Vaka-blogi: Poikkeusolot vai uusi normaali

Blogikirjoittajana on tällä kertaa varhaiskasvatuksen hallinnossa työskentelevä kehittämissuunnittelija Pia Eskola. Hän tarkastelee kotkalaista varhaiskasvatusta hallinnon näköalapaikalta, unohtamatta kaikkein tärkeintä, eli pientä lasta.

Poikkeusolot vai uusi normaali

Poikkeusolojen aika jatkuu yhä edelleen ja edelleen. Kohta on vuosi takana poikkeusoloissa elettyä elämää. Ohjeet yhteiseloon päivittyvät säännöllisen epäsäännöllisesti. Arjen toimintoihin ne siirtyvät päiväkotien, esiopetuksien, koulujen ja työpaikkojen sekä vapaa-ajan toimipaikkojen välityksellä.

Kun tuli valtioneuvoston ja THL:n suositus maskien käyttämisestä, niin varhaiskasvatuksessa pohdittiin lasten suhtautumista maskikasvoisiin aikuisiin. Olen kuullut varhaiskasvatuksen henkilökunnalta lasten suhtautuvan aikuisten maskeihin luontevasti. He eivät ole suuremmin asiaa hämmästelleet tai ujostelleet. Lapset ovat voineet esittää avoimia ja suoria kysymyksiä maskeihinkin liittyen, kuten he usein tekevät uusia asioita kohdatessaan. Lapset käsittelevät heitä koskettavia uusia asioita myös leikkimällä, olivat asiat sitten lapsen mielestä innostavia, hauskoja, hassuja tai pelottavia. Vieraillessani maskikasvoisena aikuisena päiväkodin pihalla pääsin todistamaan tätä leikin roolia lasten elämässä. Ulkovaraston nurkalla seisoessani kuulin lasten yhteislausuntaa ”Poista maski, poista maski….”. Olin aikeissa riisua maskin kasvoiltani, kun huomasin, että lapsiryhmän leikki oli tässä kohdin syntynyt ”Masked singer” TV -ohjelman innostamana. Yhteislausunta ei liittynytkään minuun ja kasvomaskiini, vaan pihapöydällä tanssivan pipokasvoisen lapsen ”maskiin”. Siis myös median viihdetarjonnalla on iso vaikutus lasten leikkiteemoihin.

Tänä talvena ovat hiihtokelit suosineet ja minä pääsin mukaan lapsiryhmän hiihtoretkelle. Retkellä näkyi täydellistä sitoutumista hiihdon saloihin sekä periksi antamatonta motivaatiota matkametrien keräämiseen. Lasten heittäytyminen meneillään olevaan tekemiseen tai tilanteeseen on ihailtava ominaisuus. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten tunnetiloja mittaavissa uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että varsinaisia riemunhetkiä lapset kokevat erityisesti ulkoillessaan. Hetkeen heittäytymisestä ja riemusta kertoo myös äskettäin erityisopettajalta kuulemani kuvaus lapsijoukon yhteisöllisyydestä. Lapset katselivat yhdessä opettajan kanssa arjen onnistumisistaan kertovia dokumentteja, joita erittäin innostuneesti ja kyltymättömästi halusivat nähdä aina uudelleen. Jokaisella meistä aikuisista on mahdollisesti kokemusta siitä, kuinka onnistuminen kertaantuu, kun sen on saavutettu porukalla. Lisäksi onnistumisen kokemusten jakaminen lisää onnistumisen iloa. On hienoa, että lapsilla on arjessa mahdollisuus useita kertoja palata näihin kokemuksiin videoita ja kuvia katselemalla. Aikuisilla on tärkeä rooli olla mukana jakamassa kokemuksia ja niiden synnyttämiä tuntemuksia.

Saadessani kuulla ja kokea näitä väläyksiä lasten elämästä varhaiskasvatuksessa minulle vahvistui käsitys, että lasten tavallinen arki jatkuu päiväkodeissa. Lapsilla päivät täyttyvät yhteisistä kokemuksista ja toiminnoista toisten lasten sekä kasvatuksen ja opetuksen osaajien kanssa kuten ennen poikkeusoloja. Lapset osaavat taidon elää hetkessä ja heillä on kyky sekä lupa olla murehtimatta tulevaa. Seuraavaksi pieni ohje meille aikuisille. Pysähdy ja karista kiire- ja koronakuorma hartioilta. Etsi näkö- tai kuulokenttääsi lapsia talvitouhuissaan. Altistu hetki lasten riemun äänille ja ilon ilmeille. Altistua voi myös maski kasvoilla. Rohkaistu kiipeämään lähimmälle lumikasalle katsomaan valkoista maisemaa. Voihan olla, että pääset osalliseksi talven auringostakin. Päästä ajatukset irti poikkeusolojen rajoituksista ja anna itselle tilaa nähdä uuden normaalin mahdollisuudet.

Hyviä talvisia uuden normaalin hetkiä meille kaikille!

Asiasanat varhaiskasvatus

Kohderyhmät Lapsiperheet

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Pia Eskola

Muut julkaisutkirjoittajalta: Pia Eskola