Valtuusto hyväksyi Kotkan kaupunkistrategian 2035

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kotkan uuden kaupunkistrategian, joka ulottuu vuoteen 2035 asti.

Valtuusto teki maanantai-illan kokouksessa kaupunginhallituksen esitykseen vain kaksi pientä tekstimuutosta, jotka molemmat hyväksyttiin äänestysten jälkeen.
Lauseeseen ”Arvostamme lapsiperheitä: varmistamme lapsiperheille tuottamiemme palvelujen laadun, turvallisuuden ja monipuolisuuden” lisättiin sana ”laadun” äänin 15–26 (9 tyhjää).

Lisäksi otsikkoon ”Varmistamme toimivan ja turvallisen ja laadukkaan arjen kaikenikäisille” lisättiin sana ”laadukkaan” äänin 12–29 (9 tyhjää).

Muilta osin kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin sellaisenaan.

Kuntalain mukaan kaupunkistrategia tulee tarkistaa kerran valtuustokauden aikana, joten tulevat kaupunginvaltuustot pääsevät vaikuttamaan strategian sisältöön vielä ennen vuotta 2035.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kaupunkistrategia 2035 liitteenä.

Kaupunkistrategia 2035

Karhulan koulukeskuksen rahoitusmuoto muuttuu taseinvestoinniksi

Kaupunginvaltuusto päätti lisäksi, että Karhulaan rakennettavan koulukeskuksen rahoitus- ja toteutusmuodoksi valitaan taseinvestointi lainarahoituksella. Päätös kumoaa aikaisemmat päätökset kiinteistöleasingrahoituksen käytöstä.

Rahoitus- ja toteutusmuodon vaihtaminen ei muuta hankkeen aikataulusuunnitelmaa. Koulukeskuksen on määrä valmistua vuonna 2027.

Koulukeskuksen rahoituskilpailutusta edeltävissä markkinavuoropuheluissa on tullut selväksi, että rahan hinta on kiinteistöleasingrahoituksessa aina vähintään 8 korkopistettä korkeampi kuin perinteinen lainarahoitus.

Useamman vuoden otannalla ero on liikkunut 10 korkopisteen tasolla ja lopullinen ero selviää vastaa kilpailutuksen yhteydessä. Ero on samalla riippumaton markkinakorkojen tasoista ja myös siitä olisiko kyseessä kiinteä tai vaihtuva korko.

Hankkeen kokonaiskustannukseen, joka on noin 35 miljoonaa euroa suhteutettuna 8 korkopisteen ero tarkoittaa vähintään 28 000 euroa/vuosi perinteisen lainarahoituksen ja taseinvestoinnin hyväksi, mikä muuttuu rahoituksen lyhennysohjelman mukana.

Kiinteistöleasingmallissa tyypillinen vuokra-aika on 20 vuotta 33 % jäännösarvolla, kun taseinvestoinnissa kivirakenteisen koulukeskuksen poistoaika on 40 vuotta.

Taseinvestoinnin ja kiinteistöleasing toteutustapojen eroja ja toteutuksen kannattavuutta on tutkittu monipuolisemmin esim. Inspira Oy:n rahoitusvertailussa Katariinan uimahallin osalta 03/2024. Kyseisen selvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä Karhulan koulukeskuksessa ja puoltavat hankkeen toteutusta taseinvestointina.

Kiinteistöleasingrahoituksessa kohteen ylläpito- ja huoltokustannukset ovat samalla tavalla käyttäjän vastuulla kuin taseinvestoinnissa. Hankkeessa mahdollinen ”vihreän rahoituksen” tuoma korkoetu ei ole myöskään sidonnainen siihen onko kyseessä leasing- vai lainarahoitus. Leasingrahoituksen käytöstä ei ole selvinnyt ilmeisiä hyötyjä ja rahoitusmuodon muutoksella ei ole myöskään vaikutusta hankkeen aikatauluun tai urakkatarjouksiin.

Tiivistetysti rahoituskustannukset ovat taseinvestoinnissa edellä esitetysti edullisemmat kuin leasingrahoituksessa, joten on perusteltua valita hankkeen rahoitusmuodon toteutustavaksi perinteinen taseinvestointi.

Karhulan koulukeskuksen rakentamisen arviot jakautuvat aikataulullisesti ja euromääräisesti seuraavasti:

• 2023–2024 kohteen suunnittelu
• kilpailutus 1/2025–3/2025
• rakentaminen 5/2025–5/2027
• koulun käyttöönotto 8/2027
• 2024 = 2 milj. euroa
• 2025 = 10 milj. euroa
• 2026 = 15 milj. euroa
• 2027 = 8 milj. euroa
• Yhteensä noin = 35 milj. euroa

Valtuuston esityslista on luettavissa osoitteessa www.kotka.fi/esityslistat