Kotka varaamassa yli kahdeksan miljoonaa lisärahoitusta Keltakallion hankkeisiin

Kotkan kaupunki on panostamassa yli kahdeksan miljoonan euron lisämäärärahan Keltakalliolle suunnitteilla oleviin isoihin teollisuushankkeisiin.

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 8,15 miljoonan euron lisämäärärahaesityksen viime viikolla ja maanantaina (5.2.) kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle lisämäärärahan hyväksymistä.

Summa jakautuu siten, että Keltakalliontien rakentamiseen varataan 2 miljoonaa euroa ja Keltakallion teollisuusalueeseen 4 miljoonaa. Alueen toteuttaminen aloitetaan, kun sopimus tontin esirakentamisesta toimijan kanssa saadaan aikaiseksi.

Lisäksi määrärahaa tarvitaan Keltakallio 1 asemakaavan mukaiseen, toiseen teollisuustonttiin liittyvän EV-alueen rakentamiseen 1,7 miljoonaa ja hulevesien hallintaan 0,45 miljoonaa euroa.

Lisämäärärahan tarve johtuu siitä, että Keltakalliontien rakentamista tulee kiirehtiä alueen kysyntäpaineen takia.

Keltakalliontien loppuosan rakentamisella varmistetaan Keltakallio 1 kaavan mukaisten teollisuustonttien rakentamisen edellytykset.

Keltakalliontien loppuosan rakentamisen tämänhetkinen kustannusarvio on 5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2024 kohdentuvien töiden kustannusarvio on 4 miljoonaa ja vuonna 2025 toteutettavien töiden kustannusarvio on miljoona euroa. Talousarvioon tulee siis myöntää 2 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2024 Keltakalliontien loppuosan rakentamiseen.

Taloussuunnitelmassa vuodelle 2025 on esitetty Keltakalliontien loppuosan rakentamiseen 2 miljoonan euron määrärahavaraus, joka voidaan nyt pienentää yhteen miljoonaan euroon.

Keltakallio 1 asemakaavan mukaisen vielä esirakentamattoman tontin luovuttamisesta on käyty neuvotteluja akkuteollisuuden kennotehtaan kanssa. Tontin esirakentamisella on positiivista vaikutuksia tehtaan sijoittumisen kannalta.

Tulevan toimijan aikataulupaineiden vuoksi esirakentaminen on myös edellytys sille, että toimija etabloituu Suomeen ja Kotkaan. Kennotehtaan tontin esirakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa erillisessä urakassa taloudellisten riskien minimoimiseksi. Koko 51,2 hehtaarin tontin esirakentamisen kustannusarvio on 9,8 miljoonaa euroa.

Neljän miljoonan euron määrärahalla tontista saadaan esirakennettua ensimmäiset 20 hehtaaria Keltakalliontieltä junaradan suuntaan. Keltakallio 1 asemakaavan mukaisesta toisesta teollisuustontista ja siihen liittyvästä EV-alueesta on tehty esisopimus Finnish Battery Chemicals (FBC) Oy:n kanssa.

Esisopimuksen mukaisesti kaupunki hakee sopimusalueen tasaamiseen tarvittavat luvat ja tasaa alueet tukialue- ja pysäköintikäyttöihin soveltuviksi. Vuokralainen korvaa alueella vuokralaista varten tehtyjen tasaus- ja maisemointitoimenpiteiden kustannukset, mukaan lukien suunnittelu-, selvittely ja viranomaislupien kustannukset vuokranantajalle esisopimuksen periaatteiden mukaisesti. EV-alueen rakentamisen kustannusarvio on 1,7 milj. euroa.

Kaupungin vastuulla on yleisten alueiden hulevesien käsittely ja niiden johtaminen purku-uomiin. Teollisuustonttien osalta hulevedet käsitellään ja viivytetään tonteilla niin, että hulevesivirtaama ei kasva nykyisestä. Kaupunki on hankkinut maaomaisuutta siten, että Keltakallion teollisuusalueelta on yhtenäinen maa-alue myös Nummenjoen suuntaan. Hulevesien purku-uomien rakentamisen kustannusarvio Suurojaan ja Nummenjokeen on 0,45 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on kohdentanut Kymenlaakson Äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) ohjelman perusteella 3,8 miljoonaa euroa Kotkan-Haminan seudulle käytettäväksi akkuteollisuuden edistämiseen. Tätä määrärahaa voidaan käyttää perusrakenteen investointeihin. Tekniset palvelut on valmistellut ARM-rahoitushakemusta kohdistuen Keltakallioon. Haettava summa on 3,8 miljoonaa euroa.

Keltakallion teollisuusalueeseen kohdistuvat toimenpiteet toteuttavat kaupunkistrategian mukaista työpaikka-alueiden kehittämistä. Suurten teollisuustonttien hankkiminen ja rakentamiskelpoiseksi saattaminen on katsottu olevan elinkeinopoliittisesti tärkeää. Hankkeet tukevat akkuklusterin luomista ja kasvua Kymenlaaksossa ja niillä on vahva työllisyysvaikutus ja kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Hanke tuottaa kaupungille suoria tuloja kunnallis- ja kiinteistöverotuksen sekä maanvuokran kautta. Hankkeilla ei ole luontovaikutuksia hulevesien viivytystarvetta lukuun ottamatta, sillä kasvillisuus on poistettu vuokrattavalta alueelta jo aiemmin.