Kyselyn tulos – kotikunnassa käytetään liikaa päihteitä

Kymenlaakson hyvinvointialue teetti yhteistyössä alueen kuntien kanssa päihdetilannekyselyn asukkaille syksyllä 2023. Kyselyllä kartoitettiin kymenlaaksolaisten näkemyksiä ja mielipiteitä päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien käytöstä sekä niiden ehkäisemisen keinoista viimeisen 12 kuukauden aikana.

Kotkassa vastaava kysely on toteutettu vuosina 2029, 2021 ja 2023 ja sen toteuttaminen on yksi kaupunkistrategiaan sidotuista tavoitteista.

Kyselyyn vastasi yhteensä 3281 asukasta, ja vastauksia saatiin kaikista Kymenlaakson kunnista. 13–18-vuotiaille nuorille kohdennettuun kyselyyn tuli 2122 vastausta ja aikuisten kyselyyn 1159 vastausta.

Noin kolmannes nuorista ja puolet aikuisista olivat sitä mieltä, että omassa asuinkunnassa käytetään liikaa alkoholia, tupakka- ja nikotiinituotteita. Enemmistö aikuisista vastaajista oli sitä mieltä, että alaikäisten päihteiden käyttöön tulisi puuttua nykyistä enemmän. Lisäksi hieman yli puolet koki, että alaikäisten rahapelaamiseen tulisi puuttua nykyistä enemmän. Kyselystä myös selvisi, että aikuisista vastaajista 70 prosenttia ja lähes puolet nuorista eivät tiedä, mistä saa apua ja tukea päihde- ja rahapelaamisen ongelmiin.

Useissa nuorten avoimissa vastauksissa toivottiin, että kouluissa kerrottaisiin päihdehaitoista enemmän. Kouluihin toivottiin enemmän valvontaa ja valtuuksia puuttua päihteiden käyttöön. Nuorten vastauksissa nousi esiin myös vanhempien tärkeä rooli ehkäisevänä tekijänä.

Aikuisten avoimissa vastauksissa korostui huoli nuorten päihteiden käytöstä ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen haastavasta saatavuudesta. Sekä nuorten että aikuisten vastauksissa nuorille toivottiin lisää vapaa-ajan kokoontumispaikkoja.

Vastaukset analysoidaan ja toimenpiteitä mietitään

Kyselystä oli saatavilla ulos kunkin kunnan omat vastaukset. Kyselyyn vastasi 475 kotkalaista, joista aikuisia oli 355 ja alle 18-vuotiaita 120. Vastaajien lukumäärä oli vuonna 2021 yhteensä 645 vastaajaa, johon vuonna 2023 ei päästy.
Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat 30–49-vuotiaat (37 % kaikista vastanneista) ja 50–64- vuotiaat (30 % kaikista vastanneista). Aikuisista vastanneista 72 % oli naisia ja alaikäisistä vastanneista 55 % oli poikia. Alaikäisistä vastaajista suurin osa, eli 32 % kertoi asuvansa muulla asuinalueella, 30 % Karhulassa, 19 % Kotkansaarella ja 19 % Länsi-Kotkassa. Aikuista vastaajista 31 % kertoi asuvansa Karhulassa, 27 % Kotkansaarella, 21 % Länsi-Kotkassa ja 20 % muulla asuinalueella.

Kotkalaisten alaikäisten vastauksista kävi ilmi, että valtaosan nuorista mielestä Kotkassa ei käytetä liikaa alkoholia, tupakkaa, nuuskaa tai nikotiinipusseja, eikä kannabista, muita huumeita tai rahapelejä. Sen sijaan 54 % vastaajista kertoi, että Kotkassa käytetään liikaa sähkösavukkeita. Huomioitavaa on se, että kannabiksen, muiden huumeiden ja rahapelien kohdalla yli neljännes vastaajista kertoi, ettei tiedä käytetäänkö näitä liikaa.

Aikuisten kohdalla vastaukset jakautuivat niin, että alkoholia kertoi Kotkassa käytettävän liikaa 64 % vastanneista, muita päihteitä 70 % ja tupakka- ja nikotiinituotteita 58 % ja rahapelejä 25 %. Huomioitavaa on se, että rahapelien kohdalla valtaosa vastaajista, eli 61 % ei osannut sanoa käytetäänkö niitä liikaa.

Aikuisilta kysyttiin, oletko havainnut kunnassasi viimeisen 12 kuukauden aikana alaikäisille välittämistä. Liki 60 % kaikista vastaajista ei ollut nähnyt alaikäisille välitettävän alkoholia, tupakkaa, sähkösavukkeita, nuuskaa tai huumeita. Nikotiinituotteiden prosentit vaihtelivat 56 % (sähkösavukkeet) ja 62 % (nuuska) välillä.

Kun aikuisilta kysyttiin havainnoista alaikäisten päihteiden käytöstä, niin 73 % vastaajista oli havainnut alaikäisten alkoholin käyttöä viimeisen 12 kuukauden aikana, tupakointia 83 %, sähkösavukkeiden käyttöä 75 %, nuuskaamista 49 %, kannabiksen käyttöä 21 %, muiden huumausaineiden käyttöä 18 % ja rahapelaamista 18 %.

Nuorten vastaajien kohdalla vastaukset jakautuivat niin, että 64,7 % oli havainnut alaikäisten alkoholin käyttöä viimeisen 12 kuukauden aikana, savukkeiden käyttöä 70,6 %, nuuskaamista tai nikotiinipussien käyttöä 61 %, sähkösavukkeiden käyttöä 76,5 %, kannabiksen käyttöä 33,9 %, muiden huumausaineiden käyttöä 24,8 % ja rahapelaamista 25,4 %.

Valtaosa aikuisista tai alaikäisistä ei ollut havainnut, että alaikäisille olisi vähittäiskaupoissa, kioskeissa tai huoltoasemilla myyty alkoholia tai nikotiinituotteita.

Nuorilta kysyttiin, että olivatko he havainneet, että joku olisi hankkinut alaikäisille päihteitä, tai nikotiinituotteita. Alkoholia oli nähnyt hankittavan 39 % vastaajista, savukkeita 33 %, sähkösavukkeita 37 %, nikotiinipusseja 35 %, nuuskaa 34 %, kannabista 21 % ja muita huumeita 16 %.

Aikuisista vastaajista yli 80 % oli sitä mieltä, että kunnassa tulisi puuttua nykyistä enemmän alaikäisten alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumeiden käyttöön. Rahapelaamiseen tulisi puuttua 62 % mukaan nykyistä enemmän.

Tupakan savulle tai sähkösavukkeen höyryille kertoi altistuneensa 44 % aikuisista ja avovastausten mukaan altistumispaikat ovat pysyneet kuta kuinkin ennallaan vuoden 2021 kyselyn vastauksiin verrattuna. Bussipysäkit, torialueet ja kauppojen edustat nousivat esille edelleen tällaisina paikkoina.

Aikuisilta kysyttiin olisiko alkoholin anniskelua tarpeen rajoittaa tietyillä alueilla kunnassasi kaupungin/kunnan omalla päätöksellä? 19 % rajoittaisi, 33 % ei rajoittaisi ja 48 % vastaajista ei osannut sanoa.  Avovastauksiin oli mahdollisuus laittaa esimerkkejä siitä, missä alkoholin anniskelua tulisi rajoittaa. Vastaajat kirjasivat sekä asuinalueita (mm. Karhuvuori, Kotkansaari), että tapahtumia (mm. Meripäivät, urheilutapahtumat) avovastauksiin. Myös puistot ja torialueet nousivat vastauksissa esille. Lisäksi osa vastaajista nosti esille koulujen ja päiväkotien tai yleisesti lasten läheisyyden.
Koska Kotka on lähdössä Kymenlaakson ensimmäisenä kuntana mukaan Aluehallintoviraston osallistavaan alkoholilupalausuntomaliin, otetaan tämän kysymyksen vastauksia huomioon prosessin kehittämistyön yhteydessä.

Kaupungin turvallisuusohjelmatyössä keskitytään erityisesti seuraavien vastausten analysointiin. Sekä aikuisilta että nuorilta kysyttiin, että oletko viimeisen 12 kuukauden aikana pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiasi päihtyneitä henkilöitä? Nuorista 73 % ei ollut pelännyt ja aikuisista 59 % ei ollut pelännyt.

Molemmilta kysyttiin, onko päihtynyt henkilö ahdistellut tai häirinnyt sinua kadulla tai muulla julkisella paikalla? Nuorista häirintää ja ahdistelua oli kokenut 37 % vastaajista. Huomioitavaa on se, että kysymykseen jätti vastaamatta valtaosa nuorista, koska vastaajamäärä tähän kysymykseen oli vain 29 henkilöä.  Aikuisten vastusten pohjalta 42 % vastaajista oli vastannut kokeneensa häirintää tai ahdistelua, mutta aikuistakin vain 141 kaikkiaan vastasi tähän kysymykseen.

Avovastauksissa oli mahdollisuus avata omia kokemuksia häirinnästä ja ahdistelusta. Yleisesti vastauksissa nousi esille erilainen “huutelu” ja “alaviitteinen” kielenkäyttö, joka ei poikkea vuoden 2021 havainnoista. Osa vastaajista nosti esille, että on “pummattu” tupakkaa tai rahaa, kuten vuonna 2021 oli myös vastattu.  Vuoden 2021 kyselyn tavoin vastauksissa nousi esille puistot (mm. Sibeliuksen puisto) ja kauppakeskus Pasaatin ympäristö, kauppojen edustat yms. Vuoden 2021 vastauksiin verrattuna näissä vastauksissa tuotiin esille myös kadulle virtsaamista ja oksentelua, mikä puuttui vuoden 2021 vastauksista. Vastauksiin voi vaikuttaa se, että vuoden 2021 kysely toteutettiin covid-pandemian aikana, jolloin ravintolat olivat olleet kiinni viimeisen 12 kuukauden aikana.

Aikuisia pyydettiin kertomaan kunnassa havaitsemista päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyvistä epäkohdista, joihin mielestäsi erityisesti tulisi kohdistaa ehkäiseviä toimia? Nuorilta kysyttiin Mitä asuinpaikassasi kannattaisi tehdä, että lapset ja nuoret eivät kokeilisi tai alkaisi käyttäisi alkoholia, tupakka- ja nikotiinituotteita tai huumausaineita, eivätkä pelaisi rahapelejä? Nuorilta kysyttiin myös kenen pitäisi tehdä jotain? Ja pyydettiin esimerkkejä, mitä pitäisi tehdä tai mikä auttaisi. Aikuisilta kysyttiin lisäksi, että miten voisit itse kuntalaisena osallistua näiden haittojen ehkäisemiseen? Näihin kysymyksiin vastattiin avovastauksena. Aikuisten vastauksia annettiin ensimmäiseen kysymykseen 174 ja toiseen kysymykseen 172. Nuorten vastauksia saatiin 83.

Avovastauksia analysoidaan Kotkan kaupungin monialaisessa ehkäisevän päihdetyön työryhmässä toukokuun aikana ja analyysit viedään hyvinvointilautakunnan käsittelyyn. Niiden pohjalta mietitään kaupungissa toimenpiteitä, mihin ehkäisevässä päihdetyössä tulisi Kotkassa keskittyä kuluvan valtuustokauden aikana.

Raportit on käsitelty Kotkan hyvinvointilautakunnassa maaliskuussa ja etenevät sieltä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi.
Raportteihin voi tutustua Kotkan kaupungin verkkosivuilla: https://www.kotka.fi/hyvinvointi/ehkaisevan-paihde-mielenterveys-vakivalta-ja-kriminaalityon-kokonaisuus/ehkaiseva-paihdetyo/