Kotkan elinvoima on kestänyt koronavuoden haasteet

Vuosittain toteutettavan kaupallisen elinvoimaseurannan perusteella Kotkan elinvoimaisuus on säilynyt koronasta huolimatta hyvällä tasolla. Seurannan perusteella Kotkan elinvoimaluku on 2,24, kun se viime vuonna oli 2,26 ja 2,17 vuonna 2019. Elinvoimaluvun säilyminen lähes viime vuoden lukemissa osoittaa, että keskustojen yritykset ovat kestäneet läpi vaikeiden aikojen.

Suomen muiden kaupunkien kehityssuuntaukseen verrattuna Kotkan keskustan kaupallinen elinvoima näyttäytyy positiivisena ja vakaana. Elinvoimalukujen muutosten keskiarvojen perusteella Suomen kaupunkien keskustoissa positiivinen kehityssuunta on ollut viime vuosina vain Kotkassa (+1,7 %), Vantaalla (+3,0 %), Pietarsaaressa (+3,7 %) ja Uudessakaupungissa (+1,3 %).

”Koronan negatiivisista vaikutuksista on puhuttu paljon ja on hieno tulos, että kaupallinen elinvoima on Kotkassa säilynyt. Tuoreet viestit uusista avautuvista ravintoloista vahvistavat käsitystä palvelutarjonnan monipuolistumisesta koronarajoitusten päättyessä”, toteaa Kotkan Kauppatien toiminnanjohtaja Samuli Kansa.

Kansallisesti keskustojen kaupallinen elinvoima on laskussa suurissakin kaupungeissa. Keskustojen elinvoima on keskeinen tekijä kaupunkien vetovoiman näkökulmasta. Keskustojen vahvistamisessa korostetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja pitkäjänteistä kehittämistyötä, innovatiivisia avauksia ja rohkeita investointeja, panostuksia liikennejärjestelmän uudistamiseen sekä tapahtumia.

”Nämä ovat myös Kotkan strategisia valintoja, joita on edistetty systemaattisesti viimeisten vuosien aikana. Kotkan elinvoiman ja kiinnostavuuden kannalta lähivuosien investoinnit Kotkansaarelle ja Karhulaan ovat todella tärkeitä. Ne vahvistavat keskustojen elämää ja liiketoimintamahdollisuuksia, synnyttävät uusia investointeja ja viestivät kaupungin sykkeestä ja uudistumisesta”, tiivistää Kotkan kaupungin yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski.

Lauantaiaukiolojen ja tyhjien liiketilojen merkitys korostuu

Seuranta korostaa lauantaina avoinna olevien kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen merkitystä keskustojen elinvoimalle. Kotkan osalta koronavuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat yksittäisiä niin Kotkansaarella kuin Karhulassakin. Kaupallisten keskittymien osalta sekä Jumalniemessä että Sutelassa on nähtävissä jopa pienimuotoista kasvua. Kotkan tilanne tyhjien liiketilojen osalta on keskimääräistä parempi. Tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 9,3 %, kun kansallinen keskiarvo on 11,5 %. Tarkastelujakson aikana alueen väestömäärä on ollut laskussa, mikä entisestään korostaa tulosten positiivisuutta.

Keskiarvolla kuvatun elinvoiman kehityssuunnan perusteella Kotka (+1,7 %) on ainut positiivisen kehityksen kaupunki Kaakkois-Suomessa, vaikka muutos viime vuoteen verrattuna onkin hiuksen hienosti negatiivinen (-0,8 %). Lappeenrannan osalta keskiarvo on puolestaan aavistuksen negatiivinen (-2,3 %), mutta vuosimuutos puolestaan positiivinen (+3,2 %). Kouvolan elinvoiman kehittyminen on tarkastelun perusteella heikointa niin keskimääräisen kehityssuunnan (-8,1 %) kuin vuosikohtaisen muutoksenkin (-15,0 %) perusteella.

Elinvoimaa seurataan vuosittain

 Kotkan Kauppatie, Kotkan kaupunki ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor aloittivat Kotkan kaupallisen elinvoiman seurannan vuonna 2019. Seurantaa tehdään vuosittain keskustassa, Karhulassa, Jumalniemessä ja Sutelassa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) valtakunnallisen elinvoimalaskennan mukaisesti. Samalla saadaan lisätietoa Suomen muiden kaupunkien elinvoimasta. EKK on kaupunkien, kaupan liittojen ja kiinteistöalan järjestöjen perustama keskustojen kehitystyön verkostotoimija.