Itäisellä rantaradalla eniten lisäarvoa kansallisesti
Julkaistu 26.02.2020Itäisen rantaradan kaupunkien ja toimijoiden pitämässä tilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä korostettiin rataverkon kokonaiskuvan tärkeyttä ja Suomen tulevaisuuden, kestävän kasvun ja kilpailukyvyn mahdollisuuksia.
”Toimivat yhteydet ja infra ovat elintärkeitä Suomelle. Itäinen rantarata palvelisi koko Suomea. On järkevää aloittaa paikkakunnista, missä ei vielä ole rautatieyhteyksiä. Kun yhä useampi voi matkustaa junalla, yhä useamman yrityksen kilpailukyky paranee. Itäinen rantarata on uutena ratayhteytenä myös ilmaston kannalta paras”, totesi ministeri Thomas Blomqvist avauspuheenvuorossaan. RKP:n ministeriryhmän kanta on, että Itäisen ratayhteyden tulee kulkea rannikkoa pitkin.
Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan Helsingistä Itään suuntautuvaa uutta raideyhteyttä. Selvityksessä vertaillaan, mitä kautta rata tulisi rakentaa ja päätöksiä odotetaan keväällä. Vaihtoehdoista Itäinen rantarata kulkee Helsingistä itään reittiä lentoasema – Porvoo – Loviisa – Kotka/Hamina – Luumäki/Vaalimaa.
Itäisen rantaradan kaupunkien edustajat korostivat, että molemmat vertailussa olevat itäyhteydet tuovat merkittävät hyödyt koko Itä-Suomen saavutettavuudelle.
Itäinen rantarata tuottaa tämän lisäksi muutakin lisäarvoa kansallisesti, kuten uusia työssäkäyntialueita, tehostettuja elinkeinoelämän kuljetuksia ja kilpailukykyä.
Päätös miljardien ratahankkeista tulee perustua laajoihin selvityksiin radan taloudellisista, sosiaalisista ja ilmastovaikutuksista.
Itäisellä rantaradalla on suuri yhteiskunnallinen tarve ja tuki. Yksityiset ja julkiset toimijat ovat halukkaita investoimaan Itäiseen ratarataan.
Rataverkon pullonkaulat poistamalla saadaan kasvua
WSP Finland Oy:n johtaja Jorma Mäntynen esitti helmikuussa valmistuneen selvityksen ”Itäinen rantarata, enemmän kuin ratainvestointi”. Kts. selvitys tästä linkistä.
Mäntynen toi puheenvuorossaan esille rataverkon kokonaiskuvan tarkastelun tärkeyden strategisella tasolla. Muutokset rataverkossa heijastuvat koko rataverkkoon. Nykyinen rataverkko asettaa kasvulle rajat, rautatieliikenteen kasvattaminen ja henkilöliikenteen nopeuttaminen vaatii lisää ratakapasiteettia.
Suomen kuormitetuin tavaraliikenteen rataosuus on Kouvolasta itään. Vaihtoehtoista yhteyttä ei ole ja häiriöt ovat kohtalokkaita.
Itäisen rantaradan myötä muodostuisi kahden ratakäytävän malli, joka purkaisi paineita ja sujuvoittaisi henkilö- ja tavaraliikennettä laajalla alueella rataverkossa. Itäinen rantarata mahdollistaisi myös Allegron liikennöinnin kahta reittiä Tampereelta Pietariin ja Helsingistä Itäistä rantarataa pitkin Pietariin.
Kaksi uutta työssäkäyntialuetta
WSP:n selvityksen mukaan Itäinen rantarata toisi merkittävää lisäarvoa työmarkkinoille ja pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen asuntojen purkaen hintapaineita.
”Ratahanke loisi kaksikin uutta työssäkäyntialuetta, ensimmäisen Itäisten rannikkokaupunkien ja Helsingin välille, jossa rata liittäisi noin 200 000 ihmistä pääkaupunkiseudun työmarkkinoihin. Toinen uusi työssäkäyntialue muodostuisi itäisen rannikon ja Lappeenrannan-Imatran seutujen välille. Rata yhdistäisi satamien, teollisuuden ja teknologiaosaamisen keskittymät, lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja edistäisi suurten investointien saamista Suomeen”, kertoo Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm.
Ministeri Sirpa Paatero korosti puheenvuorossaan elämisen edellytyksiä eri puolilla Suomea. ”Tärkeitä alueiden kehittymiselle olevat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, sekä niihin tukeutuvat yritykset ja työpaikat. Lisäksi liikenneverkon; lento-, raide-, maantie- ja dataverkkojen, pitää olla käytössä eri puolilla Suomea.”
Paatero on 2000-luvun alusta ollut mukana Itäisen rantaradan toimikunnassa ja on edelleen tämän ratalinjauksen kannalla. Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntakaavoissa linjaukselle on edellytykset olemassa.
”Olennaista on ottaa huomioon vienti, elinkeinopolitiikka, matkailu, ilmasto sekä henkilö- ja työpaikkaliikenne. Linjauspäätökselle tulee olla vahvat ja tutkitut perusteet.” toteaa Paatero.
Paatero muistuttaa, että kun liikenne- ja viestintäministeriön selvitys itäyhteyksistä lähiaikoina valmistuu, alueille tulee mahdollisuus kommentoida sitä.