Turva-blogi: Turvallisuuskulttuurista ja kansallisen kriisin kestävyyden kehittämisestä Kotkassa
Julkaistu 19.01.2022 Kirjoittajalta Jari Pitkäkangas
Tämän blogin ovat kirjoittaneet Kotkan kaupungin tekninen johtaja Vesa-Jukka Vornanen ja Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen.
Mitä turvallisuuskulttuuri on ja miten se liittyy päivittäiseen toimintaan, kaupunkistrategiaan, kansalliseen yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan tai kriisin kestävyyteen?
Turvallisuuskulttuuri on kaiken kattava ilmiö, jossa yhdistyvät henkilökohtaiset uskomukset, valinnat, tavoitteet, sosiaaliset toimintatavat, järjestöjen, yritysten, kaupunkiorganisaation, muiden viranomaisten ja hallinnon toimintaprosessit ja päätöksenteko. Turvallisuuskulttuuria on henkilökohtaisista oikeuksista kiinnipidon ja jopa aktiivinen velvoitteiden unohtamisen cocktail. Turvallisuuskulttuuria on yksinäisen vanhuksen hyvinvoinnista huolenpito.
Turvallisuuskulttuuri näkyy yhteisön arvoissa: rohkeus, rakkaus, reiluus. Turvallisuuskulttuuri näkyy sen tunnuksissa. Jo vuosikymmenten ajan satamakaupungin vaakunakotkan terävissä kynsissä ovat tiukasti pysyneet ankkuri ja jumalten viestinviejän, kauppiaiden ja merenkulkijoiden suojelijan tunnus. Yli kahden vuosisadan ajan Kaakkois-Suomessa on ratkottu suomalaisiin heimoihin vaikuttaneita turvallisuusasioita. Voisi sanoa, että perinteet velvoittavat. Puistopääkaupungin imago, ideaali koko, sijainti EU:n ulkorajalla ja SEVESO-kohteiden lukuisuus sekä VAK-kuljetusten kasvu tarjoavat poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia.
Turvallisuuskulttuuri kattaa yhteisön toiminnan kaikissa tilanteissa. Turvallisuuskulttuuri näkyy historiana, jatkumona, tahtotilana, valveutuneisuutena, oppineisuutena. Pitkän ajan trendi on, että hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokonaisuus monimutkaistuu. Päätöksenteon valmistelussa paikallisen turvallisuus- ja valmiussuunnittelun sekä vaikutusten hallinnan tarve lisääntyvät.
Osallisuuden edistämisen näkökulmasta yhteisön turvallisuusvalveutuneisuus kohenee mahdollisuuksien väyliä lisäämällä. Reipas ristiinpölytys (lue: ajatustenvaihdot ja yhteistoiminta) vahvistavat turvallisuuden merkitystä yhteisön kilpailuetutekijänä.
Turvallisuuskulttuuri tiivistyy yhteisiin päätöksiin. Kaakkois-Suomen Turvapuisto on toimintakonsepti, jonka käyttöön Kantasatamaan rakentuu satamalogistiikan koulutus- ja harjoittelutila. Vuoden 2022 aikana jatketaan käyttötapakehitystyötä koulutus- ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Pienin, kustannustehokkain mutta varmoin askelin. Tavoite on, että markkinoilta tunnistetaan rahoituslähteitä, valtuuston päätöksen jälkeen kirjoitetaan ensimmäiset yhteistyösopimukset kooten näin turvapuistoon ympäristöjä ja turvallisuustoimijoita tutkimukseen, kouluttautumiseen ja harjoitteluun hyvää turvallisuuskulttuuria rakentamaan.
Hyvässä turvallisuuskulttuurissa turvallisuuden hallinta on kokonaisvaltaista, kauaksi katsovaa, ennakoivaa ja suunnitelmallisesti toteutuvaa toimintaa. Hyvässä turvallisuuskulttuurissa johtamisjärjestelmä on monitasoinen ja vuorovaikutteinen yhdistelmä organisaatioita. Hyvä turvallisuuskulttuuri kurkistaa rohkeasti out-of-the-box, kunta-, seutu-, maakunta- ja valtionkin rajoja kauemmaksi. Hyvässä turvallisuuskulttuurissa tiedostetaan jopa avaruussään vaikutukset.
Hyvä turvallisuuskulttuuri ilmenee siten turvallisuusjohtamisessa järjestelmällisenä ja jatkuvana yhteistyönä. Se on työtä asukaslähtöisten toimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi, se on Suomen upeimman elinympäristön käyttökunnon hallintaa. Hyvä turvallisuuskulttuuri kehittää yhteistä turvaamisen taitoa. Hyvässä turvallisuuskulttuurissa tiedolla johtaminen nojaa kokemuksiin ja tutkittuun tietoon.
Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama WISE-tutkimus-hanke (wiseproject.fi) ja Kotkan kaupunki järjestivät yhteistyössä kokeellisen, strategisen riskienhallinnan harjoituksen tammi-maaliskuussa 2021. Harjoituksessa kaupunkiorganisaation toimialajohtajista ja muista avainhenkilöistä koostunut ryhmä testasi tutkijoiden kehittämää työskentelytapaa, jonka on tarkoitus tukea kaupunkien ja kuntien kriisinkestävyyden pitkän aikavälin suunnittelua. Yhteistyötä koordinoi Merikotka-tutkimuskeskus.
Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden kehittämä harjoitus laajensi perinteisen kriisivarautumisen ja kriisien akuutin operatiivisen hallinnan näkökulmaa tulevaisuuteen ja sinne asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Pilottikokeilussa simuloitiin teollisuuskemikaalien kuljetukseen liittyvää suuronnettomuutta ja sen aiheuttamia vahinkoja ympäristölle, ihmisille, sekä kaupungin toiminnoille.
Harjoituksen aikana osallistujia ohjattiin keskustelun ja yhteisen ymmärryksen luomisen kautta tunnistamaan ilmiöitä ja mekanismeja, joiden kautta akuutti kriisi – kuten harjoituksessa käsitelty kuvitteellinen kemikaalikuljetusonnettomuus – voisi vaarantaa kaupungin pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Kysymys liittyy läheisesti kaupungin resilienssiin eli kykyyn kestää kriisi ja toipua siitä. Kun harjoituksen kautta luodaan yhteinen tilannekuva siitä, millaisten arvojen ja tavoitteiden toteutumista kriisi uhkaa ja miksi, päästään käsiksi toimiin, joiden avulla resilienssiä voidaan ennakoivasti parantaa. Toisaalta harjoitus myös kirkasti entisestään sitä, miksi kyseisenlaisen kriisin tapahtumisen estäminen on tärkeää.
Kaupunkiorganisaation strategisena tavoitetilana on turvallinen, hyvinvoiva, vetovoimainen ja elinvoimainen Kotka. Kriisin jälkeisen positiivisen kehityksen varmistaminen on resilienssiajattelussa keskeistä: miten palautuminen kriisiä edeltäneelle tai sitä paremmalle tasolle tapahtuu ja mitä askelia väylä valitussa suunnassa vaatii? Mistä löytyvät merkittävimmät resilienssiaukot?
Yhteisen työskentelyn myötä kaupungin asiantuntijat tunnistivat joukon Kotkan kriisinsietokyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä ja toimenpiteitä. Näiden pohjalta tutkijat puolestaan nostivat johtopäätöksissään esille viisi käsitellyn kriisiskenaarion kannalta keskeistä resilienssiteemaa.
Kaupungin ja WISE-hankkeen yhteistyön tärkein tulos on jaettua turvallisuustietoisuutta lisäävä ja pitkän ajan vaikutustenarviointia kehittävä harjoituskonsepti, joka tukee päätöksenteon valmistelujatkumoa ja auttaa kehittämään toimialojen ja toimijoiden yhteistä suorituskykyä.
Jatkossa konseptia voidaan hyödyntää esimerkiksi monimutkaisiin yhdistelmäuhkiin liittyvässä riskienhallinta- ja varautumistyössä, osallistaen laajempiakin toimijajoukkoja. Koska lähestymistapa mahdollistaa useiden tavoitenäkökulmien keskinäisten polkuriippuvuuksien tarkastelun, se saattaisi tarjota erinomaisen mallin myös kokonaisvaltaiseen pitkän tähtäimen ajattelutapaan perustuvaan kestävän kehityksen mukaiseen suunnittelutyöhön.
Kaupungin ja WISE-hankkeen yhteistyötä koordinoinut Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka on perustettu vuonna 2006 Kotkan kaupungin toimesta edistämään monitieteistä yliopistoyhteistyötä meriliikenteen, -logistiikan ja -ympäristön tutkimuksen saralla, sekä tukemaan yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden vuorovaikutusta alueellisten toimijoiden kanssa. Tutkimusperustaisella kehitys- ja innovaatiotoiminnalla tähdätään korkeatasoisen tutkimustiedon ja menetelmäosaamisen soveltamiseen alueen kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn edistämiseksi ja erilaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkomiseksi. Yhteistyö WISE-hankkeen kanssa on käytännön esimerkki onnistuneesta alueellisesta yhteistyöstä, jollaista Merikotkaa perustettaessa on tavoiteltu.
Tutustu raporttiin WISE-hankkeen ja Kotkan kaupungin kriisinkestävyysharjoituksen pilottikokeilusta
