Itäinen rantarata

Uutta luova ratainvestointi

Aiheeseen liittyvät tutkimukset on tehty ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Sen vuoksi Venäjälle vievät linjaukset eivät ole ajankohtaisia. Tavoitteena on rantaradan ohjeellisten ratalinjausten Porvoo–Kotka ja Hamina–Luumäki säilyttäminen maakuntakaavoissa.

Itäinen rantarata – Suomen kannalta paras

Itäinen rantarata on valtakunnallinen hanke, joka tuo kasvua koko Suomeen. Itäinen rantarata  kulkee Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja siitä Etelä-Karjalaan, yhdistäen merkittävät teollisuuskeskittymät etelärannikon satamiin.

Tältä rannikkovyöhykkeeltä puuttuu ratayhteys, vaikka sillä sijaitsevat Suomen merkittävimmät liikenteen nykyiset ja nousevat solmukohdat: Helsingin, Porvoon, Loviisan ja HaminaKotkan satamat, sekä Helsinki-Vantaan lentoasema ja Pyhtään lentokenttä, joka on ratkaisu Malmin lentokentän toimintojen korvaamiseksi.

Itäinen rantarata on uutta luova rata, joka on enemmän kuin ratainvestointi. Suomen kilpailukyvyn, teollisuuden ja kaupan kannalta logististen palveluiden ja liikenneverkkojen toimivuuden parantaminen on oltava Itäisten ratavaihtoehtojen tarkastelun keskiössä. Itäinen rantarata on vastaus sekä henkilö- että tavaraliikenteen vaatiman ratakapasiteetin kasvattamiseen tasolle, jolla saadaan huomattavaa kasvua koko Suomen rautatieliikenteelle ja rautatiemarkkinoille.

Itäisen rantaradan hyötyjä koko Suomelle on helmikuussa julkaistussa raportissaan selvittänyt  WSP Finland Oy, rautatieliikenteen erikoisasiantuntijoiden johdolla. Lue WSP:n raportti tästä.

Itäinen rantarata lisää Suomen kilpailukykyä ja luo huomattavia synergiaetuja etelän satamille ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle pitkällä aikavälillä, käy ilmi WSP Finlandin tuoreesta selvityksestä Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle . Itäinen rantarata on suurena infrastruktuurihankkeena ajankohtainen etenkin, kun koronaviruksen aiheuttama kansanterveydellinen kriisi on ohi ja taloutta ryhdytään elvyttämään rakenteellisesti.

← Vieritä taulukkoa sivuttain →

Itäinen rantarata -hankkeen tavoitteena on

• Itäisen rantaradan mahdollistavat merkinnät pidetään Kymenlaakson ja naapurimaakuntien maakuntakaavoissa
• Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa kokonaisvaltaisen selvityksen ratavaihtoehdoista ja niiden laaja-alaisista vaikutuksista
• Ratavaihtoehdoista päätettäessä Itäinen rantarata on päävaihtoehtona Valtioneuvostossa
• Itäinen rantarata kirjataan hallituksen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2021
• Itäisen rantaradan suunnittelu etenee perustettavan hankeyhtiön toimesta kohti ratayhteyden toteutusta.
• Itäinen rantarata on ilmastoteko

Itäinen rantarata on nopea kansainvälinen rata, joka purkaa pullonkauloja, monipuolistaa reittejä, houkuttelee operaattoreita, lisää palvelutarjontaa ja aikaansaa hintakilpailua. Tämän myötä syntyvä kasvuharppaus edistää merkittävästi Suomen ilmastotavoitetta hiilineutraaliudesta 2035.

Suora ja nopea juna pääkaupungista itärannikolle houkuttelee autoilijoita julkisen liikenteen pariin ja siirtää raskaita kuljetuksia maanteiltä raiteille. Uuden yhteyden luovalla Itäisellä rantaradalla on huomattavasti suuremmat ilmastovaikutukset, kuin jo olemassa olevan ratayhteyden nopeuttamisella. Itäinen rantarata ei myöskään vähennä Lahden kautta kulkevaa liikennettä eikä tee tyhjäksi Lahden oikoratainvestoinnin arvoa.

Itäinen rantarata tuo noin 7,2 miljoonaa uutta matkustajaa vuodessa raiteille, joista työmatkoja on noin miljoona. Itäisen rantaradan arvioidaan vähentävän pelkästään henkilöliikenteen päästöjä noin 17 000 tonCO2/vuosi, joka on 1,7 % koko Suomen liikennejärjestelmän potentiaalisista päästösäästöistä.

← Vieritä taulukkoa sivuttain →

Suomen menestys perustuu vientiin

Rannikko ja satamat ovat Suomen portti maailmaan. Itäinen rantarata varmistaa teollisuuden kuljetukset maassamme. Laaja satamaverkko ja meriväylät ovat Suomelle kilpailutekijä.

Itäinen rantarata yhdistää Suomen matkustaja- ja tavaraliikenteen EU:n ydinsatama HaminaKotkaan ja siten EU:n priorisoimiin liikennekäytäviin.

Itäinen rantarata on koko Suomen kannalta tärkeä riskienhallinnan väline, jonka vaikutusalueella sijaitsevat Suomen suurimmat satamat. Suomen toimintavarmuuden kannalta on tärkeää rakentaa idän suuntaan vaihtoehtoinen reitti turvaamaan suurimpien satamien toimintaa häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa.

Vaihtoehto lentämiselle

Suorin on myös nopein rata, ja logistisesti paras reitti liikuttaa ihmisiä ja tavaroita. Itäinen rantarata vie muita ratavaihtoehtoja nopeammin Helsingistä Lappeenrantaan ja Imatralle.

Tulevaisuudessa Itäinen rantarata on mahdollista kytkeä osaksi Tukholman ja Tallinnan rataverkostoa. Itäinen rantarata vie nopeasti ja puhtaasti manner-Eurooppaan, vahvistaa yhteistä eurooppalaista runkoverkkoa ja luo vaihtoehdon lentämiselle.

Uutta luova rata luo työssäkäyntialueita ja työpaikkoja

Itäinen rantarata liittää täysin uuden alueen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Myös Kaakkois-Suomen yritysten osaajapula ja rekrytointivaikeudet helpottuvat, kun työvoiman liikkuvuus muuttuu sujuvammaksi Helsingistä itärannikon suuntaan. Suurin käyttämätön valtakunnallinen kasvupotentiaali on Helsingistä itään. Muuttoliike rannikolle voimistuu, kun rautatien yhdistämät merelliset asuinalueet ja laadukas, edullinen asuminen kutsuvat osaajia puoleensa.

Itäinen rantarata on kauaskantoinen, kansainvälisen mittakaavan investointi Suomen kiinnostavuuteen toimintaympäristönä. Useat viimeaikaiset uutiset kertovat Kaakkois-Suomeen kohdistuvista teollisuuden ja logistiikan investoinneista. Kaupunkialueilla tuotanto on muiden toimintojen puristuksessa. Rannikon edulliset kustannukset tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon yritysten sijoittumiseen.

Tuotannon sijoittumispäätökset tapahtuvat globaalilla tasolla. Logistiikan täytyy Suomessa olla kilpailukykyistä. Investoinneilla on tietty aika, jonka jälkeen ikkuna sulkeutuu ja kilpailuetu menetetään. Tällä hetkellä esim. akkuteollisuuden ikkuna on auki. Liikennejärjestelmää oikea-aikaisesti kehittämällä on kyettävä tukemaan teollisuudelle avautuvia mahdollisuuksia.

Lisää matkoja raiteille

Taloustutkimuksen 2/2020 julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin Itärataa, eli ratalinjausta Porvoon kautta Kouvolaan, sekä Itäistä rantarataa, eli itäisen rannikon kautta Luumäelle.

Itäisen rantaradan vuotuisen matkustajamäärän arvioidaan olevan 7,2 miljoonaa. Itäisen rantaradan vaikutuksesta nettomatkustajamäärä kasvaisi 3,8 miljoonaa vuodessa.

Porvoo–Kouvola-linjauksen vuosittaiseksi matkustajamääräksi arvioidaan 7,4 miljoonaa (Väyläviraston julkaisuja 15/2019). Tutkimuksen mukaan ratalinjaus Porvoon kautta Kouvolaan vähentää matkustajaliikennettä merkittävästi vuonna 2006 valmistuneen Lahden oikoradan ja Lahden ja Kouvolan välisen rataosuuden välillä. Porvoo–Kouvola-linjaus lisäisi siis matkustajia nettomääräisesti 2,3 miljoonaa, huomattavasti Itäistä rantarataa vähemmän.

Lue Taloustutkimuksen Itäinen rantarata -tutkimus

Itäinen rantarata -hanketta tukevat

Kotkan kaupunki, Haminan kaupunki, Loviisan kaupunki, Virolahden ja Pyhtään kunnat sekä alueen muut vahvat toimijat.

Kuvitus: WSP Finland Oy, Riku Huhta ja Kreab Helsinki