Kotka
Merikaupunki Kotkan museokohteista löytyy jokaiselle jotakin. Keskellä luonnonsuojelualuetta, Kymijoen partaalla sijaitseva Keisari Aleksanteri III:n kalastusmaja on ainoa Venäjän rajojen ulkopuolella oleva rakennus, jonka on omistanut Venäjän keisari. Gloster Gauntlet ja Harakka puolestaan tulevat tutuiksi Lentomuseossa. Alueen agraarikulttuuria esittelevä museo löytyy Hurukselasta. Myös Merikeskus Vellamo sijaitsee Kotkassa.
Hurukselan museo
Hurukselantie 1953
46930 Huruksela
Avoinna
14.7–4.8.2024 su 15.00–17.00
Tiedustelut
044 980 8723
Pääsymaksu
Vapaa sisäänpääsy
Hurukselan museo sijaitsee seuratalo Soihtulan pihapiirissä. Museona toimivalla myllyllä on ikää liki 300 vuotta. Alunperin mylly sijaitsi kaukana kylästä Kymijoen rannalla Martinkosken partaalla. 1960-luvulla mylly siirrettiin Hurukselaan museoksi. Museossa on esillä Hurukselan myllyn tarina -niminen näyttely, johon on koottu Martinkosken rannalle suuntautuneilla myllymatkoilla tarvittuja esineitä. Museoesineet on kerätty Hurukselan lisäksi myös Kotkaan kuuluvan entisen Kymin kunnan alueelta. Museokäynnillä kuullaan myllyn tarina. Vaihtuva näyttelynä tänä vuonna on käsityöt.
Vuonna 1964 avatun museon toiminnasta vastaa Huruksela-Seura ry.
Yhteislaulua museolla 14.7.2024 klo 16.
Akvarellien alkeiden opastusta museon pihalla 4.8.2024 klo 15.00–18.00. Museo hankkii tarvikkeet ja opastajana taiteilija Teija Vuontiala.
Tervetuloa vierailemaan!
Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo
Lentokentäntie 234
48720 Kotka
Avoinna
Kesäkautena, kun kentällä on purjelentotoimintaa.
Tiedustelut
Pääsymaksu
Vapaa sisäänpääsy
Palvelut
Opastus tilauksesta
karhulanilmailukerho.fi/lentomuseo
Karhulan Ilmailukerhon ylläpitämä lentomuseo on ainoa laatuaan Kymenlaaksossa. Museo sijaitsee Kymin lentokentällä Kotkassa erillisessä hallirakennuksessa. Museon kokoelma sisältää ilma-aluksia vanhoista aikeisliitokoneista ilmavoimien suihkuhävittäjiin sekä ilmailuun liittyvää perinnemateriaalia. Imailukerhon ensimmäinen, vuonna 1947 lentänyt liitokone Harakka I, laitettiin talteen jo vuonna 1959 museointimielessä.
Museotoiminta alkoi kuitenkin vasta vuonna 1992. Ilmavoimat haki tuolloin käytöstä poistetulle viimeiselle Fouga CM 170 Magister FM-43-koneelle ”hyvää kotia”. Karhulan Ilmailukerho päätti tarjota koneelle kodin ja hoidon. Perustamisen jälkeen kokoelmiin on hanittu jatkuvasti lisää koneita ja muuta materiaalia. Ilmavoimilta on vastaanotettu säilytykseen käytöstä poistettuja suihkuhävittäjiä. Koneita ja materiaalia on saatu näytteille myös valtakunnan muista ilmailumuseoista. Liito- ja purjelentokonekokoelmaa on täydennetty entisöimällä ja kunnostamalla eri ilmailukerhoilta löytyneitä vanhoja, jo pitkään ullakoilla seisoneita enemmän tai vähemmän huonokuntoisia koneita.
Museon erikoisuutena on se, että moni näytteillä oleva kone on lentokuntoinen ja niillä myös lennetään. Suihkuhävitäjät eivät tosin jyristele taivaalle, mutta Fouga pidetään käyntikuntoisena ja sillä rullataan kesäkautena ja lentonäytöksissä. Myös vanhat liitokoneet ovat esiintyneet oikeassa elementissään lentonäytöksissä. Useimmat museon vanhoista purjelentokoneista ovat edelleen täysin lentokuntoisia ja niillä myös lennetään jonkin verran.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja
Keisarinmajantie 118
48230 Kotka
Avoinna
2.5.–31.5.2024 ma-su 10.00–16.00
1.6.–1.9.2024 ma-su 11.00–18.00
Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkeutumista.
Tilauksesta avoinna ryhmille myös muina aikoina.
Juhannusaattona suljettu.
Tiedustelut
Puh. 0295 33 6991
langinkoski@kansallismuseo.fi
Pääsymaksut
Aikuiset 10 €
Opiskelijat, eläkeläiset, ryhmät yli 10 henkeä 7 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
Museokortti
Palvelut
Matkamuistomyymälä, opastus
LANGINKOSKen keisarillinen kalastusmaja
Kun Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III kävi ensimmäisen kerran Langinkosken lohenkalastamolla, hän ihastui paikkaan välittömästi ja lupasi palata uudelleen. Keisarina hän vieraili Langinkoskella kesällä 1887 ja silloin mukana oli myös hänen tanskalaissyntyinen puolisonsa Dagmar, joka Venäjälle avioiduttuaan otti nimen Maria Feodorovna.
Käynnin yhteydessä keisaripari ilmaisi toiveensa saada kosken rannalle kalastusmaja. Suomalaiset toteuttivat nopeasti majesteetin toiveen ja jo kesällä 1889 vietettiin keisarillisen kalastusmajan juhlallisia tupaantuliaisia.
Majan suunnittelivat ja rakensivat suomalaiset. Majan esineistö on alkuperäinen ja lähes täysin suomalaisten valmistama. Kalastusmaja on saatettu siihen asuun kuin se keisariperheen käytössä oli. Venäjän keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Feodorovna kalastusmaja Langinkosken luonnonsuojelualueella on ainoa keisarien omistama rakennus, joka on säilynyt Venäjän rajojen ulkopuolella.
Kalastusmajan läheisyydessä ovat myös keisarin kalastajilleen rakennuttama mökki sekä Valamon munkkien jo ennen keisarillista kalastusmajaa rakentama pikku kappeli.
Kalastusmajassaan keisarillinen perhe vieraili useana kesänä. Siellä he saivat viettää lomaa poissa hovin ankaran etiketin kahleista. Täällä keisari pilkkoi puita ja keisarinna laittoi ruokaa. Innokkaana kalamiehenä Aleksanteri seurasi mielellään lohenkalastusta ja kävi ongella. Hän vei myös pienimmät lapsensa Mihailin ja Olgan marjaan ja sieneen.
Koko Langinkosken alue henkii historiaa ja majassa vallitsee yhä edelleen keisarillinen ilmapiiri.