Tutkimus: Kotkassa vireää edunvalvontaa

Kotkassa lobataan, mutta Kotka lobbaa myös itse.
Tämä on yksi alustavista havainnoista Itä-Suomen yliopiston nelivuotisessa tutkimushankkeessa ”Lobbaus Suomen kunnissa (2023–2027)”, jonka rahoittajana on Koneen Säätiö ja yhteistyökumppaneina Kuntaliitto ja oikeusministeriö.
Hankkeessa tutkitaan kuntien poliittista arkea ja demokratiaa, ja erityisesti kunnissa tapahtuvaa poliittista vaikuttamista ja tutkimuksen alustavat havainnot ovat nyt Kotkan osalta saatavilla.

Hankkeella on kolme tutkimuskysymystä: 1) Miten lobbaus tai muu vaikuttaminen näyttäytyy kuntien poliittisessa arjessa? 2) Miten kuntatason toimijat, niin päättäjät kuin vaikuttamistoimintaa harjoittavat toimijat, ymmärtävät lobbauksen? 3) Edistääkö vai estääkö lobbaus moniäänisen kuntademokratian toimintaa?
Näitä kysymyksiä hanke tarkastelee laadullisen tutkimuksen menetelmin yhdeksässä suomalaisessa kunnassa.

Hanke keskittyy tutkimaan kunnan päätöksentekoon kohdistuvaa lobbaamista. Mutta Kotkassa tehdyssä aineistonkeruussa myös kunnan itsensä tekemä edunvalvonta nousi voimakkaasti esille.

”Alustavien havaintojen mukaan Kotkan kaupungin oma edunvalvontatyö on kehittynyt systemaattisemmaksi ja ammattimaisemmaksi ja edunvalvontaa tekevät sekä kaupungin omat toimijat että Kotkan sidosryhmät. Haastatteluista välittyy kuva, että Kotkaa pidetään edunvalvontatyössä vahvana ja edunvalvonta huomataan”, kertoo tutkimuksessa mukana oleva vanhempi tutkija Jenni Spännäri Itä-Suomen yliopistosta.

Spännärin mukaan tutkimus osoittaa, että Kotkassa ollaan edunvalvonnassa ”yhteisellä asialla” ja ajatellaan ennen kaikkea kaikkien etua eikä mietitä eturistiriitoja.
”Tämä koskee sekä Kotkan sisäisten toimijoiden suhdetta että Kotkan ja alueen muiden toimijoiden välisiä suhteita”, Spännäri toteaa ja kertoo sen leimaavan myös kaupungin poliittista päätöksentekoa.
”Päätöksenteon ilmapiiriä pidetään hyvänä, ja ilmapiirin nähdään kehittyneen parempaan suuntaan”.

Tutkimuksessa haastateltiin loppukesän 2024 aikana noin 30 henkilöä, joiden joukossa oli kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa, keskeisten toimialojen johtajia, konsernin tytäryhtiöiden johtajia, keskeisiä luottamushenkilöitä suurimmista valtuustoryhmistä sekä paikallisten järjestöjen, tiedotusvälineiden ja muiden sidosryhmien edustajia.

Lisäksi tutkimuksen aikana tehtiin havainnointia eri tapahtumissa, muun muassa kaupunginhallituksen ja –valtuuston kokouksissa, yritystapaamisissa, kaupunkistrategian skenaariotyöpajassa, Kuntamarkkinoilla, Kymenlaakson liiton kuntakiertueella ja Kymenlaakso Summit -tapahtumassa.

Tutkimuksen perusteella lobbausta tai vaikuttamista ei aina ole helppo tunnistaa.

”Haastateltavien oli helpompi vastata itse tekemäänsä vaikuttamista koskeviin kysymyksiin kuin siihen, kuka heitä lobbaa tai miten Kotkan tai oman edustaman tahon päätöksentekoon vaikutetaan”, vanhempi tutkija Spännäri kertoo.

Vastauksien perusteella ”huono lobbaus” on helpompi tunnistaa – kun jokin taho pyytää tai ehdottaa jotain, josta ei ole juuri yleistä hyötyä. Lobbaamisen arveltiin kohdistuvan ensisijaisesti viranhaltijoihin, etenkin kaupungin johtoon mutta myös valmisteleviin tahoihin.

Tutkimus toi esille myös sen, että henkilösuhteiden ja henkilökohtaisten kontaktien merkitys lobbaamiseen ja vaikuttamiseen tunnistettiin.

”Erilaisissa tilaisuuksissa, verkostoissa ja vapaa-ajan toiminnassa muodostuu luonnostaan kontakteja ja henkilösuhteita. Ne voivat olla merkityksellisiä päätöksenteossa, esimerkiksi kanavina välittää tietoa. Kasvokkaisten livetapaamisten merkitys nähtiin suurempana kuin vaikkapa sähköpostien tai pyydettyjen lausuntojen”, Jenni Spännäri kertoo.

Hankkeen kotisivut (tapahtumat, julkaisut, jne.): https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/lobbaus-suomen-kunnissa/