Karhulan keskustan uudistamisen periaatteet selvillä

Karhulan keskustan osayleiskaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaupunkirakennelautakunta käsittelee sitä kokouksessaan 2. helmikuuta.

Kaavaehdotus osoittaa alueen kehittämisen mahdollisuudet ja antaa suuntaviivat niistä periaatteista, joiden puitteissa yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja toteutusta jatkossa tehdään.
Yleiskaavan päämääränä on ollut Karhulan keskustan elinvoiman ja viihtyisyyden vahvistaminen. Sillä mahdollistetaan Karhulan keskustan elävyyteen, uudistumiseen ja täydennysrakentamiseen, palvelurakenteen päivittämiseen, liikennejärjestelmään, arvokkaan kulttuuriympäristön suojeluun sekä siniviherrakenteeseen liittyviä tarpeita.

”Yleiskaavassa on tunnistettu Karhulan uudistamisen kannalta olennaisimmat asiat ja toisaalta mahdollistettu ne siten, että eri asiat sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. Kaupungin investoinnit esimerkiksi kouluihin ja infrastruktuuriin ovat luonnollisesti merkittävässä roolissa lähivuosina, mutta laaja-alainen uudistuminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja myös yksityisen sektorin investointeja”, yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski kertoo.

Luonnosvaiheessa kaavaratkaisusta käytiin laaja-alaista keskustelua. Vaikka kaavassa on esitetty merkittäviäkin muutostarpeita, niin saatu palaute oli pääasiassa kaavassa esitettyjä linjauksia tukevaa. Suuria periaatteellisia muutoksia kaavaluonnoksessa esitettyihin asioihin ei ollut tarvetta tehdä.

”Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan pieniä korjauksia tai täsmennyksiä ja joidenkin asioiden vahvempaa esille tuomista. Saadun palautteen perusteella laadittiin esimerkiksi hulevesien hallintasuunnitelma ja nostettiin voimakkaammin esille keskeisiä viheryhteyksiä. Molemmat ovat olennaisia huomioitavia asioita yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa”, toteaa kaavoitusarkkitehti Oskari Orenius.

Osayleiskaava huomioi eri näkökulmat laajasti

Kaava mahdollistaa Karhulan ydinalueen kehittämisen siten, että se on tulevaisuudessa entistä vahvempi kaupan ja palveluiden keskittymä.
Karhulan elinvoiman vahvistamisen kannalta tärkeimmät täydennysrakentamisen ja uudistamisen tarpeet sijaitsevat koulukorttelin lisäksi keskustan ydinalueilla: torin ja kanjonin ympäristössä, Sammonaukiolla ja oikeustalon korttelissa.

Uusina tulevaisuuden houkuttelevina asuinympäristöinä kaavassa osoitetaan mahdollisuuksina mm. Jokikaupunki ja Hiomonlaakso Ahlströmintien eteläpuolella, Helilän koululta vapautuva kortteli, Shanghain alue, Sairaalanmäki ja Karhulan Hovin alueen itäreuna Kartanonkadun varrella.

Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitettiin myös Karhulan kanjonin kattamisen vaihtoehtoja.  Selvityksessä tutkittiin vaihtoehtojen rakennetekniset vaatimukset ja toteuttamismahdollisuudet sekä arvioitiin vaikutukset. Kaava mahdollistaa kanjonin kattamisen osittain tai kokonaan, mutta kaikki vaihtoehdot edellyttävät toteutusvaiheessa vielä paljon yksityiskohtaista selvittämistä ja ratkaisujen hakua. Vaihtoehtojen välinen kustannusarvio vaihtelee nykytilanteen parantamisen noin 2 – 2,5 miljoonasta eurosta kokonaan kattamisen noin 23 – 28 miljoonaan euroon.

Liikennejärjestelyiden osalta muutostarve on merkittävä, mutta palautteen mukaan myös toivottu ja hyväksi todettu. Kaavassa ja sen yhteydessä laaditussa liikennesuunnitelmassa korostetaan jalankulkualueita ja esteettömyyttä, pyöräliikenteen parempaa huomioimista, kaistojen vähentämistä ajoneuvoliikenteeltä, 30 km/h nopeusrajoitusta kiertoliittymin rajatulle keskusta-alueelle ja joukkoliikenteelle uutta ratkaisua, jossa Karjalanteille tulee kaukoliikenteen pysäkit ja Vesitorninkadun jaetun katutilan alueelle paikallis- ja seutuliikenteen pysäkit.
Liikennevalojen vähenemisen, liikennevirtojen ohjauksen ja lyhyempien reittien ansiosta myös ajoneuvoliikenne sujuvoituu. Liikennejärjestelyiden uudistaminen on hyvin oleellinen osa Karhulan keskustan viihtyisyyden lisäämistä.

Karhulan historia on huomioitu esimerkiksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Osayleiskaavassa on tunnistettu alustavat suuntaviivat rakennussuojelulle, mutta varsinaiset suojelupäätökset arvioidaan aikanaan asemakaavoituksessa kohteittain. Asemakaavalla tai lailla jo suojeltuja rakennuskohteita on 33 kappaletta. Niiden lisäksi on tunnistettu 30 uutta kohdetta, joita esitetään suojeltavaksi. Näiden lisäksi on vielä 15 merkittävää rakennusta.
Olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöalueiden ja Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rinnalle on nostettu myös seitsemän uutta arvokasta aluetta. Uudet alueet ilmentävät Karhulan historian eri aikakausia ilmiöineen ja ihanteineen, kuten esimerkiksi Kymijoen uittorakenteet ja keskuskentän kokonaisuus.

Karhulan keskustan osayleiskaava vahvistaa myös viherrakenteen merkitystä ja sen tarjoamia monipuolisia virkistys- ja luontoarvoja. Luontoselvityksiin sekä maisema- ja viheraluesuunnitelmaan perustuen kaavaan on osoitettu Karhulan keskustan viheraluerakenteen kannalta keskeisimpien viheralueiden ja niiden välisten yhteyksien toimiva, kattava ja yhtenäinen verkosto, joka huomioi niin ekologiset kuin virkistykselliset näkökulmat.

Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen kaavan nähtäville tulosta ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan erikseen.