Dokumenttielokuva menetetyistä saarista Merikeskus Vellamossa

Merikeskus Vellamon auditoriossa esitetään lauantaina 8.3. klo 12 dokumenttielokuva Takaisin – Kaipuu menetetyille saarille. Dokumentti liittyy Vellamossa esillä olevaan näyttelyyn Menetetyt saaret – Valokuvia ja videoita Suomenlahden ulkosaarista. Näyttely ja elokuva ovat työryhmän Juha Metso – Marjo Näkki – Mika Rokka tuotantoa. Elokuva on kaikille sallittu ja kestää 55 minuuttia.

Elokuvaliput voi ostaa ennakkoon Merikeskus Vellamon verkkokaupasta. Lipun hinta on 10 euroa. Mikäli paikkoja on jäljellä, lippuja myydään myös Vellamon lipunmyynnistä tapahtumapäivänä ennen esityksen alkua.

Tarinoita ja muistoja

Itäisellä Suomenlahdella sijaitsee neljä vanhaa suomalaisten saarta, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle osana talvisodan rauhansopimusta. Tytärsaari, Lavansaari, Seiskari ja erityisesti Suursaari ovat saaneet ajankohtaisen merkityksen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt jännitteitä myös Itämerellä.

Valokuvaaja-ohjaaja Juha Metso vieraili Suursaaressa seitsemän kertaa ja muilla ulkosaarilla kerran vuosina 1999-2019. Dokumentaristi Mika Rokka kävi Suursaarella kesällä 2007. Heidän kuviinsa on tallentunut jälkipolvien nähtäväksi se, mitä saarista on jäänyt jäljelle. Käsikirjoittaja Marjo Näkki on työskennellyt toimittajana Itämeren alueen maissa.

Elokuvassa esiintyvät saarelaiset ja heidän jälkeläisensä. Kuvituksena on Metson ja Rokan ainutlaatuista materiaalia, ja kuvakollaaseissa on mukana Kymenlaakson museon vanhoja arkistokuvia. Tuloksena on ainutlaatuinen ja draamallinen dokumenttielokuva, joka kertoo saarista ja ennen kaikkea kaipuusta. Tarinat ja muistot sitovat ihmisen juurilleen.

”Miten voi ikävöidä paikkaa, jossa ei ole koskaan käynyt?”

Dokumenttielokuvassa kerrotaan saarten tarinoista ja niiden kulttuurista, elämästä keskellä Itämerta. Samalla dokumentti kuvaa kaipuuta, jota voi tuntea saarelaisten jälkeläinen alenevassa polvessa.

Titta Tommila on 26-vuotias nainen. Hän sanoo olevansa suursaarelainen, vaikka on syntynyt ja elänyt koko elämänsä Kotkassa. Titan isän puoleiset sukujuuret ovat Suursaaressa, joka näkyy horisontissa, mutta jonne ei saa mennä.

Titta tuntee vahvaa kaipuuta saareen, vaikka hän ei ole koskaan siellä käynyt. Kyse on ylisukupolvisesta kokemuksesta, identiteetistä, joka elää aineettomana, mutta silti vahvana kokemuksena itsestään ja taustastaan.

Samaa juurettomuutta ja katkennutta säiettä aiheutetaan nytkin aivan joka päivä esimerkiksi Ukrainassa. Ero on vain se, että paenneet ukrainalaiset voivat vielä päästä kotiseuduilleen, mutta Titalla ei samaa mahdollisuutta ole.

Vai onko? Nykyteknologialla tuotettu taide ja digitaaliset ratkaisut voivat mahdollistaa Titalle pääsyn menetettyyn Suursaareen. Dokumentissa seurataan Titan matkaa sekä itseensä, juurilleen että virtuaalitodellisuuteen, joka saattaa tehdä eläväksi sen, mikä on iäksi menetetty.

Kaiken yllä liitää merikotka, joka symboloi elokuvassa jatkuvuutta, vapautta ja sitä, että lopulta luonto voittaa.

www.merikeskusvellamo.fi