Mitä jos työkykyni heikentyy?
Julkaistu 13.03.2025 Kirjoittajalta Anna Vanhala
(Kirjoittajat: Anna Vanhala, henkilöstösuunnittelija ja Kirsi Rantarae, työhyvinvoinvointiasiantuntija)
Kotkan kaupungilla toteutettiin laaja työhyvinvointikysely loppusyksyllä 2024. Henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa vastasi, että tietää saavansa tukea työnantajalta, jos työkyky on heikentymässä. Aika moni on siis epätietoinen asiasta.
Keskivertotyöntekijämme ei useinkaan tarvitse työkyvyn tuen tehostettuja keinoja. Useimmat eivät esimerkiksi koskaan työurallaan osallistu työterveysneuvotteluun tai työskentele osasairauspäivärahalla. Siten epätietoisuus näistä tuen keinoista on hyvin ymmärrettävää.
Lisäksi ilmassa on leijunut lukuisia kysymyksiä työterveyshuoltopalveluista. Viime vuoden lopussa työterveyshuollon toiminnan painopistettä muutettiin: palveluja kohdennetaan ja rajataan nyt enemmän. Tällä hetkellä työterveyttä edistetään ennen kaikkea ennaltaehkäisevän toiminnan muodossa. Myös aluehallintoviranomainen edellyttää tätä painotusta.
Työyksiköihin on sittemmin pyritty viemään enemmän tietoa työkyvyn tuesta sekä vastaamaan kentällä heränneisiin kysymyksiin. Jos työkyky on heikentymässä, Kotkan kaupunki tukee työntekijää. Tilanteita on moninaisia, ja niin on keinojakin.
Viime vuosien erityisenä huolenaiheena ovat olleet valtakunnallisellakin tasolla mielenterveyteen liittyvät sairastumiset ja työkyvyttömyyseläkkeet. Tämä on huomioitu työterveyshuollossa panostamalla mielen hyvinvoinnin palveluihin. Siihen kuuluvat työpsykologin käyntien lisäksi matalan kynnyksen Mielen huoli -linja, lyhytterapia sekä depressiohoitajan käynnit. Työntekijöillemme on tarjolla myös Kevan Kestävä ura -sovellus, joka tukee työhyvinvoinnin ylläpitämistä.
Mitä teen, jos kohdalle osuu hankalampi vamma tai sairaus? Jos sairauspoissaolo pitenee, apua tilanteeseen voi tuoda esimerkiksi osasairauspäiväraha, kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke, työkokeilu tai vaikkapa yksilökuntoutus. Kuulostaa aikamoiselta viidakolta! Mutta eipä hätää, apua ja tukea vaihtoehtojen pohtimiseen saa kaupungin henkilöstöasioiden yksiköstä, työhyvinvointiasiantuntijalta.
Työkykyä pyritään tukemaan mahdollisimman varhaisin keinoin. Työterveysneuvottelu toteutetaan, jos työntekijällä on 20 sairauspoissaolopäivää. Paikalla on myös työterveyslääkäri. Viime vuosina painopiste on siirtynyt entistä varhaisempiin interventioihin: työhyvinvointikeskusteluihin. Niissä pelkkä esihenkilön huoli tai 10 päivän sairauspoissaolo riittää ”lähetteeksi”. Työhyvinvointikeskustelussa ovat tyypillisesti läsnä vain työntekijä ja esihenkilö sekä mahdollisesti työhyvinvointiasiantuntija.
Mediassa on tällä viikolla arvosteltu työnantajia työhyvinvoinnin edistämisen kuittaamisesta pelkillä liikuntaeduilla. Työn sujuvuus ja ilmapiiri työpaikalla ovat tietysti keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä – ja niihin tulee panostaa. On selvää, ettei pelkkä jumppa ratkaise työkykyä tai kokonaistyöhyvinvoinnin tasoa. Kuitenkin myös liikunta- ja harrasteryhmien järjestämisellä on työkykyä tukeva paikkansa. Liikunnan harrastaminen tukee paitsi fyysistä myös psyykkistä hyvinvointia. Yhdessäolo työkaverien kanssa mukavan reippailun merkeissä kasvattaa lisäksi hyvää tuulta ja porukkamieltä.
Liikuntaryhmien ja -kokeilujen lisäksi Kotkan kaupungin vuotuinen työhyvinvointisuunnitelma sisältää muitakin hyvinvointia tukevia toimintoja. Tarjolla on monipuolisesti virkistävää tekemistä, esimerkiksi kulttuuria ja kädentaitoja.
Kirjoittajat Anna Vanhala ja Kirsi Rantarae työskentelevät Kotkan kaupungin henkilöstöasioiden yksikössä työkyvyn ja työhyvinvoinnin parissa.
Sinua saattaisi kiinnostaa
-
15.01.2025Miä <3 mun duunii!
(Kirjoittajat: Tuula Tissari ja Anna Vanhala) Kotkan kaupungin henkilöstölle toteutettiin hiljattain työhyvinvointikysely. 80 % vastaajista suosittelisi kaupunkia työantajana myös tuttavalleen….