Kotkan CAM-tehtaan ympäristölupahakemus on jätetty

Suomen Malmijalostus Oy:n ja Beijing Easpring Material Technology Co., Ltd:n hiljattain perustama yhteisyritys Easpring Finland New Materials Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen, joka käsittelee Kotkaan rakennettavaa, katodiaktiivimateriaalia (CAM) tuottavaa tehdasta. Hakija pyytää ympäristölupahakemuksen käsittelyä vihreän siirtymän hankkeiden etusija -menettelyssä.

Tässä hankekehityksen vaiheessa tehtaan tuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 60 000 tonnia NMC- eli nikkeli-magnesium-koboltti-pohjaista katodimateriaalia vuodessa. Tehdas sijoittuu 27,8 hehtaarin teollisuustontille Kotkan Keltakallion teollisuusalueelle, joka sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Kotkan keskustasta. Keltakallion teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut voimaan vuonna 2021.
Kokonaisuudessaan hankkeelle on varattu 80 hehtaaria tehtaan mahdollista myöhempää laajentamista varten.

Pääasialliset ympäristövaikutukset maankäytössä ja liikenteessä

CAM-tehtaan suurimpia ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja liikenteen lisääntymiseen alueella.
Tehtaan prosessista ei tule suoria jätevesipäästöjä vesistöihin. Prosessijätevedet puhdistetaan tehtaan omalla puhdistamolla, minkä jälkeen ne ohjataan Kymen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle.
Tuotannon raaka-aineet ja lopputuotteet varastoidaan tehtaan sisätiloissa hallituissa olosuhteissa. Tehtaan tuottama ylimääräinen lämpöenergia on puolestaan tavoitteena hyödyntää Kotkan kaupungin kaukolämpöverkossa.
Laitos ei tule pohjavesialueelle eikä se sijaitse tulvariskialueella. Hankkeessa on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisvaiheen ja toiminnan aikaisiin hulevesiin. Alueelle on suunniteltu esimerkiksi hulevesialtaita, joihin rakennetaan viherpainanteita.
Hankkeen kehittämisen ja tehtaan toiminnan aikana panostetaan vähähiilisyyteen, energiatehokkuuteen sekä ympäristönsuojeluun. Tehtaan ja tuotantotilojen suunnittelussa hyödynnetään moderneja, älykkäitä teknologia-, prosessi- ja laiteratkaisuja.

CAM-tuotanto on osa akkuarvoketjua

CAM-tehtaassa on tarkoitus valmistaa litiumioniakkujen valmistukseen tarvittavaa katodiaktiivimateriaalia. Sitä käytetään akkukennotehtaissa, joiden tarvitsemien tuotteiden kysyntä kasvaa muun muassa Euroopan liikenteen sähköistyessä.
Keskeisenä materiaalina CAM määrittää muun muassa akun suorituskykyä, käyttöikää ja turvallisuutta. CAM-tuotanto on Suomessa täysin uutta toimintaa, jolle ei ole aiempaa ympäristölupaa. Suomessa ei tiettävästi ole käynnissä toista nikkelipohjaiseen litiumioniakkukemiaan perustuvaa CAM-hanketta.

”Meillä on Suomessa hyvät mahdollisuudet kehittää läpinäkyvää ja vastuullista raaka-ainetuotantoa. Akkumateriaaliteollisuus nostaisi kotimaisen tuotannon jalostusastetta ja kasvattaisi viennin arvoa. Tuotannon keskittäminen Suomeen lyhentäisi myös tuotantoketjun välimatkoja ja pienentäisi näin lopputuotteen hiilijalanjälkeä”, toteaa Suomen Malmijalostuksen akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell.

Aiemmin tehdyn aluetalousvaikutusten arvion mukaan Kotkan CAM-tehdas synnyttäisi toimiessaan Suomeen vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla uutta bkt:ta ja noin 90 miljoonaa euroa uusia verotuloja. Se työllistäisi suoraan noin 300 henkilötyövuotta. Lisäksi rakentamisvaiheen aikaiset talous- ja työllisyysvaikutukset olisivat merkittäviä.
Seuraavaksi lupaviranomainen perehtyy hakemukseen ja tiedottaa siitä kuulutuksella. Tästä seuraa lupahakemuksen kuulemisvaihe, jolloin eri viranomaiset antavat asiasta lausunnon ja asukkaat ja järjestöt saavat esittää hakemuksesta mielipiteensä.

Uusi yhteisyritys ottaa vetovastuun tehdashankkeesta

Tehdashanketta lähtee nyt edistämään Beijing Easpring Material Technology Co., Ltd:n ja Suomen Malmijalostus Oy:n yhteisyritys Easpring Finland New Materials Oy. Pörssinoteerattu Beijing Easpring Material Technology Co., Ltd omistaa uudesta yrityksestä 70 prosenttia ja Suomen Malmijalostus 30 prosenttia.

”Kotkan CAM-tehdas on merkittävä investointihanke Easpringille, ja näemme Suomen hyvänä sijaintina korkeatasoiselle teolliselle toiminnalle. Tavoitteenamme on vauhdittaa vihreää siirtymää Euroopassa hyödyntämällä akkumateriaalituotannon osaamistamme, jota meillä on lähes kolme vuosikymmentä jatkuneen pitkäjänteisen t&k-toimintamme ansiosta”, Beijing Easpring Material Technologyn hallituksen puheenjohtaja Chen Yanbin toteaa.

”Yhteisyrityksen perustaminen on tärkeä edistysaskel kotimaisen akkuarvoketjun rakentamisessa. Tehtaan myötä Suomeen on syntymässä uutta, nykyaikaista teollisuutta, joka auttaa sähköistämään eurooppalaista liikennettä sekä hillitsemään ilmastonmuutosta. Tuleva tehdas luo myös työpaikkoja ja merkittäviä talousvaikutuksia sekä Kymenlaaksoon että laajasti ottaen koko Suomeen”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.