Pohdituttaako sinua Kotkan ilmanlaatu?

Tutustu kaupungin ilmanlaadun mittaustoimintaan nettisivuilta tai ota yhteyttä kaupungin ympäristöpalveluihin, kuten ”Kalle Kotkalainen”, joka tuli toimistoomme eräänä kevätpäivänä juttelemaan ympäristönsuojelusuunnittelijamme kanssa.

”Hei, mitä sinulla on meneillään – onko kova kiire?”.

”Ei tässä kummempaa – kirjoittelen yhteenvetoa Tiutisen ilmanlaadusta. Meidän siirrettävä mittausasemamme oli siellä koko viime vuoden. Mitäs sinulla?”.

”No tulinkin itse asiassa ilmanlaatuasioista kyselemään, kun on vähän tukkoinen olo, silmiä kirvelee, köhittää ja aivastuttaa. Voisikohan se johtua ilmansaasteista?”.

”No kuule, minulla on tässä juuri sopivasti ilmanlaadun mittausohjelma auki. Katsotaanpa mitä se kertoo tämän vuoden mittauskohteemme, Karhulan keskustan tilanteesta. Saadaankin sieltä ihan tässä ajassa olevaa tietoa, kun mittauskopilta sekä mittaustulokset että säätiedot tallentuvat tänne ympäristöpalveluiden toimiston tietokoneelle reaaliaikaisesti, kahden minuutin keskiarvoina.

No niin –  keskeisimmin ilman laatuun tähän aikaan vuodesta vaikuttaa katupöly. Sehän se näköjään on taas alkanut nostaa päätään, kun aurinko ja tuuli on sulattanut ja kuivattanut tienpinnat ja lämpömittarikin näyttää jo reilusti plusasteita. Tienpinnat pölyävät ja myös hiukkasanalysaattorit ovat siihen reagoineet. Katsopas tätä kuvaajaa. Nähdään, että hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousevat korkeimmilleen arkipäivinä, aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan. Autojen renkaat jauhavat hiekoitushiekkaa ja asfaltista irtoavaa ainesta ja nostavat niitä pölynä ilmaan. Sen takia pitoisuudet elävät liikennemäärien mukaan. Sateet ja tienpintojen kastelu puhdistavat ilmaa, kuten tietysti myös kosteana tapahtuva hiekoitushiekkojen poistaminen”.

 

”No hyvä, että asia selvisi. Nyt voinkin suunnitella kotimatkan ihan toista reittiä, vältän kaikkein vilkkaimmin liikennöityjä katuosuuksia. Kävelen vaikka maisemareittiä kotiin tai hyppään linja-auton kyytiin. Täytyypä miettiä muutenkin näitä omia kulkutapoja myös päästöjen ja ilmanlaadun näkökulmasta. Nyt kun kerran aloin kysellä, niin kerrotko vielä, milloin Kotkassa ilmanlaatu on parhaimmillaan ja milloin heikoimmillaan?”.

”Karrikoiden sanoisin, että paras ilma on koiran ilma – kun sade piiskaa kasvoja ja tuulee. Silloin ilmansaasteetkin sekoittuvat tehokkaasti. Mutta kyllä kesäaika kaikkiaan on yleensä hyvän ilmanlaadun aikaa.

Heikko ilmanlaatu tuo mieleen talvisen postikorttimaiseman – kirkas, kirpeä pakkasyö, ei tuulen häivää, torpissa saunotaan, pidetään tulta takoissa ja uuneissa, tien pinnat ovat kuivat, ehkä lumettomatkin. Silloin ilmansaasteet voivat jäädä ikään kuin jumiin kattilan kannen alle, lähemmäksi maanpintaa. Puhutaan inversiotilanteesta.

Toinen ajankohta on juuri nytkin meneillään eli katupölykausi. Sen ajankohta vaihtelee, mutta osuu yleensä maalis-toukokuulle. Samaan ajankohtaan voi osua myös voimakkaita kaukokulkeumatilanteita. Niissä Suomeen leviää pienhiukkasia valtakunnan rajojen ulkopuolelta, esim. Euroopasta ja Venäjältä kulotusten ja maastopalojen seurauksena.

Tiiviillä omakotialueilla puunpoltto pienissä tulipesissä voi etenkin lämmityskaudella nostaa lähialueen hiukkaspitoisuuksia, varsinkin jos poltetaan märkää puuta, seassa on polttokelvotonta materiaalia, palaminen on epätäydellistä tai hormit ovat nuohoamatta”.

”No tuo oli hyvä muistutus minullekin, kun laitan pökköä seuraavan kerran tulipesään. Ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuta ja muistan vielä tilata nuohoojankin paikalle. Minkälainen hajutilanne muuten tällä hetkellä on – oma nenäni sanoo, että hajuhaittoja olisi nykyään harvemmin kuin aiemmin?”.

”Nenä on kyllä oiva ilmanlaatumittari, mutta kyllä meille on kertynyt kosolti mittaustietojakin eritoten selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien kehittymisestä. Ja niiden pitoisuudet ovat toden totta pienentyneet. Nykyään selluteollisuudesta aiheutuu hajuhaittoja harvemmin, tyypillisesti tuotantoprosessien alas- ja ylösajotilanteissa ja hajukaasujen käsittelyyn liittyvissä häiriötilanteissa. Vaikka hajut ovat epämiellyttäviä ja monella tapaa viihtyvyyttä vähentäviä, ei niiden pitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo ole ylittynyt täällä Kotkassa enää vuosikausiin. Silti lyhytaikaisia hajupiikkejä ja sitä myötä myös hajuhaittoja voi esiintyä edelleenkin. Toki hajuhaittoja voi syntyä muistakin toiminnoista, vaikkapa asfaltin valmistuksesta tai kemikaalien käsittelystä.

Mutta yhtä kaikki. Voi sanoa, että Kotkan ilmanlaatu on nykyisin varsin hyvä kuten ylipäätään Suomessa, verrattuna esimerkiksi Etelä- tai Keski-Euroopan tilanteeseen. Kotkassa laitosten päästöt ilmaan ovat pienentyneet huomattavasti siitä mitä ne olivat parikymmentä vuotta sitten”.

”No tuosta sopii heittää jo yläfemmat! Nyt kun vielä ihmiset lähtevät liikkumaan renkaiden päältä enempi omilla lihaksilla, niin saadaan toivottavasti katupölytkin aisoihin. Pääseekö noita ilmanlaatukäppyröitä muuten kaikki katselemaan?”.

”Ilman muuta. Ajankohtaisen ilmanlaatutilanteen pääsee katsomaan kätevästi meidän verkkosivuiltamme; https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu/. Mittaustuloksia pääsee seuraamaan myös valtakunnalliselta ilmanlaadun sivustolta: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu. Sieltä selviää samalla myös muun Suomen ilmanlaadun tilanne. Meille ympäristöpalveluihin toki voi aina kilauttaa, autamme parhaamme mukaan”.

Lue lisää https://www.hsy.fi/opaspuunpolttoon/