Banja Media

Banja Median Cool Kotka -hankkeen lyhytelokuvat ja työpajat kouluissa
Työryhmämme Juha Metson, Mika Rokan ja Petri Pietiläisen työnjako oli selvä: Ensin Pietiläinen ideoi lyhytelokuvien aiheita energiansäästöstä ison kasan eli kaikkiaan kolmetoista eri kantilta kestävää kehitystä ja kestävää energiataloutta käsittelevää alkuideaa. Seuraavaksi niitä käytiin yhdessä lävitse muun muassa teknisen toteutettavuuden ja ajatuksen iskevyyden kannalta. Valitsimme viisi ideaa, joista toteutimme neljä suomeksi eli sähkönsäästö sisälämpötilaa laskemalla, oma sähköntuotanto kahvinkeittoon, kimppakyydit ja lämpimän veden säästäminen sekä yhden englanniksi eli ympäristön kannalta parhaat valinnat syötäväksi. Tämän jälkeen Pietiläinen kirjoitti jokaisesta käsikirjoituksen ja hankki elokuviin avustajat.
Kaikki elokuvat kuvattiin vaakana ammattilaisvälineillä hyödynnettäviksi esimerkiksi YouTubeen ja pystynä kännykällä ikään kuin TikTok-tyyliin. Kaikki pyrittiin myös tekemään yhdellä otoksella, joita tietysti jouduttiin ottamaan todella monta peräkkäin. Neljä elokuvista tehtiin yhdellä ja yksi kahdella otoksella. Lopuksi Metso ja Rokka käsittelivät kuvatut materiaalit ja lisäsivät tiedot esittäjistä ja sponsoreista elokuviin.
Keskeisenä ajatuksena koko projektissa oli kestävän kehityksen, energian säästämisen ja laajasti ottaen ympäristön suojelemisen ympärillä pyörineiden ideoiden jatkotyöstäminen opiskelijoiden työpajoissa heidän omiksi elokuvikseen. Koska tämä oli päämäärä, niin lähdimme tekemään elokuvia, jotka sisältäisivät sekä tietoa että tunnetta mutta keitettynä suurella tai suorastaan pähkähullulla huumorilla. Turha opettavaisuus karsittiin, mikä tarkoitti sitä, että nauru kohdistettiin käsikirjoittaja Pietiläisen esittämään pelottomaan keksijähahmoon, jossa oli taustalla tietysti Pelle Pelottoman sarjakuvahahmo.
Projektiimme liittyi viiden oman lyhytleffan tekemisen lisäksi kaksi työpajaa sekä Karhuvuoren yläkoulussa että Ekamissa. Tavoitteena oli innostaa opiskelijat tekemään meidän elokuviemme kaltaisia tai sitten ihan omanlaisia kestävään kehitykseen liittyviä elokuvallisia kommentteja.
Karhuvuoren yläkoulun opiskelijat ensin motivoitiin pohtimaan omia ideoitaan, ja sitten mentiin tekemään heidän kanssaan yhteinen lyhytelokuva. Opiskelijat olivat hieman ujoja omien ideoidensa toteutuksessa, mikä johti siihen, että tehtiin yhdessä yhteinen suunnitelma yhdestä elokuvasta. He saivat äänestää teemasta ja toteutuksesta. Kaikki esiintyivät elokuvassa. Juttu meni lopulta filmille. Hauskinta tässä oli se, että opiskelijat olivat katsoneet valmiin elokuvan monta kertaa, ja se oli herättänyt paljon keskustelua. Työpajan loppupäätelmä on se, että yläkoululaisten kanssa pitäisi tehdä vielä pitempikestoinen työpaja, jotta he varmuudella uskaltaisivat itse toteuttaa omat ideansa elokuvaksi.
Ekamin sähkötekniikan opiskelijat olivat ennen työpajapäivää käyneet kestävän kehityksen opintokurssin, mikä näkyi siinä, että he toteuttivat ryhmissä projektille neljä omantyylistä lyhytelokuvaa. Haastattelimme yhteiseen kokonaisuuteen kaikkia ryhmiä toteutuksesta ja ideasta sekä seurasimme yhden ryhmän työskentelyä. Opiskelijat olivat hieman yläkoululaisia vanhempia, mikä työryhmämme mielestä edesauttoi elokuvien valmistumista. Työpajan loppupäätelmänä on se, että tälläkin porukalla olisi pitänyt toteuttaa prosessityöskentelyn periaatteella vielä toinen työpaja, jossa jokaisen ryhmän kanssa olisi katsottu elokuva lävitse, annettu rakentavaa kritiikkiä ja laitettu heidät tekemään saman idean pohjalta uusi versio toteutetusta elokuvasta. Vaikka näin pohdimme, niin nykyisessä muodossa opiskelijoiden tekemät elokuvat kertovat kenties jopa enemmän heidän ajatuksistaan kuin uudelleen toteutettuna olisi tapahtunut.
Työryhmä myös dokumentoi työpajojen tapahtumia eräänlaiseksi Making of -dokumentiksi, joka yhdistettiin kehykseksi opiskelijoiden tekemiin videoihin. Työpajat jättivät hyvän mielen työryhmälle ja saamamme palautteen mukaan myös osallistujille.
Banja Median -projektiryhmään kuului kolme henkilö:
Kotkalaistaustainen valtakunnallisesti merkittävä valokuvaaja ja elokuvantekijä Juha Metso, joka ohjasi elokuvat ja valvoi version lopullista valintaa sekä osallistui työpajoihin.
Kotkalainen luontoelokuvien tekijä, valokuvaaja, kuvaaja ja leikkaaja Mika Rokka, joka kuvasi ja valmisteli elokuvat julkaisukuntoon sekä osallistui työpajoihin.
Kotkalainen kirjailija ja lastenkulttuurintekijä Petri Pietiläinen, joka ideoi, käsikirjoitti ja tuotti elokuvat sekä pilkkasi itseään niissä näyttelijänä.
Työryhmän koostumus oli itsestäänselvyys, koska ryhmän jäsenet olivat eri kokoonpanoissa tehneet yhteistyötä. Kaikki kolme työskentelivät yhdessä vastaavalla työnjaolla dokumenttielokuvassa Sanoilla on hintansa, dokumenttielokuva Juha Vainiosta (2023). Metso ja Rokka olivat pitkään tehneet yhdessä useita muita dokumenttielokuvia ja muuta liikkuvaa kuvaa sekä kirjoja. Vastaavasti Metso ja Pietiläinen olivat tehneet yhdessä kolme tietokirjaa, jossa Metson kuvat yhdistyvät Pietiläisen teksteihin.