihapiiriin.
Huhdasjärven Museokangas
Sulansalmentie 1244
47710 Jaala
Avoinna
Sopimuksen mukaan kesäaikana
Pääsymaksut
Maksuton tai sopimuksen mukaan
Tiedustelut
Palvelut
Opastukset
Kanerva- ja mäntykankaalla sijaitsee Jaalan Kotiseutuyhdistyksen omistama Museokangas. Alueella on mm. Savusauna, Luhtiaitat, Riihi, Tervatalo (vanha maatalo), Nuorisoseurantalo (Koulumuseo) ja Tervahauta.
Kouvolan Koti- ja Radiomuseo
Pajaraitti 1
45100 Kouvola
Avoinna
12.6.–11.8.2024 ke-pe ja su 12.00–18.00 ja la 12.00–16.00
Juhannusviikolla suljettu.
Tiedustelut
020 615 6157
museo@putkiradiomuseo.fi, sotilasradiomuseo@putkiradiomuseo.fi
Pääsymaksut
5 €, lapset ilmaiseksi
Palvelut
myyntipiste, opastus tilauksesta
Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo on miljöömuseo, joka kertoo radion historiaa 1920-luvulta 1960-luvun transistoriradioiden aikakaudelle asti. Museon kokoelmissa on noin 2 000 luetteloitua putkiradiota ja saman verran on luettelointivaiheessa. Museossa putkiradion aikakaudet on jaettu omiin huoneisiinsa, joten vierailija voi tutustua radion historiaan pala kerrallaan, aikajärjestyksessä. Museon erikoisuutena ovat sotilasradiot.
Museon yhteydessä on myös radiokorjaamo laitteineen ja varaosineen. Kouvolan Putkiradiomuseon yhteydessä harrastetaan myös radioamatööritoimintaa.
Kouvolan Putkiradiomuseo sijaitsee Kaunisnurmen museokorttelissa. Museoon on noin 500 metrin matka rautatie- ja linja-autoasemalta.
Kouvolan pienoisrautatiemuseo semaforo – trenorama
Asemakatu 2
45100 Kouvola
Avoinna
Aukioloajat löytyvät museon kotisivuilta.
Tiedustelut
0400 711 607
Vanhassa VR:n koulurakennuksessa, lähellä Kouvolan rautatieasemaa, toimii rautatiekaupunkiin hyvin sopiva pienoisrautatiemuseo Semaforo. Museossa on esillä mm. junien ja junaratojen pienoismalleja sekä muuta rautatieaiheista esineistöä. Museon yhteydessä on myös viihtyisä kahvitupa Onkapannu.
Pienoisrautatiemuseon sydän on keskieurooppalaistyyliseen kaupunkimaisemaan sijoitettu rautatie, jossa liikennöi yli 20 junaa. Junia ohjataan tietokoneen avulla tai manuaalisesti. Radalle on mahdollista myös simuloida käyttöhäiriö.
Ratapihalla liikkuu aidon tuntuisena huippunopeat luotijunat TGV Duplex V 130 ja SBB Intercity BR 460-046, kaksikerroksinen lähiliikennejuna SBB RABe 511-005 ZVV, 1910-luvun höyryä puhalteleva SJ 939 veturi, jonka perässä kulkevat kaksiakseliset vanhat III lk puuvaunut, Sr 3 Vectron rekkoja kuljettava erikoisjuna tai Venäjän-liikenteen RZD suur nopeus Juna Sapsan, Repin-Juna HSK – Pietari ja Vr:n Sr 2 3207 pikajuna.
”Pyrin laittamaan liikkeelle aina sellaisia junia, joiden uskon kutakin kävijää kiinnostavan.” Junat kulkevat täsmälleen samalla tavalla kuin VR, näet miten junan turvajärjestelmä toimii, mutta pienemmässä mittakaavassa. Esitys kestää 45 minuuttia.
Suuri vetonaula on iso puujuna, jonka mittasuhde on 11.25. Se puksuttelee päiden yläpuolella 35 metrin ympyrää. Kiinnostava on myös veturi, joka kulkee ylösalaisin. Museon tietokoneelta löytyy UIC rautatiealan sanasto. Se sisältää 26 000 sanaa ja 16 kieltä. Voit käyttää kolmea kieltä yhtä aikaa, kokeile itse ja käännä!
Pienoisrautatiet kiinnostavat yhtä lailla lapsia ja aikuisia. Tämä museo on ainoa paikka Pohjoismaissa, jossa yleisö pääsee näkemään automaattisella junaliikenteen ohjausjärjestelmällä toimivan pienoisrautatien.
Museon yhteydessä on myös pienoismallikorjaamo laitteineen ja varaosineen. Kouvolan pienoisrautatienmuseo semaforo − trenoraman yhteydessä toimivat myös teknillisten pienoismallien harrastajat.
Puolakan talomuseo
Museonmutka 31
45100 Kouvola
Avoinna
Tapahtuma-aikoina.
Tapahtumat löytyvät museon kotisivuilta.
Pääsymaksut
Ei sisäänpääsymaksua
Tiedustelut
Puolakan talomuseo 040 660 5153
Jouni Sjöblom 040 553 0336
Palvelut
Kahvila, vaihtuvia taidenäyttelyitä, tapahtumia ja tilaisuuksia, opastettuja kierroksia, paikallishistoriallisia työpajoja lapsille
kansanoopperakuoro.fi/puolakan-talomuseo/
Puolakan talomuseo sijaitsee vanhassa Kymijoen kulttuurimaisemassa Kouvolan Mäkikylässä. Alueella on vahva historia, onhan talomuseolta näkyvä Kymijoki ollut Venäjän ja Ruotsin raja. Puolakan rakennukset ovat aikanaan muodostaneet lähes umpipihan. Puolakan tunnelmallinen tupa on 1700-luvulta ja aitat 1800-luvun alusta. Muut piharakennukset ovat 1900-luvun alusta. Talon viimeiset asukkaat olivat neljä naimatonta sisarusta, joista viimeinen, Otto Puolakka, kuoli 1957. Museoksi tila ostettiin vuonna 1962. Vuodesta 2012 asti museo on ollut tyhjillään, kunnes Jouni Sjöblom osti museon vuoden 2020 alusta, ja kesäkuussa se avattiin uudelleen yleisölle. Koe idyllinen entisaikojen tunnelma Puolakan pihapiirissä sekä historiaa henkivässä tuvassa.
Poikilo-museot
Kouvolan kaupunginmuseo
Kouvolan taidemuseo
Varuskuntakatu 11
45100 Kouvola
Avoinna
ti–pe 11.00–18.00, la–su 12.00–17.00
Vapaa pääsy perjantaisin 16.00–18.00
Tiedustelut
020 615 5297 ja 020 615 8486
Pääsymaksut
Taidemuseo ja/tai kaupunginmuseo 11 / 8 €, alle 18 vuotiaat vapaa pääsy, perjantaisin klo 17.00-18.00 vapaa pääsy. Museokortti
Palvelut
auditorio, kahvila, myyntipiste, opastus tilauksesta
Kouvolan alueella pääsee nauttimaan museoista
Kouvolan alueella museoiden ystäville on runsaasti nähtävää ja koettavaa. Kaupungin omistamat Poikilo-museot täydentävät pienten erikoismuseoiden kuten radio- ja pienoisrautatiemuseon tarjontaa monipuolisella näyttelyohjelmallaan.
Kouvolan kaupungin Poikilo-museot toimii Kouvolatalossa, jossa on Kouvolan taidemuseo Poikilo ja Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo. Lisäksi talossa on pienemmät näyttelytilat Poikilo-galleria ja Kouta-galleria sekä mediataidetta esittävä Kino-Poikilo.
Poikilo-sana tulee taiteilija Pekka Nissisen veistämästä puisesta Poikilo-maskotista. Tarinan mukaan Poikilo merkitsee onnellista vaihtokauppaa, rakkautta ja iloa. Siinä on kyse samoista asioista kuin taidekokemusten kartuttamisessa.
Kouvolan taidemuseo Poikilo
Taidemuseon näyttelyt käsittelevät pääasiassa oman aikamme taidetta. Museossa on vuosittain kolme korkeatasoista taidenäyttelyä.
Taidemuseon kokoelmat koostuvat Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupunkien sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kuntien taidekokoelmista. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Kaakkois-Suomen taidesäätiön kokoelmat. Teoksia on noin 2 500. Vaikka merkittävin osa kokoelmasta on 1960-luvun informalismia, kokoelmien juuret ovat 1900-luvun alkupuolella.
Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo
Kaupunginmuseon näyttelyt kertovat koko Kouvolan alueen historiasta. Päänäyttelyn ohella museossa järjestetään pienimuotoisia, lyhyempikestoisia näyttelyjä.
Kaupunginmuseon esinekokoelmassa on noin 35 000 esinettä. Tavallisten arjen esineiden lisäksi kokoelmassa on muun muassa maanviljelyn, koululaitoksen, terveydenhoidon ja kaupankäynnin historiaan liittyviä esineitä.
Kaupunginmuseon kuva-arkiston kokoelmissa on noin 130 000 valokuvaa ja negatiivia eri puolilta Kouvolaa. Eniten kuvia on Kuusankoskelta, Kouvolan keskustasta ja Valkealasta. Valokuvia on kaikilta elämän alueilta 1800-luvun lopusta nykyaikaan.
Museokauppa Poikilo
Kouvola-talossa on myös museokauppa, joka myy pääsylippujen lisäksi lahjatavaroita, matkamuistoja ja paikallisia tuotteita.
Tervetuloa Kouvolan kaupungin verkkokauppaan!
Verkkokaupassa on myynnissä Poikilo-museoiden taide- ja historia-aiheisia julkaisuja ja muita alueen paikallishistoriaan liittyviä kirjoja. Verkkokaupasta löydät myös Poikilo-tuotteita sekä tuotteita, joiden suunnittelussa on hyödynnetty mm. Poikilo-museoiden kuva-arkiston kuvia.
Kouvolan kaupungin verkkokauppa
Kuusankosken kotiseututalo
Kotiseututie 12
45700 Kuusankoski
Avoinna
8.5.–31.8.2024 ke–su 10.00–18.00
Juhannuspäivänä 22.6. suljettu
Tiedustelut
044 792 1870
kuusankoskiseura.fi/kotiseututalo
Kuusankosken kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttinen, pyöröhirsinen rakennus. Vuonna 1897 valmistunut Kymintehtaan Mäkikoulu siirrettiin kotiseututaloksi Kettumäelle vuonna 1957. Kotiseututalossa on esillä kaupunginmuseon esineistöä sekä kesäkautena viisi vaihtuvaa näyttelyä, joiden järjestämisestä vastaa Kuusankoski-Seura ry.
Museotalo Warpunen
Reunalinja 7
46900 Inkeroinen
Avoinna
Tilauksesta
Tiedustelut
040 5348 531
museo.opas @storaenso.com
johanna.harju@storaenso.com
Pääsymaksu
vapaaehtoinen pääsymaksu
Museotalo Warpunen on työntekijäperheille 1900-luvun alussa rakennettu asuintalo, joka sijaitsee tehtaan asuntoalueella lähellä teollisuusmuseota. Talossa on neljä mielenkiintoista kokonaisuutta: 1900-luvun alun työntekijäkoti, 1920-luvun konttori, konttorikonenäyttely ja 1940-luvun lopun ”heteka-ajan koti”.
Työntekijäkodin kalustus, käyttöesineet ja käsityöt kertovat suurperheen elämästä 40 neliön asunnossa. Keittiö oli todellinen monitoimihuone ja kamaria koristivat taidokkaat käsityöt. Heteka-ajan kodissa esitellään muun muassa oikea heteka peittoineen ja seinävaatteineen sekä toisen maailmansodan aikaisia puu- ja paperikenkiä.
Palvelut
opastus
Ranta-Pukin kievarimuseo
Kymijoentie 42
Anjala
Avoinna
2.6.–15.8.2024 su 12.00–16.00
Talkootiistaisin klo 9.00–12.00 ja tapahtumien aikana
Tiedustelut
040 564 2452
Pääsymaksu
vapaaehtoinen
Palvelut
opastus aukioloaikana ja tapahtumien yhteydessä, sekä tilauksesta
anjala-seura.info/kievarimuseo
Ranta-Pukin kievarimuseon rakennusryhmä edustaa 1800-luvun lopun talonpoikaisrakentamista ja on sellaisena osa arvokasta perinnemaisemaa. Museona sen arvoa nostaa se, että rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, eivät muualta siirrettyjä. Myös osa esineistöä jäi paikoilleen, kun Pukin talouskeskus rakennettiin uuteen paikkaan.
Museoaluetta on kehitetty Leader-rahoituksen ja paikallisten tukijoiden turvin. Viime vuosina on saatu Museoviraston avustuksia rakennusten kunnostukseen ja valaistuksen parantamiseen. Museon rannasta löytyy lauttalaituri. Seuran jokilautta kuljettaa väkeä vesitilanteen salliessa tilauksesta ja tapahtumapäivinä Kymijoella, Anjalanlahdella ja Piirteenkosken tienoilla.
Ranta-Pukin vuonna 1884 rakennetun päärakennuksen huoneista osa on kalustettu tilalla 1900-luvun alussa toimineen kestikievarin mukaisesti, osassa on vaihtuvia näyttelyitä. Ulkorakennuksissa on nähtävillä menneen ajan maatalouskalustoa. Vuosittain vaihtuvaan näyttelyyn on Sari Holanti tuonut kesäksi 2024 tauluja, joiden teemana on “KUNINKAALLISIA KISSOJA”.
Suomen puotimuseo
Vanhatie 22
45370 Valkeala
Avoinna
6.6–6.8.2023 ke–pe klo 12.00–18.00, la–su klo 12.00–15.00
Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan.
Tiedustelut
040 7215 712
valkealan.museoyhdistys@gmail.com
Pääsymaksut
7€ aikuinen ja alle 18 v. ilmaiseksi. Museokortti ei ole käytössä.
Valkealan Museoyhdistys jatkaa Suomen puotimuseon toimintaa Valkealassa. Tiedustelut: Simo Teräväinen, puheenjohtaja puh. 040 065 7899
Jaakko Eerikinpoika Pokki (1847-1917) koki Suomen suuriruhtinaskunnan vaiheet Venäjän neljän keisarin hallituskaudella. Jaakko Pokki lunasti Valkealan kirkon läheisyydessä, Pokin mäellä, sijainneen maakaupan nimiinsä vuonna 1877. Myöhemmin hän hankki Hirsmäeltä seurakunnan maalla sijainneen pienen hirsitalon ja laajensi sitä useaan otteeseen. Viimeisimmät muutostyöt tehtiin 1913-1917, jolloin kauppiastalo sai nykyisen muotonsa.
Puodiksi entisöidyssä museossa on esillä Jaakko Pokin autenttista kauppakalustoa ja suomalaista kauppaesineistöä. Muistatko ajan, jolloin kauppias otti karamellit kauniista peltipurkista ja kääräisi ne paperitötteröön? Muistatko sikurin, paperikankaan ja verokahvin? Suomalainen elinkeinoelämä esittäytyy esineellisessä muodossaan yli sadan vuoden aikamatkana Suomen Puotimuseossa.
Verlan tehdasmuseo
Verlantie 295
47850 Verla
Avoinna
2.5.–23.6.2024 ti–su 11.00–16.00
(juhannusaattona 21.6. suljettu)
24.6.–15.8.2024 ma-su 10.00–18.00
16.8.–29.9.2024 ti–su 11.00–16.00
Tiedustelut
020 415 2170
museum.verla@upm.com
Pääsymaksut
aikuiset 15 €, työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 10 €
alle 18 v. vapaa pääsy
Palvelut
opastus, lounaskahvila, museokauppa, ruukkikylän puodit
Verlan ainutlaatuinen kokonaisuus on UNESCOn maailmanperintökohde
Kuohuvan Verlankosken rannalle perustettiin ajalleen tyypillinen pieni puuhiomo ja paperitehdas vuonna 1882. Tämä tehdas valmisti hyvämaineista vaaleaa puupahvia 1800-luvun menetelmin vuoteen 1964 saakka. Verla onkin siitä poikkeuksellinen maailmanperintökohde, että sen arvo on sen tyypillisyydessä. Tehtaan sulkiessa ovensa sen koneet jätettiin koskemattomina paikoilleen. Myös Verlan tehtaan autenttisuus on yksi tekijä sen maailmanperintökohteeksi hyväksymisessä. Maailmanperintökohde Verla on kokonaisuutena poikkeuksellisen hyvin säilynyt pieni kylä: tehdasta ympäröivät koski- ja metsämaisemat sekä työväenasuntojen kokonaisuus.
Verlan ruukkikylä ja vanha tehdasmiljöö Verlankosken rannalla sijaitsevat Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Vanhan puuhiomon ja pahvitehtaan maisemissa Suomen metsäteollisuuden historia esittäytyy harvinaislaatuisen elävänä kokonaisuutena. Kuusipuusta valmistettiin valkoista puupahvia perinteisin menetelmin vielä heinäkuussa 1964. Nykyisin museovieraat pääsevät ihastelemaan tehdasta sellaisena kuin se oli tuotannon loppuessa. Vuodesta 1972 tehdasmuseona toiminut Verla hyväksyttiin ainutlaatuisuutensa vuoksi UNESCOn maailmanperintöluetteloon 1996. Sen omistaja ja ylläpitäjä on UPM-Kymmene Oyj.
Verlan ensimmäinen puuhiomo aloitti toimintansa vuonna 1872. Arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelemat nykyiset tehdasrakennukset ovat peräisin 1890-luvulta, ja ne edustavat aikakautensa tyypillistä pohjoismaista teollisuusrakentamista. Runsas tiiliornamentiikka, kauniit takorautaiset saranat sekä kattokoristeet antavat alueelle omaleimaisen ilmeensä.
Verlan ruukkikylä elää yrittäjiensä kautta myös tätä päivää. Kesäisin vanhassa tallissa ja myllymakasiinissa toimivat ruukkikylän pajat ja puodit. Opastetun tehdaskierroksen jälkeen käsityön taitajat tarjoavat tuotteitaan ja palvelujaan kävijöille. Tarjolla on mm. perinnepelejä, keramiikkaa ja käsitöitä. Perinteikäs Verlan seuratalo on jälleen käytössä ja vuokrattavissa mm. erilaisiin kokous- tai kurssitilaisuuksiin. Majoittuminen idyllisissä 1800-luvun työläismökeissä, jotka sijaitsevat kylänraitin molemmin puolin, kruunaa kiireettömän irtioton arjesta.