Vesistöt ja vesiensuojelu

Vesiensuojelun- ja hoidon tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä vuonna 2015, joissakin tapauksissa vuonna 2021 tai 2027. Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin vesienhoitoalueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.

Vesien tilan parantamiselle on asetettu koko Euroopan unionin alueella yhteiset tavoitteet EU:n vesipolitiikan puitedirektiivillä. Direktiiviin yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella vuonna 2015. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön neljällä uudella lailla, joista keskeisin on laki vesienhoidon järjestämisestä.

Kunnille kuuluu paikallinen vastuu vesiensuojelun edistämisestä ja valvonnasta.  Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vesiensuojelutehtävistä säädetään sekä vesilaissa että ympäristönsuojelulaissa (pilaantumisasiat).

Vesilailla säännellään nykyisin lähinnä vesien käyttöä, vesistöön rakentamista, uittoa, maa- ja metsätalousmaan kuivatusta, vesistön järjestelyä ja pohjaveden ottamista. Jätevesien puhdistamista koskevat säännökset on siirretty ympäristönsuojelulakiin. Ympäristönsuojelulailla säädetään nykyään kaikesta ympäristön pilaantumista aiheuttavasta toiminnast

Alueelliset ELY-keskukset seuraavat vesialueiden levätilannetta. Kaakkois-Suomen levätilanteesta tiedotetaan valtakunnallisesti Järvi-meriwikissä.