Tilikauden alijäämäennuste reilu 11 miljoonaa euroa

Kotkan kaupunki on tekemässä tänä vuonna 11,1 miljoonan euron alijäämäisen tuloksen. Ennuste perustuu lokakuun lopun tilanteeseen. Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedoksi kokouksessaan 25.11.

Alijäämää kasvattaa ennen kaikkea verotulojen jääminen talousarviosta. Kotkan verotulojen ennakoidaan olevan vuoden lopussa 216,8 miljoonaa euroa, mikä on 6,4 miljoonaa euroa talousarviota heikompi.
Verohallinnon tekemien selvitysten perusteella suurin osa kertymävajeesta johtuu verokorttiuudistuksesta.

Lautakuntien ennustetaan ylittävän talousarvion 7,6 miljoonalla eurolla, josta suurin osa aiheutuu hyvinvointilautakunnan toimintakatteen ylittymisestä 5,8 miljoonalla.
Lautakunnan kuluja kasvattaa etenkin Kymsote, joka on omassa ennusteessaan arvioinut tilikauden alijäämän päätyvän 13,6 miljoonaan euroon. Kymsoten kumulatiivisen ylijäämän jälkeen Kotkan osuus alijäämän kattamisesta olisi 3 miljoonaa.

Ennusteeseen on huomioitu myös kaupunkirakennelautakunnan vuokratuottokertymän 0,4 miljoonan euron mahdollinen alenema talousarvioon verrattuna sekä henkilöliikenneyksikön ja infran ylläpidon kulujen ylitys talousarvioon nähden. Tämän lisäksi teknisten palvelujen vastuualueelle tulee pilaantuneen maan kustannuksia noin 0,2 miljoonaa. Kaupunkirakennelautakunnan toimintakate jää talousarviosta tämän hetken ennusteen mukaan noin 1,2 miljoonaa.

Kaupungin osuus satamaterminaalista 280 000 euroa

Kotkan kaupungin osuus Kantasatamaan rakennettavasta matkustajalaivojen terminaalista on noin 280 000 euroa.
Kaikkiaan Kantasatamaan tehdään noin 2,2 miljoonan euron investoinnit, joista valtaosa eli 80 prosenttia rahoitetaan ”KOTKA PAX – Kotkan Kantasatama Cruise Port and Ropax Terminal Development” -hankkeen kautta.
Kotkan kaupungin investointien kokonaisarvo on noin 1,3 miljoonaa euroa ja kun investointikohteiden toteutukseen saadaan projektin kautta 80 prosentin tuki, jää kaupungin osuudeksi tuo 280 000 euron omarahoitus.
Kaupungin investointikohteita ovat matkustajaterminaali, Satamakadun lisäkaistat ja viitoitus, Satamakadun tasoristeysten puomit, raskaan ja kevyen liikenteen erottaminen sekä Kantasataman ulkopuoliset liikenteen ohjausjärjestelyt.
Nimikkeiden puitteissa investoinnit suunnitellaan siten, että ne palvelevat matkustajalinjaliikenteen järjestämistä ja samalla kehittävät myös Kantasataman alueen toimivuutta ja infrastruktuurin tasoa.

Kaupunginhallituksen hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaan HaminaKotka Satama Oy vastaa investointien toteuttamisesta. Kotkan kaupunki ja Kymen Vesi vastaavat osaltaan investointien kilpailuttamisen valmistelusta.
Kaupunki ja Kymen Vesi maksavat satamayhtiölle investointien omarahoitusosuuden ja osuutensa hankkeen hallintokuluista lunastaen samalla investointikohteiden omistuksen itselleen.

Kotka kriittinen maakuntakaavaehdotuksen rataratkaisusta

Maakuntaliitto on pyytänyt viranomaisilta lausuntoja Kymenlaakson maakuntakaava 2040 -ehdotuksesta. Kymenlaakson maakuntakaava 2040 sisältää kaikki maankäyttömuodot ja kaikki maakuntakaavan osa-alueet.

Kotkan kaupunginhallitus katsoo, että kaavaehdotuksen yhdyskuntarakenteelliset ratkaisut mahdollistavat kaupungin tarkoituksenmukaisen kehittämisen niin maakunnan keskusverkon ytimenä kuin kaupunginosien osalta. Luontoalueita ja virkistystä on käsitelty kokonaisvaltaisesti kestävällä tavalla.

Kaupunginhallitus nostaa kuitenkin lausunnossaan kriittisesti esiin kaavaehdotuksen ratamerkintöihin ja niiden suunnittelumääräyksiin liittyvät ongelmat. Kaupungin mukaan kaavaehdotuksesta tulee korjata eri ratalinjausten esitystapaa yhteneväksi, kun linjausten tavoite ja niitä koskevat selvitykset ovat yhtenevät. Nyt Kouvolasta lounaaseen ja Kotkasta koilliseen ja itään suuntautuvat linjat eroavat toisistaan ilman perusteita.

Ratalinjauksia koskevissa suunnittelumääräyksiin esitetään muutoksia, jotka siirtävät vastuuta linjojen avoimena säilymisestä maanomistajille ja kunnille. Muutokset merkinnöissä ja määräyksissä voivat jopa vaikeuttaa itäisen ratayhteyden toteuttamista Kymenlaakson kautta. Maanomistajien oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi kaupunki edellyttää, että merkintöjen ja määräysten on oltava yksiselitteisen selkeitä.

Kaupunginhallitus myös edellyttää, että Kotkan aseman sijoittumista itäisellä rantaradalla tutkitaan. Jo vuosikymmenien ajan varatulla ratakäytävällä on varmistettava junien pysähtymismahdollisuus Kotkassa.

Otsolan koulu Satakunta-hankkeeseen

Kaupunginhallitus päätti, että Kotka osallistuu ns. Satakunta-hankkeeseen Otsolan koulun osalta.
Eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päädyttiin kohdentamaan hanke koskemaan Otsolan koulun sisäilmakyselyä, jonka lisäksi hankkeen käyttöön luovutetaan kohteen sisäilmaan liitettävät asiakirjat.
Otsolan koululla on toteutettu Satakunta-hankkeen mukainen sisäilmakysely ajalla 10.- 24.5.2019. Sisäilmakyselyn tuloksista on laadittu oppilaiden huoltajille ja koulun henkilöstölle erillinen tiedote ja huoltajille ja koulun henkilökunnalle on pidetty asiasta tiedotustilaisuudet 29.8. Tilaisuuksissa
hankkeen vastuullinen johtaja Tuula Putus esitteli itse sisäilmakyselyn tulokset.

Lukiovalintojen keskiarvorajat uuteen valmisteluun

Kaupunginhallitus päätti kumota ja lähettää uuteen valmisteluun hyvinvointilautakunnan aiemmin tekemän päätöksen lukiovalintojen keskiarvorajojen käyttöönottamisesta kevään 2020 yhteishaussa.

Hyvinvointilautakunta päätti kevään 2020 yhteishausta alkaen ottaa käyttöön Karhulan lukiota ja Kotkan Lyseon lukiota (kuvassa) koskevan lukion opiskelijaksi oton keskiarvokynnykseksi 7,00.

Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan, koska sen mielestä päätöksessä ei huomioitu hallintolakia, jonka mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Kaupunkia velvoittaa myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä perusopetuslaki, jotka edellyttävät, että opetuksen järjestäjä varaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa opiskelijoiden asemaan vaikuttaviin päätöksiin. Lisäksi nuorisolaki edellyttää vaikutusmahdollisuuden varaamista nuorisovaltuustolle.
Hyvinvointilautakunnan päätöksen esittelytekstistä ei ilmene edellä lueteltujen tahojen kuulemista.

Hyvinvointilautakunnan esittelytekstissä on lyhyesti viitattu keskiarvokynnyksen käyttöönoton vaikutuksiin. Ennen päätöksen tekemistä tulisi laajemmin käsitellä päätöksen vaikutuksia käyttäen apuna esim. kaupunginhallituksen hyväksymää ohjetta vaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä tulisi harkita mm. siirtymäajan käyttämistä mahdollisten negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi.