Kotkan kaupungin tase kestää ensi vuoden talousarvion 13 miljoonan euron alijäämän – sopeutuminen hyvinvointialueuudistukseen käynnissä

Kotkan kaupungin ensi vuoden talousarvio on kaupunginjohtaja Esa Sirviön budjettiesityksen perusteella noin 13,1 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä kutistaa kaupungin kumulatiivisen ylijäämän vuoden 2024 lopussa 16,9 miljoonaan euroon.

Vielä tämän vuoden lopussa kaupungilla on kumulatiivista ylijäämää taseessaan arviolta 29,9 miljoonaa, jos ennustettu 19,5 miljoonan euron ylijäämäinen tulos toteutuu.

”Kaupungin tasetilanne antaa siis mahdollisuuden ottaa vastaan vuodelle 2024 esitetty noin 13 miljoonan euron alijäämä. Sanomattakin on selvää, että vastaavan suuruisia alijäämäisiä vuosia ei voi olla useampia peräkkäin, mutta kaupungin hyvä tasetilanne sallii pitemmän aikavälin sopeuttamisen sekä tulojen, että menojen osalta. On syytä korostaa, että taseeseen kertynyt ylijäämä osoittaa, että olemme onnistuneet tasapainottamaan Kotkan kaupungin taloutta muutamien takana olevien vuosien aikana varsin onnistuneesti”, toteaa kaupunginjohtaja Sirviö.

Kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa vuoden 2024 talousarvion ja taloussuunnitelman 2024–2026 laadintaperiaatteet. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on laadittu kokouksessa päätettyjen periaatteiden mukaisesti.
”Valmistelijat ovat laatineet esitykset ohjeiden mukaisesti, taloutta sopeuttaen ja vuoden 2023 muutettuun talousarvioon nojautuen. Uusimman ja päivitetyn ennusteen mukaan muutettu talousarvio tälle vuodelle tulee kokonaisuudessaan toteutumaan suunnitellusti ja ehkä jopa joiltain osin parempana. Luonnollisesti joissain yksittäisissä kohdissa voi olla poikkeamaa suuntaan tai toiseen, mutta isossa kuvassa olemme oikealla tiellä. Tämä tuore ennuste onkin antanut pohjaa ja uskoa myös tälle vuoden 2024 kaupunginjohtajan talousarvioesitykselle. Emme ole laatineet erillistä talouden tasapainottamisen ohjelmaa, vaan pyrkimys on ollut, että sopeuttamistoimenpiteet viedään suoraan talousarvioon, jolloin kokonaisseuranta on helpompaa”, Sirviö kertoo.

Kymenlaakso kärsii sote-uudistuksesta eniten

Vuoden 2023 alusta maassamme astui voimaan yksi suurimmista, ellei suurin, aluehallintouudistus itsenäisen Suomen aikana, kun koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Tämä valtava muutos oli yli kaksi vuosikymmentä jatkuneen sote-palveluiden uudelleen tarkastelun lopputulos.

”Sinällään on hienoa, että päätös sote-palveluiden tulevaisuudesta vihdoin pystyttiin valtiontason päätöksillä tekemään, mutta niin kuin yleensä aina uudistuksissa eivät kaikki voi olla voittajia. Kymenlaakso ja Kymenlaakson kunnat valitettavasti kuuluvat siihen joukkoon, jotka kärsivät uudistuksesta eniten, jos sitä tarkastellaan vain taloudellisilla mittareilla”, Sirviö toteaa ja muistuttaa, että kunnat rahoittivat mm. kuntayhtymän työntekijöiden palkkaharmonisoinnin ikään kuin etukäteen.

”Tämä näyttää juuri nyt jäävän kuntien vastuulle ja sen vastuu painaa ikävä kyllä myös tulevaisuudessa pysyvästi pienentyneinä valtionosuuksina. Maakunnallisesti tarkasteltuna kuntien valtionosuudet laskevat kaikkein tuoreimpien laskelmien mukaan Kymenlaaksossa yhteensä peräti lähes 72 %. Kun toiseksi heikoimmassa maakunnassa, Etelä-Savossa, lasku on noin 31 %, niin jokainen pystyy muodostamaan kuvan siitä, että meidän laaja-alainen sote-kuntayhtymämme ei ollut talouden kantokyvyn näkökulmasta menestys”, kaupunginjohtaja Sirviö muistuttaa.

Hyvinvointialueuudistus leikkasi myös kaikilta kunnilta kunnallisveroprosentista 12,64 prosenttiyksikköä ja lainsäädännön mukaan kunnat eivät voineet muuttaa kunnallisveroprosenttiaan kuluvalle vuodelle. Toisin sanoen Kotkan kunnallisveroprosentti on tänä vuonna 9,36 %. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä se ehdotetaan pysyvän samalla tasolla samoin kuin myös kaupungin päätettävissä olevat kiinteistöveroprosentit.

”Pieni muutos, joka syntyy meistä riippumattomista syistä, liittyy siihen, että vuoden 2024 tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnallisveroprosentti on kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä 9,4 %”.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä verotuloja vuodelle 2024 ennustetaan kertyvän kaiken kaikkiaan 130 m€, josta kunnallisveroa on noin 102 m€. Valtionosuudet vaikuttavat putoavan tasolle, joka on noin 5,2 m€ vuonna 2024. Kunta- ja aluehallintoministeri on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella kuntien valtionosuusjärjestelmää ja uudistaa sitä tähän kuntakentän uuteen tilanteeseen.

Investointeja pitkällä tähtäimellä

 Kaupungin investointiohjelma on Kotkassa laadittu jo muutaman vuoden ajan taloussuunnitelmaa pidemmälle ajanjaksolle ja niin myös tällä kertaa vuosille 2024–2028.

”Investointien suhteen on olemassa erilaisia tahtotiloja sekä paineita monelta eri taholta ja niistä muodostuva ohjelma on esityksenä kompromissi tai yhteisymmärrys päättäjien toiveista ja valmistelijoiden näkökulmasta. Investointisuunnitelman kohdalla on kaikkien hyvä muistaa ja tiedostaa se, että viiden vuoden investointiohjelma pakostakin elää vuosittain siten, että nopeita välttämättömiä kohteita voi tulla esiin ohjelmassa mainittujen kohteiden lisäksi. Yhteistasoltaan nettoinvestoinnit ovat vuosille 2024–2028 noin 84,7 miljoonaa euroa, jossa vuoden 2024 taso on noin 25,8 miljoonaa euroa. On hyvä huomata, että pitkällä aikajänteellä vuotuinen investointitaso tulisi olla samalla tasolla kuin vuosikate on, jolloin kaupunki ei lisävelkaantuisi”, Sirviö toteaa.

Muutos TE-palveluissa on suuri ja rahoitus haasteellinen

TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kuntien järjestettäviksi ja hoidettaviksi. Kaakkois-Suomen TE-palvelut tulevat jakaantumaan jatkossa kolmeen alueeseen eli Lappeenrannan yhteistoiminta-alueelle, Kouvolan alueelle ja Etelä-Kymenlaakson yhteistoiminta-alueelle. Etelä-Kymenlaaksossa muodostamme muiden kuntien (Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) kanssa yhteistoiminta-alue, jossa vastuukuntana on Kotkan kaupunki.

”Muodostamme seuraavassa vaiheessa kaupunkiorganisaatioon yhteisen toimielimen, jaoston, hyvinvointilautakunnan alaisuuteen. Jaostossa tulee olemaan kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien edustus. Tavoitteena on, että jaosto aloittaa toimintansa jo vuoden 2024 aikana. Muutos tarkoittaa myös sitä, että nykyisen TE-toimiston henkilökuntaa tulee siirtymään syntyvien alueiden palvelukseen. Etelä-Kymenlaakson työllisyysalueelle siirtyviä henkilöitä on arviolta noin 80 ja määrä tarkentuu, kun valtio saa omat muutosneuvottelunsa valmiiksi. Luonnollisesti toivotamme siirtyvät henkilöt tervetulleiksi yhteisöömme”, Esa Sirviö toteaa.

Kaupungilla on ollut oma työllisyydenhoidon ohjausryhmä, joka on linjannut valmistelussa muun muassa sen, että kaupunki ei ota vastaan TE-toimiston nykyisiä toimitiloja, vaan etsii tilat kaupungilta tai konserniyhteisöstämme.

”Kokonaisuudessaan tämä muutos on todella suuri ja sen rahoitus tulee olemaan haasteellinen. Kuitenkin muutoksessa on mahdollisuuksia ja muutoksen yhteydessä tarvitsemme ennakkoluulottomia uusia ratkaisumalleja, joita valmistelemme jo ensi vuoden aikana. Muiden yhteistoiminta-alueiden kuntien kanssa olemme sopineet siitä, että ne vastaavat omalta osaltaan syntyvistä valmistelukustannuksista ensi vuoden osalta”.

Kaupunkikonserni on vahva

Konserniyhtiöiden osalta kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on noudatettu aiempaa normaalia kaavaa, jossa omistajaohjausjaosto on käynyt yhtiöittäin läpi niiden esittämät tavoitteet ja toimenpiteet. Kokonaisuudessaan Kotkan kaupunkikonserni on vahvassa tilassa konsernitaseeseen kertyneen ylijäämän näkökulmasta, jota on noin 77 miljoonaa euroa.

”Nykyisellään kuntia koskettavat kriisikuntakriteerit määräytyvät konsernilukujen valossa, joka omalta osaltaan kertoo myös sen, että myös valtion taholta kuntien halutaan kiinnittävän huomiota enemmän nimenomaan koko konserniin eikä pelkästään emokunnan taloudelliseen asemaan sekä konsernin toiminnallisuuteen. Tämä on hyvinkin perusteltua, mutta samalla kuntien välisessä vertailussa on hyvä muistaa, että kuntien konsernirakenteet poikkeavat toistaan hyvin merkittävällä tavalla. Kotkan kaupungin konsernirakenne on kokonaisuudessaan varsin laaja sekä monitahoinen ja pitää sisällään pääosin hyvin toimeentulevia yhteisöjä”, kaupunginjohtaja kiittelee.

Pito- ja vetovoimaa Kantasatamasta  

Kuluvan vuoden aikana Kantasatamassa avattiin tapahtumakeskus Satama Areena, joka on jo kahden ensimmäisen toimintakuukauden aikana löytänyt asiakkaita hyvin. Ensi vuoden syksyllä samassa fyysisessä yhteydessä oleva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi kampus saa sisälleen opiskelijat, jotka pääsevät Esa Sirviön mukaan varmuudella Suomen moderneimpaan korkeakouluun.

”Nyt jo tämän vuoden puolella on alkamassa uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen Kotkansaarella ja tässä hankkeessa mukana on myös paikallinen osuuskauppa. Myös molemmat jälkimmäiset hankkeet näen itse niin pito- kuin vetovoima-asioina”, Sirviö sanoo.

Kotkan seudulle kohdistuu myös useita uusia teollisuushankkeita, joista osa on jo pitemmällä ja osa vasta suunnitteluasteella.
”Akkuteollisuuteen liittyvät kehittämis- ja rakentumisprojektit ovat lähdössä konkreettisesti liikkeelle ja niiden tulevaisuuden näkymät ovat varsin positiivisia. Meidän tuleekin koko konsernina kääntää ajatuksemme siihen, mihin kaikkeen hankkeiden toteutuminen tulee vaikuttamaan. Miten jatkossa houkuttelemme osaajia tänne, minne he sijoittautuvat asumaan, miten varmistamme kaupungin palvelutuotannon niin, että osaajat viihtyvät täällä ja monta muuta seikkaa tulee jatkossa tarkastella hieman eri lähtökohdista kuin nyt”, Sirviö painottaa.

Kotkassa odotetaan talousarviokäsittelyn alla valtion vastausta maakuntamme äkillisen rakennemuutoshakemukseen ja siihen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen.

”Kaupungin omat taloudelliset resurssit eivät pysty vastaamaan kaikkiin niihin haasteisiin, joita meillä on edessämme, kun edellä mainitut hankkeet konkretisoituvat toiminnaksi. Kaikkia investointitarpeita esimerkiksi maanhankintaan, teollisuusalueiden tasaamiseen, alueiden perusinfran rakentamiseen jne. emme edes ole pystyneet laittamaan tähän talousarviokirjaan. Osa hankkeista lähtee todennäköisesti toteutumaan ketjumaisesti lenkki kerrallaan. Joissain tilanteissa aikaa voi olla enemmän ja joissain tilanteissa meillä pitää olla valmiutta päättää nopeallakin aikataululla asioiden edistämisestä esimerkiksi lisätalousarvion kautta”, Sirviö toteaa.

Kokonaisuudessaan Kotkan kaupungin talous on talousarviovuonna 2024 ja taloussuunnitelmavuosina 2025–2026 varsin haasteellisessa tilanteessa nyt tiedossa olevien lukujen valossa.

”Onneksemme olimme ennättäneet ottaa merkittäviä askeleita kohti tasapainoista taloutta jo aiempina vuosina, jonka vuoksi meillä on jonkin verran aikaa löytää yhdessä keinoja, joilla varmistamme talouden tasapainon myös jatkossa. Lisäksi uudet hankkeet tuovat erilaista näkökulmaa haasteisiin, vaikkakaan ei ne eivät niitä poista. Tällä vuosikymmenellä olemme huomanneet, että toimintaympäristö voi muuttua äkillisesti sekä rajusti ja usein se tapahtuu meistä riippumattomista syistä.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta kokouksessaan 30.10. ja kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään 13.11.

TA 2024 diasarja

Talousarvio2024_ja_taloussuunnitelma2025–2026