Museoista ja kulttuurista hyvinvointia

Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa myönteisesti ihmisen hyvinvointiin ja terveydentilaan. Hyvinvointia lisäävät sekä kulttuurin aktiivinen tekeminen että osallistuminen kulttuuritapahtumiin. Tämän todistavat myös lukuisat tutkimukset. Esimerkiksi 30 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa kulttuuriharrastuksella osoitettiin olevan elinikää pidentävä vaikutus. Taidenäyttelyissä, elokuvissa, konserteissa ja museoissa käyminen sekä konkreettisesti pidensi elämää että paransi sen laatua. Kulttuurin harrastamattomuus taas oli terveydelle jopa yhtä suuri riski kuin tupakoiminen.

Kulttuuriaktiivisuudella on suora myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastukset tuovat elämään enemmän lisävuosia kuin liikunta. Lisäksi kulttuuriaktiivien elinvuodet ovat onnellisempia. FT, dosentti Markku T. Hyyppä konkretisoi odotettavissa olevan eliniän pitenemisen tutkimisen siten, että oikeastaan tutkitaan eloonjäämisen riskiä, joka voidaan muuttaa helpommin ymmärrettäviksi keskimääräisiksi elinvuosiksi. Kulttuuriaktiiville näitä lisävuosia tulee kolmesta neljään verrattuna kulttuuria harrastamattomiin. Se on selkeästi enemmän kuin esimerkiksi laihduttamisen tai terveysliikunnan vaikutus elinvuosiin.

Museoilla on myös vaikeammin mitattavia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Viime vuosina kulttuurin terveysvaikutuksia tutkittaessa on yleistynyt tapa tarkastella henkilön itsensä kokemaa hyvinvointia sekä tietynlaista elämänlaatumittaria. Mittarissa tarkastellaan elämän laatua heikentäviä tapahtumia, kuten läheisen kuolemaa tai omaa vakavaa sairautta ja sitä, miten ihmiset itse ne kokevat. Kulttuuria aktiivisesti harrastavat ihmiset kokivat elämän stressaavat tekijät vähemmän negatiivisena kuin kulttuuria harrastamattomat.

Kulttuurin avulla ihminen voi siirtyä rationaalisen järjen alueelta luovuuden, intuition ja elämyksen alueelle ja laajentaa omia voimavarojaan asioiden käsittelyssä. Museossa käyminen mahdollistaa omien ongelmien pohtimisen eri näkökulmasta ja auttaa asettamaan asioita eri perspektiiviin ja laajempaan kontekstiin. Kulttuurin harrastaminen on myös tunnetusti toimiva keino mielenterveysongelmien, kuten masennuksen hoidossa.

Museo-lehdessä 2/2014 on pohdittu sitä, miten museot voisivat tehokkaammin parantaa ihmisten elämänlaatua ja tuoda näkyvämmin esille museoiden kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilaisen mielestä tutkimusta on syytä jatkaa museoiden tuottaman hyvinvoinnin lisäämiseksi ja pyrittävä selvittämään, missä vaikutus todella tapahtuu. Tämä tapahtuu yhteistyön avulla, koska kulttuurilaitoksen tehtävänä on kuitenkin tuottaa kulttuuria, ei tehdä eikä varsikaan rahoittaa tutkimusta. Hyvinvointi yhdistyy läheisesti museoalan tavoitteisiin, joissa asiakaslähtöisyys ja -näkökulma korostuvat. Tutkimuksen ja dokumentoinnin näkökulmasta museoilla on paljon kokemusta erilaisten ilmiöiden haltuunotosta. Hyvinvointivaikutusten ja asiakaskokemukseen liittyvän tiedon dokumentointi ja tallentaminen eivät ratkaisevasti eroa muun tiedon tallentamisesta.

Haasteena on kuitenkin museoiden resurssien rajallisuus. Museoiden hyvinvointivaikutusten näkökulmasta on kuitenkin tehty joitain kehittämishankkeita yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Tästä yhtenä esimerkkinä on Sitran rahoittama ja museoviraston vuosina 2011-2013 toteuttama hanke ”Museot hyvinvoinnin edistäjinä”, jossa pilottikohteina olivat Merikeskus Vellamo Kotkassa ja Hämeenlinnan Linnanniemen alueen museot. Hankkeen lopputuloksena on ilmestynyt myös julkaisu ”Altistutaan asiakkaille”.   https://www.sitra.fi/julkaisut/altistutaan-asiakkaille/

Ilahduttavaa on, että myös työnantajat ovat huomanneet kulttuurin vaikutukset työhyvinvointiin. Kulttuuriharrastus vähentää stressiä ja suojaa uupumukselta. Jo pitkään työntekijöille on jaettu lahjoina erilaisia kulttuuriseteleitä tai alennuksia esim. teatteriin tai konsertteihin. Uusimpana avauksena on työntekijöille esim. joululahjoina jaetut museokortit tai museoharrastuksen tukeminen maksamalla osa kortin hinnasta. Eniten museokorttitilauksia ovat tehneet sosiaali- ja terveysala, liitot ja ammattiyhdistykset sekä opetus- ja koulutusala, samoin media ja viestintä, arkkitehtuuri ja teknologia-alan yritykset.

Kirjoittaja Kirsi Niku on museotoimenjohtaja Kymenlaakson museossa.

Kotkan kaupungin henkilöstötoiminnassa vuodet 2020-2021 ovat kulttuurin teemavuosia. Kulttuurista on ammennettu työhyvinvointia muun muassa pop-lauluryhmän, museokierrosten, ja elokuvalippujen muodossa. Kotkan kaupunginteatterin näytöksiin sekä Merikeskus Vellamon ja Kymenlaakson museon näyttelyihin henkilöstömme pääsee alennettuun hintaan.

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Anna Vanhala

Työntekijäkokemuksista, ihmisistä ja liikunnasta innostuva paluumuuttaja. Henkilöstösuunnittelijan työ on monipuolista työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemista sekä välillä hallinnollista puurtamistakin.

Muut julkaisutkirjoittajalta: Anna Vanhala