Lämpöä ja läheisyyttä

Helsingin Sanomien toimittaja oli perehtynyt väsymyksen hallintaan. Hän oli saanut ohjeet sairaanhoitopiiriltä. Elämä kuormittaa ajoittain kovastikin eikä kuormitusta pysty aina välttämään. Siksi huomio pitää kiinnittää palautumiseen.

Sairaanhoitopiirin suosittelemista palautumisen keinoista toimittaja teki hieman yllättävän noston: suutelu virkistää väsynyttä mieltä. ”Huulissa on paljon parasympaattisen hermoston säikeitä. Se on hermoston palauttava ja rauhoittava puoli. Siksi suutelu tekee hyvää.”

Työpsykologi, psykoterapeutti Mikael Saarinen piti hiljattain Kotkan kaupungin henkilöstölle luennon mielen hyvinvoinnista. Luento oli osa Kotkan kaupungin henkilöstötoiminnan mielen hyvinvoinnin teemavuotta. Myös Saarinen käsitteli osaltaan kosketuksen ja läheisyyden tärkeyttä.

Kiintymyssuhdeteoriaan perustuen meillä ihmisillä on tarve yhteyteen jo vauvasta lähtien. Tutkimusten mukaan jopa vieraan ihmisen kädestä pitely voi vähentää stressiä haastavissa tilanteissa.

Työnantaja ei voi kannustaa työkaverin fyysiseen koskettamiseen (vaan jopa pikemminkin päinvastoin!). Moni myös kokee vieraamman ihmisen kosketuksen kiusaannuttavana, vaikka kyse olisi myönteiseksi tarkoitetusta eleestä kuten halaamisesta.

Lämpöä ja läheisyyttä voi onneksi kokea työpaikalla muuten kuin fyysisen koskettamisen kautta.

Mikael Saarinen korosti puheenvuorossaan tunnetason yhteyttä työkavereihin. Yhteys alkaa jo työkaverin ja muiden työpaikalla tavattavien kanssaihmisten tervehtimisestä.

Nykyään puhutaan paljon yksinäisyydestä, myös työyksinäisyydestä. Hylkäämisen tunne on pahimpia asioita, mitä ihminen voi kokea. Jos meitä ei oteta mukaan yhteisöön, koemme, ettemme ole tärkeitä. Tällaisia kokemuksia voi jokainen työpaikalla torjua.

Anna tukea – huomioi muita – kuuntele aktiivisesti. Näin osoitat työkaverille, että hän on tärkeä.

Arvelen, että itse olen tälläkin viikolla sekä onnistunut että epäonnistunut tässä tavoitteessa. Kuuntelin työkaveria vähän huonosti enkä malttanut kysyä lisää hänelle merkityksellisestä asiasta. Toisaalta toisessa kohtaa päivää keskeytin työtehtävän käydäkseni kollegan kanssa häntä painaneen asian läpi (vaikka olisi ollut ”tärkeämpääkin” tekemistä).

Hyvä keskustelu työpaikalla lämmittää ja keventää mieltä. Olin juuri hiljattain sössinyt aikatauluja, en vain omasta vaan myös esihenkilön kalenterista. Asiasta käytiin keskustelu, jossa esihenkilö oli tapansa mukaan tyyni ja ystävällinen. Tulin hyväksytyksi ja ymmärretyksi virheeni kanssa.

Myötätunto hankalaa hetkeä elävää työkaveria kohtaan on tärkeää. Tämän lisäksi myös myötäinto lämmittää. Myötäinto on toisen ilossa mukana elämistä ja siihen osallistumista. ”Toimit hienosti – olet todella ansainnut tuon mukavan palautteen”. Moni myös arvostaa sitä, että tulee nähdyksi kokonaisen elämänsä kanssa: ”Miten lomasi meni?”; ”Millainen viikonloppu sinulla oli?”

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Anna Vanhala

Työntekijäkokemuksista, ihmisistä ja liikunnasta innostuva paluumuuttaja. Henkilöstösuunnittelijan työ on monipuolista työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemista sekä välillä hallinnollista puurtamistakin.

Muut julkaisutkirjoittajalta: Anna Vanhala