Kotka tekee ensi vuonna 9,6 miljoonan alijäämän, mutta aiemmin kertynyt ylijäämä kestää iskun

Kotkan kaupungin ensi vuoden talousarvio on kaupunginjohtaja Esa Sirviön budjettiesityksen perusteella noin 9,6 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä kutistaa kaupungin kumulatiivisen ylijäämän vuoden 2025 lopussa 29,9 miljoonaan euroon.

Vielä tämän vuoden 2024 lopussa kaupungilla on kumulatiivista ylijäämää taseessaan arviolta 39,4 miljoonaa, jos ennustettu 5,8 miljoonan euron alijäämäinen tulos toteutuu.

Kaupunginjohtaja Sirviö toteaakin, että emokaupungin tasetilanne antaa mahdollisuuden ottaa vastaan vuonna 2025 syntyvä alijäämä ja koko kaupunkikonserniin kertyneen ylijäämän (112,5 miljoonaa euroa) osalta tilanne on vielä huomattavasti parempi.

”Ennakoimme talousarviossa 2024 tämän kuluvan vuoden olevan alijäämäinen noin 13 miljoonaa euroa, mutta on mahdollista, että tämän vuoden lopullinen tulos toteutuu jopa tässäkin vaiheessa ennustettua -5,8 miljoonaa parempana. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että organisaatiomme on sitoutunut mainiosti talouden tasapainottamiseen”, Sirviö toteaa.
”On kuitenkin selvää, että vastaavan suuruisia alijäämäisiä vuosia ei voi olla lukuisia peräkkäin, vaikka kaupungin ja koko kaupunkikonsernin hyvä tasetilanne sallii nyt pitemmän aikavälin sopeuttamisen sekä tulojen, että menojen osalta. Joka tapauksessa taseeseen kertynyt ylijäämä osoittaa sen, että olemme onnistuneet tasapainottamaan kaupungin taloutta muutamien takana olevien vuosien aikana varsin onnistuneesti”.

Hyvinvointialue- ja TE-uudistus tuovat vaikeuskerrointa

Merkittävimpiä asioita, jotka ovat vaikuttaneet kuntien talouteen ja myös Kotkan ensi vuoden talousarvion laatimiseen, ovat pari vuotta sitten tehty hyvinvointialueuudistus ja uutena asiana ensi vuoden alusta voimaan tuleva TE-uudistus, jossa työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille.

”Sote-uudistus ja globaali maailmantalouden tilanne on johtanut siihen, että isolla osalla kunnista ja hyvinvointialueista ei ole taloudellisia resursseja vastata palvelujen järjestämiseen eikä tuottamiseen. Uskon, että hyvinvointialueiden osalta tulemme lähivuosikymmenen aikana näkemään muutoksia ja uudenlaisia ratkaisuja, joka tarkoittavat myös kuntakentälle kasvavia paineita erityisesti taloudenhallinnan osalta”, Sirviö toteaa.

”Kun teimme aikanaan esimerkiksi palkkaharmonisoinnin kuntayhtymä Kymsoten sisällä, niin tämä näyttää jäävän kokonaan kuntien vastuulle. Pelkästään tämä yksittäinen seikka on tarkoittanut meille yhä edelleen pienentyneitä valtionosuuksia, jotka vaikuttavat Kymenlaakson kuntien ja myös Kotkan kaupungin talouteen tulevina vuosina”.

Kaupunginjohtaja Sirviö on huolissaan myös siitä, että osittain hyvinvointialueuudistuksen takia aloitetussa selvityksessä valtionosuusuudistuksesta selvityksen kohteena on pelkästään peruspalvelujen valtionosuus.

”Peruspalvelujen valtionosuuden alla olevat toiminnot ovat kuitenkin vain 10–15 % kuntien kokonaismenoista. Toisin sanoen esimerkiksi opetustoimen ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat tämän selvitystyön ulkopuolella. Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä käytettiin puheenvuoroja sen puolesta, että kunnista tulee jatkossa elinvoimakuntia, kun sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut järjestetään ”vahvemmilla hartioilla” ja kunnat voisivat keskittyä alueen elinvoimaan. Ikävä kyllä nyt uudistuksen jälkeisen kahden vuoden kokemuksen perusteella voimme todeta, että taloudelliset resurssit eivät tätä ajatusmaailmaa täysin tue. Kaikkien on hyvä tiedostaa, ettei tämä mahdollinen valtionosuusuudistus tule tilannetta paremmaksi muuttamaan, vaan kuntatalouden osalta ratkaisut tulee löytää omasta kunnasta tai kuntakonsernista. Lisäksi tuoreimman tiedon mukaan valtionosuusuudistus siirtyy vuodelle 2027 eli talouden tasapainottamisen tasoa on yhä vaikeampi arvioida tarkalla tasolla”, Sirviö muistuttaa.

Talousarviovuoden 2025 kasvaviin valtionosuuksiin vaikuttaa merkittävällä tavalla TE-palvelujen siirtyminen kuntien järjestämisvastuulle, mutta tämä tason nosto ei liity valtionosuusuudistukseen.

”TE-palveluihin liittyvä uudistus tulee kuitenkin aikanaan vaikuttamaan merkittävästi kuntatalouteen myös meillä Kotkassa. Pelkästään uudistuksen lähtökohta on sellainen, että näennäisesti kasvavat valtionosuudet eivät ole edes lähtökohdaltaan sellaisella euromääräisellä tasolla, jolla valtio on itse TE-palveluja järjestänyt. Lisäksi tehtävien siirtämiseen kunnille liittyy myös se, että kuntien maksuosuus ns. työttömyyden sakkomaksuista tulee nousemaan varsin merkittävällä tavalla”, kaupunginjohtaja Sirviö huomauttaa.

Valtionosuuksia Kotkan ensi vuoden talousarviossa on arveltu saatavan noin 12,4 miljoonaa euroa.

Veroprosentit säilyvät ennallaan

Kotkan kaikki veroprosentit säilyvät kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ennallaan. Hyvinvointialueuudistus leikkasi kaikilta kunnilta kunnallisveroprosentista 12,64 prosenttiyksikköä ja lainsäädännön mukaan kunnat eivät voineet muuttaa kunnallisveroprosenttiaan vuodelle 2023.

Vuoden 2024 kunnallisveroprosentti on Kotkassa ollut kyseisen muutoksen jälkeen 9,4 %. Sekä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuodelle 2025 että suunnitelmavuosille 2026–2027 kunnallisveroprosentin on oletettu pysyvän samalla tasolla. Samalla tavalla nykyiset kaikki kiinteistöveroprosentit on ajateltu pysyvän nykyisellä tasolla eikä niihin tässä vaiheessa esitetä muutoksia.

Talousarvioesityksessä verotuloja vuodelle 2025 ennustetaan kertyvän kaiken kaikkiaan 136,3 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa on noin 110 miljoonaa, kiinteistöveroa noin 18 miljoonaa ja yhteisöveroa noin 8,5 miljoonaa.

Viiden vuoden investoinnit lähes 85 miljoonaa euroa

Kotkan investointiohjelma on laadittu jo useamman vuoden ajan taloussuunnitelmaa pidemmälle ajanjaksolle ja niin myös tällä kertaa vuosille 2025–2029.

”Investointien suhteen on olemassa erilaisia tahtotiloja sekä paineita monelta eri taholta ja niistä muodostuva ohjelma on enemmän tai vähemmän esityksenä kompromissi tai yhteisymmärrys päättäjien toiveista ja valmistelijoiden näkökulmasta. Investointisuunnitelman kohdalla on kaikkien hyvä muistaa ja tiedostaa se, että viiden vuoden investointiohjelma pakostakin elää vuosittain siten, että nopeita välttämättömiä kohteita voi tulla esiin ohjelmassa mainittujen kohteiden lisäksi”, Sirviö kertoo.

Yhteistasoltaan Kotkan nettoinvestoinnit ovat vuosille 2025–2029 noin 86,3 miljoonaa euroa, jossa vuoden 2025 taso on noin 27 miljoonaa euroa.

”On syytä huomata, että pitkällä aikajänteellä vuotuinen investointitaso tulisi olla keskimäärin samalla tasolla kuin vuosikate on, jolloin kaupunki ei velkaantuisi lisää. Nykyennusteen mukaan kaupungin investointien taso on aivan liian korkea, koska vuosikate ei vaikuta riittävän millään tavalla tulevien investointien rahoittamiseen. Toisaalta on havainnoitava se, että konserniyhteisöillämme ovat myös omat investointihaasteen, joissa emokaupungin tuki tulee joiltain osin tarpeelliseksi”, Sirviö muistuttaa.

Kaupunkikonserni vahvassa iskussa

Kaupunginjohtaja Esa Sirviötä ilahduttaa luonnollisesti se, että Kotkan kaupunkikonserni on hyvin vahvassa tilassa konsernitaseeseen kertyneen ylijäämän, jota on vielä siis noin 112,5 miljoonaa euroa, näkökulmasta.

”Nykyisellään kuntia koskettavat kriisikuntakriteerit määräytyvät pitkälti konsernilukujen valossa, mikä omalta osaltaan kertoo myös sen, että myös valtion taholta kuntien halutaan kiinnittävän huomiota enemmän koko kuntakonserniin eikä pelkästään emokunnan eikä yksittäisen konserniyhteisön taloudelliseen asemaan. Tämä on hyvinkin perusteltua, mutta samalla kuntien välisessä vertailussa on hyvä muistaa, että kuntien konsernirakenteet poikkeavat toistaan hyvin merkittävällä tavalla”, Sirviö toteaa.

”Kotkan kaupungin konsernirakenne on kokonaisuudessaan varsin laaja sekä monitahoinen ja pitää sisällään pääosin hyvin toimeentulevia yhteisöjä. Konserniyhteisöjen ja konsernikokonaisuuden arviointia on hyvä koko ajan tehdä. Luulen, että joudumme todennäköisesti pohtimaan konsernirakenteen tarkoituksenmukaisuutta ja yhteisöjen mahdollisuutta palvella kaupungin toimintaa jo tulevan talousarviovuoden aikana”.

Kaupunkistrategia uudistumassa

Kotkassa on syksyn aikana aloitettu kaupunkistrategian päivitys ja kaupunginvaltuuston on määrä hyväksyä uusittu strategia vuoden 2025 alkupuolella.

”Strategiatyö ja sen hyväksyminen on kuitenkin lopulta valinnan tekemistä. Rohkenen toivoa ja uskoa siihen, että valtuustomme pystyy päättämään, että kaupunkimme uusi strategia tulee olemaan nykyisen strategian kaltainen. Uskallamme päättää ja tehdä valintaa painopisteistä, joihin panostamme ja toisaalta tohdimme myös valita aiheita, joihin emme panosta niin paljon. Taloudelliset realiteetit huomioon ottaen, meillä ei ole missään tapauksessa mahdollisuutta siihen, että tulevaisuudessa meillä olisi kaikille kaikkea”, Esa Sirviö muistuttaa.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta kokouksessaan 28.10. ja kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään 11.11.

Liitteinä: kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2025 ja asiaa esittelevä talousjohtajan diasarja

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2025

Talousjohtajan diaesitys