Vaka-blogi: Valssi osaksi Kotkan varhaiskasvatuksen arviointia

Julkaistu 06.09.2023 Kirjoittajalta Pia Eskola

Syyskuun Vaka-blogin kirjoittajat Niina Pousi ja Tuula Riekkinen työskentelevät kehittämiskoordinaattoreina Valssiin liittyvän hankkeen parissa. Koordinaattoreiden työ ei kuitenkaan liity pikaisen mielleyhtymän mukaan tanssiin tai edes musiikkiin, vaan uuteen varhaiskasvatuksen digitaaliseen laadunarviointijärjestelmään ja sen käyttöönottoon Kotkan varhaiskasvatuksessa. Koordinaattorit suunnittelevat ja ohjaavat ensimmäistä Valssilla toteutettavaa varhaiskasvatuksen arviointi- ja kehittämisprosessia Kotkassa kouluttamalla ja tukemalla päiväkodin johtajia sekä päiväkotien henkilöstöä järjestelmän käyttöönotossa sekä uudessa arviointi- ja kehittämisprosessissa. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on avata varhaiskasvatuksen arviointia ja kehittämistä, erityisesti uuden varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmän, Valssin, näkövinkkelistä.

Valssi osaksi Kotkan varhaiskasvatuksen arviointia

Yleisesti ottaen arviointiin liitetään hyvin usein kielteisiä mielikuvia. Arviointi mielletään helposti arvosteluksi, moittimiseksi tai paremmuusjärjestykseen asettamiseksi. Nämä arviointiin liitetyt mielikuvat eivät kuitenkaan vastaa varhaiskasvatuksen arvioinnin tavoitteita. Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena ei ole arvostella ketään tai vertailla lapsiryhmiä, päiväkoteja, varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ja järjestäjiä keskenään, vaan tunnistaa varhaiskasvatuksen toiminnan vahvuuksia sekä parantaa varhaiskasvatuksen laatua. Valssilla toteutettava arviointi ei perustu ulkopuolisten arvioitsijoiden arviointiin tai valvontaan, vaan varhaiskasvatuksen henkilöstön itsearviointi- ja kehittämistyöhön, joka mahdollistaa myös lasten sekä huoltajien osallisuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat valtakunnallisesti, kunnassa sekä päiväkodin, lapsiryhmän ja lapsen tasolla määritellyt tavoitteet, joita tulee arvioida suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Varhaiskasvatuksessa tavoitteita ei aseteta lapselle, vaan oppimisympäristöille sekä henkilöstön toteuttamalle toiminnalle niin, että tavoitteet tukevat lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia. Siten myös varhaiskasvatuksen arviointi kohdistuu oppimisympäristöihin sekä toimintaan. Arvioinnin tarkoituksena on peilata toteutettua toimintaa suhteessa tavoitteisiin samalla tunnistaen toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä sekä kehittämistarpeita. Arvioinnin kautta saatu tieto antaa henkilöstölle mahdollisuuden keskustella, pohtia ja kokeilla uusia toimintatapoja, oppia sekä toteuttaa entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi, sekä opetus- ja kulttuuriministeriö on kehittänyt varhaiskasvatuksen arvioinnin tueksi uuden järjestelmän, Valssin, jonka tarkoituksena on tuottaa arviointitietoa varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen pohjaksi kunnan, päiväkodin sekä lapsiryhmän tasolla ja tulevaisuudessa myös kansallisella tasolla. Valssi on avautunut kaikkien varhaiskasvatuksen järjestäjien käyttöön elokuun alussa 2023. Valssi otetaan nyt syksyllä käyttöön yhdeksässä kotkalaisessa päiväkodissa ja sen käyttöönoton on tarkoitus laajentua syksyllä 2024 kaikkiin kunnallisiin kotkalaisiin päiväkoteihin.

Tanssin mukaisesti Valssiin liittyvät myös tietyt askeleet ja tahti. Valssissa arviointiprosessi etenee tiettyjen, toisiaan seuraavien, vaiheiden mukaisesti toimintavuoden aikana. Valssi sisältää varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, varhaiskasvatuslakiin sekä alan tutkimustietoon perustuvia arviointityökaluja. Työkaluilla kerätään päiväkotien lapsiryhmien henkilöstön itsearviointiin pohjautuvaa tietoa varhaiskasvatuksen toiminnasta. Arviointityökalut sisältävät väittämiä, joihin vastaamalla henkilöstö arvioi itsenäisesti esimerkiksi vuorovaikutusta, pedagogisia työtapoja, oppimisympäristöjä tai toiminnan sisältöjä sekä oman että lapsiryhmän toiminnan näkökulmasta. Henkilöstön itsearvioinnin jälkeen tiimeissä ja päiväkodeissa luodaan keskustelun ja reflektoinnin kautta yhteistä ymmärrystä arviointiteemasta. Tällöin tunnistetaan varhaiskasvatuksen vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Vahvuuksien sekä kehittämisen kohteiden pohjalta laaditaan tiimi- ja päiväkotikohtaiset sekä kuntakohtainen kehittämis- ja toimenpidesuunnitelma sekä arviointitulokset. Nämä arvioinnin tulokset julkaistaan ja ne ohjaavat jatkossa varhaiskasvatuksen kehittämistä lapsiryhmän ja päiväkodin tasolla sekä koko Kotkassa.

Kotkan ensimmäiseksi arvioitavaksi teemaksi valikoitui vuorovaikutus, tarkemmin vertaisvuorovaikutus, yhteisöllisyys ja ryhmän ilmapiiri. Työkalun avulla henkilöstö pohtii ja arvioi varhaiskasvatuksen psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä, kuten esimerkiksi lapsiryhmän ilmapiiriä, myönteisten vertaissuhteiden edistämistä sekä tapoja huomata kiusaamista ja puuttua siihen. Jatkossa arvioitaviksi kohteiksi valitaan ajankohtaisia ja kehittämisen näkökulmasta tärkeitä aiheita. Valssilla on tarkoitus toteuttaa 1–2 arviointia toimintavuoden aikana.

Valssilla toteutettavassa arviointiprosessissa huomioidaan varhaiskasvatuksen henkilökunnan lisäksi myös lapset ja huoltajat. Lapset ja huoltajat eivät kuitenkaan vastaa arviointityökalujen väittämiin, vaan varhaiskasvatuksen henkilöstö mahdollistaa osallisuuden muilla lapsille ja lapsiryhmille tai päiväkodeille sopivilla tavoilla ja menetelmillä. Lasten kuuleminen ja osallisuus toiminnan arviointiin sekä kehittämiseen mahdollistetaan pedagogisen dokumentoinnin keinoin, kuten keskustelun, haastattelun, havainnoinnin, piirtämisen ja valokuvauksen kautta tai useita erilaisia menetelmiä yhdistellen. Huoltajien osallisuus arviointiin ja kehittämiseen mahdollistuu esimerkiksi keskustelujen, vanhempainiltojen sekä erilaisten kyselyjen kautta. Valssiin on kuitenkin kehitteillä myös huoltajille suunniteltuja arviointilomakkeita, jotka on tarkoitus ottaa kansallisesti käyttöön tulevina vuosina.

Varhaiskasvatuksen arviointi- ja kehittämisprosessi on jatkuva sykli ja osa varhaiskasvatuksen henkilöstön työtä. Arvioijat ja kehittäjät saavat olla siinä mielessä itselleen armollisia, että varhaiskasvatuksen arviointi- ja kehittämistyö on jatkuvaa, eikä sitä saada koskaan täysin valmiiksi. Tavoitteellista arviointi- ja kehittämistyötä on kuitenkin tehtävä sekä dokumentoitava ja sille on järjestettävä suunnitellusti aikaa sekä tilaisuuksia. Kehittämisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa suuria muutoksia tai toimia, vaan tärkeintä on tavoitteet mielessä pitävä ja pieninkin askelin tapahtuva kehittäminen. Kehittämisprosessin voi mieltää uuden järjestelmän mukaan vaikkapa tanssin tahtiin eteneviksi, arjessa toteutuviksi pieniksi ja lyhyiksi askeleiksi. Kuten valssissakin, välillä askel otetaan eteen ja välillä taakse, mutta kaikki askeleet vievät tanssia eteenpäin. Kaikki askeleet ovat kokonaisuuden kannalta merkityksellisiä.

Sinua saattaisi kiinnostaa