Kotkan Kantasataman uusi brändi kertoo erilaisista kohtaamisista

Merellisen Kantasataman alueen kehittäminen on yksi Kotkan kaupungin kärkihankkeista. Alueen uusi brändi on otettu vähitellen käyttöön ja se näkyy tällä hetkellä verkkosivuilla Kantasatamakotka.fi, alueen työmaa-aitojen banderolleissa sekä myöhemmin sosiaalisen median tileillä ja mainonnassa.

Kantasataman brändille on laadittu sisällöllinen määrittely, visuaalinen ilme sekä viestinnän tavoitteet ja kohderyhmät. ”Täällä maailmat kohtaavat” on kattoajatus kaikelle Kantasataman brändityölle, mikä muistuttaa siitä, mikä on tehnyt Kantasatamasta merkityksellisen, niin Kotkaa kuin koko Suomea muuttaneen paikan, mistä tuhannet tarinat ovat syntyneet. Huomisen Kantasatamassa yhdistyy tiede, tutkimus ja taide ainutlaatuisessa ympäristössä.

– Kantasatamaan, meren äärelle on syntymässä aivan erityinen paikka. Erilaiset ammattiryhmät, opiskelijat ja alueella vierailevat kävijät mahdollistavat vastakohtien törmäyksiä, joista voi syntyä jotain sellaista uutta, jota emme osaa vielä kuvitellakaan. Brändin identiteetti on siksi uuden luoja – innostunut, ennakkoluulottomasti eteenpäin katsova vapaa sielu, avaa Kotkan kaupungin viestintä- ja markkinointipäällikkö Tiina Puhakka brändin ydintä.

Kantasatama yhdistää niin uutta kuin vanhaa, joten myös brändissä näkyy alueen historia ja kotkalainen rouheus. Kantasatama on ollut Kotkan kaupungin syntypaikka, ja alue oli käytössä jo vuosia sitä ennen, kun Suomessa oli alkanut puunjalostusteollisuuden kehittäminen. Moni muistaa vielä höyrylaivat, käsiahtauksen ja Kotkan Ruusun tarinan.

– Kantasatama kehittyy uudenlaiseksi, mutta säilyttää tuntuman menneeseen. Kaupunki on täynnä tarinoita, joita voimme hyödyntää brändin rakentamisessa, Puhakka sanoo.
– Kantasataman persoona on värikäs tarinankertoja, joka ammentaa sanomansa seudun ihmisten ja vieraiden kokemasta. Näitä kutkuttavia yhteisön tarinoita kuulimme jo brädityövaiheessa runsaasti. Nyt on aika luoda tälle merkittävälle kaupunginosalle uusia kertomuksia, koota joukot ja jakaa löytöretkeilyn iloa laajasti, toteaa Avidlyn tiimivastaava Maria Huttunen.

Visuaalisessa ilmeessä peilataan vastakohdilla – historia ja nykyisyys, särmikkyys ja sulavuus. Kuten sisältöjä, myös ilmettä ohjaa uteliaisuus, seikkailuhenki ja rohkeus, yllättävien ja ei aina niin itsestään selvien asioiden yhdistäminen. Inspiraatio sävymaailman luomiseksi on muodostunut sekä nostalgisista, historiaan viittaavista maanläheisistä väreistä, että kirkkaista, digitaalisina hehkuvista moderneista sävyistä. Typografinen ilmeikkyys perustuu kahden visuaalisesti erilaisen ja kontrastisen kirjasimen vaihtelevaan käyttöön.

Kantasataman alueen nimenä käytetään jatkossa muotoa Kantasatama Kotka, jota ei tarvitse kääntää muille kielille vaan se toimii hyvin sellaisenaan. Puheessa ja teksteissä voidaan edelleen kertoa Kotkan Kantasatamasta.

Brändityö alkoi vuosi sitten kilpailutuksen voittaneen Avidlyn kanssa. Keskeisille Kantasataman toimijoille järjestettiin työpaja, jonka jälkeen kotkalaisille, paikallisille sekä valtakunnallisille toimijoille suunnattiin kyselyt. Kyselyihin vastasi 221 asukasta, 15 paikallisen toimijan edustajaa ja 8 valtakunnallisen toimijan edustajaa. Syksyllä 2021 järjestettiin kaksi brändityöpajaa, johon myös kyselyyn vastanneilla asukkailla oli mahdollisuus osallistua.

– Työpajoihin osallistuneet ovat pitäneet brändiä hyvin onnistuneena kokonaisuutena. Varsinainen työ alkaa vasta nyt, kun brändi alkaa elää eri viestintäkanavien sisällöissä. Sisällöntuottajille brändiohjeistus antaa suorastaan herkulliset mahdollisuudet käyttää luovuuttaan, Puhakka sanoo.

Kantasatama Kotka
Kotkan Kantasatamaan rakentuu parhaillaan tapahtumakeskus Satama Areena (valmis syksyllä 2023), Kaakkois-Suomen turvapuiston satamalogistiikan ja meriturvallisuuden tutkimus-, testaus-, koulutus- ja harjoitustila, Konttikaupunki (2023) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin kampus (2024). Keväällä 2022 alueelle valmistui risteily- ja reittiliikennetoimintaa tukeva matkustajaterminaali. Aiemmin alueelle ovat sijoittuneet Suomen Puuvenekeskus sekä Merikeskus Vellamo, josta löytyy Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Merivartiomuseo.