Minustako kuntosalikävijä?

(Kirjoittaja: Jaana Marks)

Terveys- ja liikuntasuositukset korostavat liikunnan sekä lihasvoimaharjoittelun merkitystä. Hyötyjen tutkittu lista on valtavan pitkä ja vakuuttava. Somesta liikunta- ja kuntosaliharjoittelu ilmiöinä saavat lisäpotkua scrollaamalla toinen toistaan urheilullisempia salisuorituksia puhumattakaan toinen toistaan urheilullisempia vartaloita hienoine selfie-poseerauksineen. Lehdet ovat pullollaan treeniohjelmia, mikäli tilauksessa ovat kiinteät pakarat tai vetreä selkä. Olisipa se niin yksinkertaista.

Voisiko minusta – tavallisesta ihmisestä – tulla saliliikkuja? Tai liikkuja ylipäätänsä?

Kynnys kuntosaliharjoittelun, kuten muunkin liikuntaharjoittelun aloittamiseksi, on usein korkea, etenkin aloittelijalla. Miten tämän kynnyksen yli pääsee kiipeämään?

Ensimmäinen askel on harjoituspäivien ja -kertojen etukäteissuunnittelu. Puoliksi suunniteltu on puoliksi tehty. Salikassin voi jättää ulko-oven eteen kinuamaan mukaan lähtemistä. Rutiini on erittäin toimiva työkalu myös liikuntaharjoitteluun, aivan kuten muuhunkin arkeen.

Toinen askel on harjoitussuunnitelma tai saliohjelma. On hyvä suunnitella etukäteen mitä kulloinkin esimerkiksi kuntosalilla teen. Salilaitteiden kiiltävä kirjo saa kokeneenkin treenaajan pökerryksiin. Hyvä muistisääntö on, että kaikkea ei tarvitse – eikä  kannatakaan – ottaa haltuun kerralla. ”Less is more!” Esimerkiksi 8 liikkeen yhdistelmä, 3 sarjan ja 10 toiston sisällöllä lämmittelyineen sekä loppuaerobisineen takaa jo varsin laadukkaan ja kiistattomin hyödyin varustellun 45-minuuttisen kuntosalilla.

On myös hyvä muistaa, että esimerkiksi 10 minuuttia liikuntaa on huomattavasti enemmän kuin 0 minuuttia liikuntaa! Kymmenminuuttisista voi jo viikossa kasaantua melkoinen potti. Kaikki on kotiinpäin. Myös arkiliikunta ja arkiaktiivisuus ovat loistavia lisätyökaluja.

Myös kuntosaliharjoitteluun ja liikuntaan erikoistuneet ammattilaiset voivat tarjota palveluitaan avuksi ja motivaattoriksi varmuutta tuomaan. Taitava internetin käyttäjä saattaa sieltäkin keksiä hyvän ja mielekkäältä tuntuvan treenikombon itselleen.

Kolmas tärkeä asia on oikeanlainen harjoittelun teho. Ihanimmillaan kuntosaliharjoittelu, kuten muukin liikunta, laittaa ison määrän mielihyvähormoneja rullaamaan. Treenin alussa tunnetaan kenties työpäivän jälkeistä väsymystä, ja liikunnan edessä on saattanut olla vuoren kokoinen kynnys. Fiilis treenin jälkeen on kuitenkin loistava. On hyvä muistaa, että tähän päästäkseen treenissä saa olla rohkeutta. Lihaksissa saa tuntua ja hikipisarakin hengästymisineen on varsin toivottua. Silloin loistava fiilis treenin jälkeen on taattu ja tämä se vasta koukuttaakin!

Neljäs – ja ehkäpä tärkein – asia on kuunnella omaa itseään ja kehoaan. Sovella, sovella ja sovella! Kenties nuoruuden ketteryyden takaamat liikeradat liikkuvuuksineen ovat takanapäin, mutta jokainen voi siitä huolimatta onnistua toteuttamaan liikkeet ja liikkumisen omalla tavallaan. Tärkeää on löytää oma, turvallinen tapa, ja ennen kaikkea kivuttomat liikeradat.

On myös hyvä muistaa, että keho ei myöskään tiedä missä treenaat, vaan mitä treenaat. Mielikuvituksekas soveltaja onnistuu vallan mainiosti rakentamaan esimerkiksi kuntosalin tarjoamat harjoitushyödyt vaikkapa kotiympäristöön tarpeen vaatiessa. Sovellusmahdollisuuksia on vallan rajaton määrä. Jokainen pystyy ja onnistuu, kun löydetään oikea keino ja tapa.

Jokainen meistä on loistava liikkuja!

Kirjoittaja Jaana Marks on naprapaatti ja fysioterapeutti (Ergo Selkäklinikka), joka on ohjannut lukuisia Kotkan kaupungin henkilöstön liikuntaryhmiä.

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Anna Vanhala

Työntekijäkokemuksista, ihmisistä ja liikunnasta innostuva paluumuuttaja. Henkilöstösuunnittelijan työ on monipuolista työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemista sekä välillä hallinnollista puurtamistakin.

Muut julkaisutkirjoittajalta: Anna Vanhala