Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan yhdessä

Menneellä toimintakaudella 2023-2024 Kotkan varhaiskasvatuksessa toteutui huoltajille suunnattu asiakaskysely, joka on ollut vuosien ajan yksi laadun arvioinnin työkalu.

Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä Valssi on tuonut asiakaskyselyn rinnalle uusia kehittävän arvioinnin arviointityökaluja, joiden avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö on arvioinut vertaisvuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja ryhmän ilmapiiriä sekä monilukutaidon, digitaalisen osaamisen ja mediakasvatuksen toteutumista. Lisäksi varhaiskasvatuksen esihenkilöt ja lapsen tuen asiantuntijat ovat arvioineet lapsen tuen paikallisia linjauksia.

Tässä on koottuna asiakaskyselyn ja Valssi-laadunarviointijärjestelmän työkalujen tuottamat Kotkan varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Vahvuudet

Arvioinnin mukaan henkilöstö kohtaa varhaiskasvatuksessa lapset tasa-arvoisesti, yksilöllisesti ja sensitiivisesti. Tämä esimerkiksi näkyy ammattilaisten työskentelyssä myötätuntoisena toimintana kaikki tunteet vastaanottavana aikuisena. Lapsi kohdataan yksilönä, häntä kuunnellaan ja kunnioitetaan.

Huoltajat kokevat, että yhteistyö henkilöstön kanssa on arvostavaa ja vuorovaikutus on luottamuksellista. Huoltajien mielestä henkilöstö on ammattitaitoista.

Varhaiskasvatuksessa ammattilaiset kokevat, että kiusaaminen huomataan ja siihen puututaan johdonmukaisesti. Kiusaamiseen puuttumista on esimerkiksi kaverisuhteista ja kiusaamistilanteista keskustelut lasten kanssa. Ammattilaiset kokevat, että läsnä oleva aikuinen on tärkeä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa.

Huoltajien mielestä lapsi kokee olonsa turvalliseksi ryhmässä. Lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään ja lapsen mielestä toiminta on kiinnostavaa. Huoltajat kokevat, että varhaiskasvatus tukee lapsen itsetuntoa.

Varhaiskasvatuksessa esihenkilöt ja lapsen tuen asiantuntijat näkevät vahvuuksina yhteistyön ja jaetun johtajuuden. Tämä tarkoittaa esimerkiksi onnistunutta osaamisen jakamista, sujuvaa yhteistyötä sekä monitasoiseen kehittämiseen panostamista koko varhaiskasvatuksessa.

Henkilöstö kokee, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on riittävästi digivälineitä -ja laitteita. Niitä hyödynnetään osana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaa. Myös osaamista jaetaan sekä yksiköissä että yli yksikkörajojen.

Kehittämiskohteet

Kehittämiskohteena varhaiskasvatuksessa nähtiin moninaisten taustojen huomioiminen pedagogiikassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kulttuurien, kielien, katsomusten, perinteiden, perheiden, tuen tarpeiden sekä sukupuolien huomioimista oppimisessa.

Huoltajat kokevat varhaiskasvatuksen henkilöstön ennakoimattomien poissaolojen vaikuttavan heikentävästi yksikön tunnelman kiireettömyyteen ja rauhallisuuteen.

Inklusiivista toimintakulttuuria sekä tuen toteutumista alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä vahvistetaan. Lisäksi kehitetään kielitietoista pedagogiikkaa sekä halutaan tietoisesti lisätä positiivista puhetta varhaiskasvatustyöstä.

Huoltajat toivovat ajantasaista tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta säännöllisesti. Lisäksi he toivovat selkeitä verkkosivuja ja selkeyttä sähköiseen tiedottamiseen.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vahvistetaan henkilöstön tietämystä sekä digitaalisen osaamisen tavoitteista että tietosuoja- ja tietoturvaohjeista ja tekijänoikeuksista.

Toimenpiteet kehittämiskohteiden saavuttamiseksi on aloitettu sekä yksiköissä että kunnan tasolla keväällä 2024 ja niiden toteuttaminen jatkuu toimintavuonna 2024–2025. Toteuttamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta tiedotetaan kuluvana toimintavuonna.

Artikkelin on kirjoittanut: Niina Pousi, Päiväkodinjohtaja,  Käpylän koulun esiopetus