Valtioneuvosto päätti Kymenlaakson tukemisesta rakennemuutostilanteessa

Kymenlaaksoon on myönnetty äkilliseen rakennemuutostilanteeseen yhteensä 6 miljoonan euron rahoitus. Uuden kasvun avaimia alueella etsitään erityisesti akkuteollisuudesta ja elintarvikesektorilta. Kymenlaakson kehittämispaketti on kooltaan kokonaisuudessaan noin 9 miljoonaa euroa.

Kymenlaakson pitkään jatkunut rakennemuutos kärjistyi vuoden 2023 aikana useiden isojen yritysten muutosneuvotteluihin, toimintojen siirtämiseen ja lakkauttamiseen. Stora Enso päätti kesäkuussa Sunilan sellutehtaan lakkauttamisesta ja sulkee lisäksi Anjalan tehtaansa toisen paperikoneen. Lisäksi työpaikkamenetyksiä on tullut elintarviketeollisuuteen.

Kymenlaaksossa aluetalouteen vaikuttaa myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sodan ja Venäjän rajan sulkeutumisen vaikutukset ovat huomattavat useilla toimialoilla, etenkin metsäteollisuudessa, logistiikassa ja matkailussa.

Työntekijöiden tukena tilanteessa ovat muutosturvapalvelut. Työpaikkansa menettäneiden uudelleentyöllistymisen nopeuttamiseksi alueella tarvitaan laajasti myös työvoima- ja yrityspalveluita. Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa työvoima- ja yrityspalveluita yhdellä miljoonalla eurolla.

Akkuteollisuudesta ja elintarvikesektorilta uutta kasvua

Kymenlaaksosta löytyy kehittämispotentiaalia, johon nyt jaettava alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitettu ns. AKKE-rahoitus on suunnattu.

Rahoituksesta 3,8 miljoonaa euroa on tarkoitettu kohdennettavaksi akkuteollisuuteen Kotka-Haminassa. Tavoitteena on kansainvälisen akkutoimialan merkittävä teollinen keskittymä. Akkuteollisuutta alueella rahoittaa myös Business Finland.

Elintarvikesektorin kehittämiseen Kouvolan alueella kohdistetaan 2,2 miljoonaa euroa. Yritysten kasvua tuetaan etenkin TKI-toimintaan panostamalla, korkeakouluyhteistyöllä ja yritysten kansainvälistymisen kautta.

”Toteutuessaan näillä hankkeilla olisi merkittäviä aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia. Uusia alkuja on nähtävissä, mutta ne eivät lähde lentoon itsestään. Tarvitaan paljon työtä ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, hallinnollisten ja alueiden rajojen yli”, arvioi elinkeinoministeri Wille Rydman.

EU-rahoitusta alue- ja rakennepolitiikan rahastoista

AKKE-rahoituksen lisäksi Kymenlaaksossa on hyvin käytettävissä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta. Rahastojen kautta voidaan tukea erilaisia kehittämishankkeita ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Kotka-Haminan seutukunnan siirtoa korkeamman tuen I-tukialueeksi aluetukikartan väliarvioinnissa. Korkeammaksi tukialueeksi siirtäminen tarkoittaisi mahdollisuutta myöntää yritysten investointeihin korkeampaa avustusta. Toteutuessaan muutos edellyttää myös EU-komission hyväksyntää.

Ministeriössä valmistellaan myös EU:n alue- ja rakennepoliittisen ohjelman rahoitusjakauman tarkistamista siten, että Kymenlaakson EAKR-rahoitus kasvaa 20 % vuosina 2024-2027. Muutos tarkoittaa yhteensä 2,2 miljoonan euron lisäystä.

Kymenlaakson tukeminen on osa itäisen Suomen elinvoiman vahvistamista

Kymenlaakson rakennemuutostilanteen tukeminen limittyy osaksi laajempaa itäisen Suomen elinvoiman vahvistamista.

”Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan käynnissä itäisen Suomen ohjelmatyön valmistelu. Tämä jatkaa ja konkretisoi kesällä 2022 tehtyä itäisen Suomen visiotyötä. Erityisenä painopisteenä itäisen Suomen visiotyön jatkossa on alueellisen kasvun ja investointien tukeminen”, ministeri Rydman kertoo.

Itäisen Suomen ohjelmatyöhön vaikuttaa myös hallituksen valmistelussa oleva teollisuuspoliittinen strategia. Pyrkimyksenä on investointien houkutteleminen vakaalla ja kilpailukykyisellä toimintaympäristöllä.

Lähde: Valtioneuvoston viestintä