Kymenlaakson hyvinvointialue jätti ministeriölle selvityksensä päivystysten ja keskussairaalan puolesta

Kymenlaakson hyvinvointialue on jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksensä päivystysten ja keskussairaalan puolesta. Selvityksessään hyvinvointialue perustelee kahden ympärivuorokautisen päivystyksen ja keskussairaalan säilyttämistä Kymenlaaksossa niin kustannuksilla, henkilöstön riittävyydellä kuin potilasturvallisuudellakin. Hyvinvointialue esittää selvityksessään, kuinka kustannussäästöjä voidaan saada lakkauttamisten sijaan toimintoja tehostamalla. Kymenlaakson hyvinvointialue toimitti selvityksensä sosiaali- ja terveysministeriölle 8.3.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti 11.1. virkamiestyöryhmän valmisteleman ehdotuksen sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjaon kehittämisestä. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä. (Linkki esitykseen: Sairaala- ja päivystysselvitys_Työryhmän+ehdotukset.pdf (stm.fi) )
Kymenlaaksossa huolta ovat herättäneet erityisesti esitys ympärivuorokautisten päivystysten vähentämisestä vuodesta 2026 lähtien, mikä voisi tarkoittaa Ratamokeskuksen ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamista Kouvolassa. Samoin hyvinvointialue on huolissaan suunnitelmista vähentää keskussairaaloiden määrä vuoteen 2030 mennessä eli Kymenlaakson keskussairaalan toiminnasta keskussairaalana, joka toimii muun muassa alueen synnytyssairaalana.

Hyvinvointialueilta on pyydetty päivystys- ja sairaalatoiminnan selvitys tunnuslukuineen. Kymenlaakson hyvinvointialueella haluttiin tehdä ministeriölle kattava selvitys eri vaihtoehdoista. Selvitystyöhön on osallistunut monipuolisesti alueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita, ja sairaala- ja päivystystoiminnan nykytilaa ja vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin data-analyysilla.

Selvityksessä riskit suurempia kuin hyödyt

Selvityksen mukaan ympärivuorokautisen päivystystoiminnan lakkauttamiseen Ratamokeskuksessa liittyy muun muassa seuraavia riskejä: Kouvolan Ratamokeskuksen päivystyksessä yöllä hoidettavat potilaat ovat suurelta osin iäkkäitä ja moniongelmaisia. Yöpäivystyksen sulkeutuminen Kouvolassa tarkoittaisi sitä, että nämä potilaat olisi kuljetettava tutkimuksiin Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan. Keskussairaalan päivystyksen tiloja ei ole suunniteltu nykyistä suuremmille potilasmäärille. Potilasmäärän lisääntyminen tarkoittaisi siis keskussairaalan päivystyksen ruuhkautumista ja hoitoaikojen pitkittymistä, mitkä ovat potilasturvallisuusriskiä lisääviä ongelmia. Keskussairaalan päivystys tarvitsisi myös lisähenkilöstöä.

Ratamokeskuksen yöpäivystyksen sulkeutuminen olisi suuri ongelma myös Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan toiminnalle, jos sairaalan toiminnan kannalta välttämättömiä ympärivuorokautisia tutkimus- ja hoitopalveluja ei olisi saatavana yöaikaan Kouvolassa.

Ratamokeskuksen yöpäivystyksen sulkeutuminen tarkoittaisi käytännössä potilaskuljetusten ja ensihoidon tarpeen lisääntymistä, lisätilan ja lisähenkilöstön tarvetta Kymenlaakson keskussairaalassa, ja jopa uuden psykiatrisen sairaalan rakennustarvetta. Yöpäivystyksen sulkeutumisesta ei näiden lisäkustannusten takia saataisi säästöjä.

Jos lisäksi Kymenlaakson keskussairaalan nykyinen palvelutaso laskisi ehdotetulle akuuttisairaalatasolle, potilaskuljetusten määrä ja välimatkat kiireellisiin hoitoihin pitkittyisivät entisestään. Myös kaikkein kiireellisimpien tilanteiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden tutkimuksiin ja hoitoon pääsy voisi hidastua ja lisätä pysyvien vaurioiden riskiä.

Kustannuslaskelmissa nostetaan esiin erityisesti ambulanssikuljetusten määrän lisääntyminen. Esimerkiksi tilanteessa, että Ratamokeskuksessa ei ole öisin lääkäriä, ensihoidon kuljetukset pitenevät ja potilaskuljetusmäärät kasvavat. Lisätarve on kolme ensihoitoyksikköä. Yhden ympärivuorokautisen ensihoitoyksikön kustannus on noin miljoona euroa.

Lakkautusten sijaan keinoja toimintojen tehostamiseen

Hyvinvointialue esittää selvityksessään lakkautusten sijaan keinoja toimintojen tehostamiseen. Niitä ovat muun muassa digipalveluiden ja kotiin vietävien palveluiden lisääminen, perusterveydenhuollon palveluiden laajentaminen esimerkiksi ilta-ajoilla ja kiirevastaanottojen vahvistamisella sekä potilaiden ohjaaminen paremmin oikeaan hoitopaikkaan päivystykseen, kiirevastaanotolle tai kiireettömään hoitoon.