Kotkan ensi vuoden talousarvio on reilu 6 miljoonaa euroa ylijäämäinen

Kotkan kaupungin ensi vuoden talousarvio on kaupunginjohtaja Esa Sirviön talousarvioesityksen perusteella noin 6,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungin taseeseen kuitenkin vaikuttaa Kymenlaakson pelastuslaitoksen purkuun liittyvä tasekorjaus, joka alentaa taseeseen kertynyttä ylijäämää noin 5,7 miljoonaa euroa, mutta näiden arvioiden mukaan vuoden 2023 tuloksen mukaan taseen ylijäämä kasvaa jonkin verran.

”Talousarvioennusteen mukaan kaupungin taseessa on vuoden 2023 lopussa kertynyttä ylijäämää edelleen noin 18,1 miljoonaa euroa”, kaupunginjohtaja Esa Sirviö toteaa tyytyväisenä.

Samalla Sirviö kuitenkin muistuttaa, että taloussuunnitelmakaudella vuodet 2024 ja 2025 ovat ennusteiden mukaan alijäämäisiä, joiden jälkeen vuoden 2025 tase näyttää ylijäämää enää noin 1,8 miljoonaa euroa. Tämä lisää paineita miettiä talouden tulevaisuutta myös jatkossa.

Kotkan vuoden 2023 talousarvioesitys perustuu tuloveroprosenttiin 9,36 %, joka jää jäljelle, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa ja kuntien nykyisestä veroprosentista leikataan 12,64 prosenttiyksikköä kautta koko maan.

Kotkan kiinteistöveroprosentit säilyvät kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ennallaan.

Investointeja 28 miljoonalla

Kotka investoi ensi vuonna yhteensä reilulla 28 miljoonalla eurolla. Suurimmat investoinnit kohdistuvat Karhulan alakouluun (12 miljoonaa euroa), Keltakallion teollisuusalueeseen (2,3 miljoonaa euroa), Arto Tolsa -areenan aurinkokatsomoon (1,65 miljoonaa euroa) ja erilaisiin perusparannustöihin (3 miljoonaa euroa).

”Kaupunginhallituksen antaman talousarvion laadintaohjeiden perusteella kaupungin investointiohjelmaa on valmistelun aikana tarkennettu, karsittu sekä jaksotettu useiden kohteiden osalta. Investointisuunnitelma lähtee ajatuksesta, että investoinnit tulisi jatkossa rahoittaa tulorahoituksella. Toisin sanonen vuotuinen investointitaso tulisi olla noin 20 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin emme juurikaan velkaantuisi lisää”, kaupunginjohtaja Sirviö perustelee.

”Investointiohjelman olemme laatineet jo muutaman vuoden ajan taloussuunnitelmaa pidemmälle ajanjaksolle ja niin myös tällä kertaa vuosille 2023–2027. Ohjelma on esityksenä kompromissi tai yhteisymmärrys valmistelijoiden näkökulmasta kuitenkin tiedostaen, että sen suhteen on olemassa erilaisia tahtotiloja sekä paineita monelta eri taholta. Yhteistasoltaan nettoinvestoinnit ovat vuosille 2023–2027 noin 101 miljoonaa euroa”, Sirviö sanoo.

Hyvinvointialueiden syntyminen lisää haasteellisuutta

Kotkan kaupungin taloussuunnittelun haasteellisuutta ovat lisänneet edelleen olemassa olevan koronaepidemian vaikutukset sekä Venäjän hyökkäyssodan mukanaan tuomat erityispiirteet. Nämä näkyvät myös kuluvan vuoden talouden toteutumassa. Lisäksi hyvinvointialueiden syntyminen ja niiden toiminnan alkaminen vuoden 2023 alussa ovat tuoneet oman mausteensa pitkäaikaiseen taloussuunnitteluun.

”Hyvinvointialueet tulevat saamaan rahoituksen suoraan valtiolta ja tässä yhteydessä kuntien rahoitusvastuu mainituista palveluista lakkaa. Tämä tarkoittaa valtavaa muutosta kuntien tulopohjaan sekä verotuksen että valtionosuuksien näkökulmasta. Valtiovallan päätöksien mukaan kuntien kunnallisveroprosenteista vuodelle 2023 leikataan 12,64 %-yksikköä kautta koko maan. Tämä tarkoittaa, että Kotkan kaupungin kunnallisveroprosentti vuodelle 2023 on 9,36 %, koska lainsäädännön mukaan siihen ei ole mahdollisuuksia tehdä mitään muutoksia tulevalle vuodelle”, kaupunginjohtaja Sirviö muistuttaa.

Vuoden 2024 kunnallisveroprosentin tasosta kunnat sitten aikanaan päättävät normaalilla tavalla valtuustoissaan.

Vuodelle 2023 kunnat voivat kuitenkin halutessaan muuttaa kiinteistöveroprosentteja, mutta Kotkan kaupungilla ei ole siihen aikeita. Sote-palveluiden ohella hyvinvointialueelle siirtyvät myös pelastuspalvelut, joka tarkoittaa Kotkan kaupungin liikelaitoksena toimineen Kymenlaakson pelastuslaitoksen olemassaolon lakkaamista ja tällä on myös negatiivisia taloudellisia vaikutuksia Kotkan kaupungin talouteen.

Riskit piilevät myös valtionosuuslaskelmissa ja työllisyyspalveluissa

Kaupunginjohtaja Sirviö näkee riskin myös tulevissa valtionosuuslaskelmissa.

”Lopullisia hyvinvointialueille tulevia valtion rahoituseriä tarkistetaan kuntien ja kuntayhtymien sekä sote-menojen vuoden 2023 kokonaistoteutumien perusteella. Tämä tarkastelu voi johtaa vielä suuriin muutoksiin kunnille ohjattavien valtionosuuksien osalta ja muutoksien vaikutus voi olla kuntataloudelle kokonaisuudessaan vahvasti negatiivinen”, Sirviö pohtii.

Hyvinvointialueuudistuksen ohella toinen valtiovallan iso lainsäädännöllinen muutos on työllisyyspalveluiden uudelleenorganisointi. Lakiesityksen mukaan työllisyyspalvelut tulevat siirtymään kuntien tehtäviksi vuoden 2025 alusta lukien.

Alun alkaen muutos oli tarkoitus toteuttaa jo vuoden 2024 aikana, mutta laajojen lausuntokierrosten sekä lakiesityksen jatkovalmistelun johdosta muutoksen ajankohtaa on siirretty eteenpäin.

”Uudistus on suuri ja siinä on kuntatalouden näkökulmasta nähtävillä sekä hyviä että huonoja tai ainakin arveluttavia vaikutuksia. Arveluttavaa siinä on se, että pahimmassa tapauksessa jatkossa kunnat voivat joutua työttömyydestä aiheutuvien kulujen maksajaksi myös suhdannevaihtelujen sekä talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi”, kaupunginjohtaja Sirviö toteaa.

Kaupunginjohtaja on esikuntansa kanssa joutunut pohtimaan myös energian hinnannousun vaikutuksia Kotkan talouteen.

”Tällä hetkellä näyttää siltä, että niin sähkön kuin muun energian hinnat ovat turbulenssissa ja hintatasot näyttävät nousevan vahvasti ylöspäin. Taloussuunnitelman alkuvaiheessa olimme varautuneet noin kahden miljoonan euron lisäkustannuksiin energian, mukaan lukien sähkönhinnan, nousuun. Valmistelun edetessä on nyt sovittu, että otamme tavoitteeksi alentaa tätä nousupainetta miljoonalla eurolla talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina. Käytännössä nämä säästökohteet tarkentuvat jatkotyössä ja niistä tehtävissä päätöksissä. Edessämme lienee isossa kuvassa tarkastellen pehmeitä ja kovia päätöksiä. Pehmeät päätökset ovat esimerkiksi huonetilojen lämmön laskeminen asteella ja kovina päätöksinä voivat esimerkkinä toimia toisen uimahallin sulkeminen tai jäähallien jäädyttämisen ajankohdan siirtäminen myöhemmäksi taikka katuvalojen sammuttaminen. Joka tapauksessa kaikki varmaan tiedostavat, että kovilla päätöksillä on myös vahvoja vaikutuksia. Ajatuksemme on, että kaupunginhallituksemme tulee päättämään kovimmista toimenpiteistä erikseen”, Sirviö toteaa.

Talouden tasapainottaminen jatkuu

Kaiken kaikkiaan kaupunginjohtaja Sirviö haluaa muistuttaa, että Kotkan taloussuunnittelun pohjalla on ollut useamman vuoden ajan kaupunginvaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma henkilöstösuunnitelmineen.

”Vaikka mainittu toimenpideohjelma ei päätöksien mukaan ole enää vuodelle 2023 voimassa, olemme kuitenkin valmistelussa jatkaneet siinä päätettyjen toimenpiteiden periaatteita niin pitkälle kuin mahdollista. Taloussuunnitelman lähtötilannetta helpottaa se, että meillä on kaupungin taseessa kertynyttä ylijäämää edellisen tilinpäätöksen mukaan noin 20,6 miljoonaa euroa. Vaikka uusimman ennusteen mukaan tulemme tänä vuonna (2022) tekemään alijäämäisen tuloksen, joka on noin -3,0 miljoonaa euroa, niin tuleville vuosille taseeseen kertynyt ylijäämä on kohtuullisen vahva. Toisin sanoen muutamien takana olevien vuosien aikana olemme onnistuneet tasapainottamaan Kotkan kaupungin taloutta varsin onnistuneesti. Yhteistyötä ja samaa henkeä on syytä myös jatkaa, koska tulevat vuodet näyttävät haasteellisilta ja on ilmiselvää, että tulemme sen tilanteen eteen, jossa joudumme pohtimaan taloutemme tasapainottamista jälleen kerran. Onneksi taseemme tällä hetkellä kestää sen, ettei meidän tarvitse käyttää välittömästi hätäjarrua, mutta talouden sopeuttamiskeinoja joudumme yhdessä pohtimaan niin meno- kuin tulopuolella”.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta kokouksessaan 24.10. ja kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään 14.11.

Liitteinä Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus ja TA2023 diasarja