Elinvoima tiivistyy numeroihin – Kotka pärjää kansallisessa tarkastelussa

Kansallisessa tarkastelussa erikoistavarakauppa on hieman laskussa ja sitä on korvannut palveluliiketoiminnan kasvu (mm. kampaamot, kauneushoitolat), verkkokauppa on nousussa, ravintolat säilyttivät asemaansa. Keskustan asukasmäärät ovat keskimäärin kasvussa. Tiedot perustuvat vuosittaiseen elinvoimalaskentaan. Tuloksia on julkistettu vuodesta 2015.

Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

Elinvoimaluvun vuosittainen lasku on 2019−2022 ollut keskimäärin -3,9 %, mutta viimeisin vuosimuutos jaksolla 2021−2022 oli -2,3 %.

”Kotkassa voidaan olla varovaisen tyytyväisiä, sillä olemme vuoteen 2019 verrattuna kasvaneet 0,6 % (2019 2,17 ja 2022 2,24), kun taas kansallinen elinvoimakeskiarvo on laskenut vertailuajankohtana (2019 2,75 ja 2022 2,47)”, laskennan Kotkan osalta tehnyt Kotkan Kauppatien toiminnanjohtaja Samuli Kansa kertoo.

Syynä keskustojen yleiseen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut keskustoihin. Tyhjiä liiketiloja on Kotkassa 10,5 %, joka on kansallista keskiarvoa 0,9 prosenttiyksikköä parempi, kansallisen keskiarvon ollessa siis 11,4 %. Ravintoloiden sekä kahviloiden osuus Kotkassa on hieman kansallista keskiarvoa suurempi 32,3, kun kansallinen keskiarvo on 31,2.

Kotka on lukemien valossa ja tarkasteluvuosien 2019–2022 aikana pitänyt hyvin pintansa ja pärjännyt kohtuullisen hyvin kansallisessa vertailussa. Kaupungissa on kääritty hihoja ja tulevaisuutta on lähdetty rakentamaan määrätietoisesti. Kotkassa on meneillään hienoja kehitysprojekteja, esimerkiksi tapahtumakeskus Satama Areena on saanut jo raamit ja reilun vuoden päästä sen valmistuttua saadaan Kotkaan jotain ainutlaatuista ja Suomenkin mittakaavassa merkittävää tapahtuma-alalle. Rakennuksen ja hankkeen kokonaisuutta tukemaan rakennettavan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kampuksella on myös pohjatyöt jo käynnissä ja sen on ennakoitu valmistuvan hieman tapahtuma-areenan jälkeen.

”Liiketiloissamme on normaalia liikehdintää ja tyhjiä ei ole päässyt syntymään liiaksi. Kotkaan on ollut hyvin kaupallista kysyntää ja useat yritykset ovat suunnitelleet sijoittumista Kotkaan osana laajentumistaan. Uusimpana hankkeena Jumalniemeen sijoittuva uusi kauppakeskus, jonka rakennustyöt ovat jo hyvällä mallilla”, Kansa toteaa.

Verkkokauppaa tutkittiin yhdeksässä kaupungissa. Verkkokauppa voi olla mahdollisuus keskustan yrityksille – keskimäärin 61 % kivijalkakaupoista ja 51 % ravintoloista käy verkkokauppaa. Ilmiö on selvästi vahvistunut parissa vuodessa.

Elinvoimalaskennan tulokset on kerätty tilastoliitteeseen, joka löytyy osoitteesta: Allincityapp.com

Tutkimuksen tekijä: TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy / Martti Wilhelms
Elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen sähköiselle karttapohjalle.
Kevään 2022 laskennassa oli mukana 37 kaupunkia.