Hallitusohjelma mahdollistaa kaupunkien kestävän kasvun – toimeenpano ratkaisee

Suomen suurimmat kaupungit ovat keskeisiä kasvuedellytysten rakentajia ja talouskasvun luojia. Ne investoivat ja kehittävät kansainvälisiä kasvuympäristöjä, kouluttavat osaajia ja kantavat sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävän roolinsa tulevaisuuden kestävien yhteiskuntien rakentamisessa.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kesäkuussa julkaistussa hallitusohjelmassa kaupunkien rooli näkyy aiempaa paremmin. Ohjelmassa tunnistetaan kaupunkien erityispiirteet ja -tarpeet, halutaan keventää kaupunkeihin liittyviä normeja sekä hyödyntää kuntien vahvuuksia ja elinvoimaa muun muassa mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien eriyttäminen.

Kaikki tämä antaa hyvät lähtökohdat kaupunkien kestävälle kasvulle ja sen edistämiselle. Hyvien tavoitteiden toteutuminen vaatii myös ripeää toimeenpanoa ja etenemistä, tiivistä vuoropuhelua ja aitoa kumppanuutta kaupunkien kanssa sekä huomion kiinnittämistä myös niihin negatiivisiin vaikutuksiin, joita ohjelma ja sen toteutus kaupunkien ja niiden asukkaiden näkökulmasta tuo. Hallitusohjelman kokonaisvaikutukset kaupungeille riippuvatkin ohjelman toimeenpanosta.

Riittävät resurssit maailmanluokan haasteiden ratkaisemiseen

Tällä hallituskaudella kaupunkien ja valtion tulee rakentaa keskinäistä luottamusta ja käytännössä toimivat yhteistyötavat: ei vain aikamme suurimpien haasteiden ratkomiseksi, vaan myös uuden kasvun ja uusien innovaatioiden edistämiseksi. Kaupunkien ja kuntien asema muuttui hyvinvointialueuudistuksen seurauksena. Tämä tarjoaa uudelle hallitukselle mahdollisuuden miettiä kaupunkipolitiikkaa ja kaupunkien roolia uudelleen. C21-kaupungit tähdentävät tulevaisuuden kaupunkipolitiikassa kumppanuutta, vapautta ja mahdollisuuksien luomista.

Tähän tarvitsemme myös resursseja – ja konkretiaa. Käynnistyvässä kuntien valtionosuusjärjestelmän ja rahoituksen uudistuksessa on oleellista tunnistaa kaupunkien merkitys koko kansantalouden näkökulmasta. Työssä on muun muassa tärkeää pitää kiinni siitä hallitusohjelmaankin kirjatusta periaatteesta, jonka mukaan kaupunkien alueella syntyvistä verotuloista mahdollisimman suuri osuus jäisi kaupunkien omaan käyttöön. Koko maata hyödyttää, jos kaupunkien kasvua tuetaan ja investointikykyä vahvistetaan.

Kumppanuus konkretisoituu parhaiten yhteisellä tekemisellä. Niin rahoitusuudistuksessa, kuin muissakin kaupunkeihin vaikuttavissa uudistuksissa vuoropuhelun mahdollisuus on hyvä hyödyntää. Olemme erityisen iloisia hallituksen tahdosta normien purkamiseen ja sitoudumme osaltamme tarjoamaan konkreettisia ehdotuksia tähän keskusteluun. C21-kaupungit tarjoavat mielellään asiantuntemuksensa valmisteluun.

Lisää osaavaa työvoimaa ja kansainvälisiä kaupunkilaisia

Työvoimapula ja osaavan työvoiman saatavuus haastavat koko Suomea sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, mutta ongelma näkyy aivan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kansainvälisten työntekijöiden saaminen Suomeen on yksi keino ratkaista tätä osaajapulaa ja se vaatii konkreettisia toimenpiteitä ja taloudellisia resursseja osaajien houkutteluun, kotoutumiseen ja palveluihin.

Me C21-kaupunginjohtajat olemme huolissamme hallitusohjelman maahanmuuttokirjausten vaikutuksista Suomessa jo oleviin kaupunkilaisiin sekä Suomen maineeseen ja houkuttelevuuteen kansainvälisten osaajien keskuudessa ja toivommekin hallitukselta harkintaa maahanmuuttoon liittyvien kirjausten täytäntöönpanon osalta. Tulevaisuuden haasteita ei ratkaista vain kotimaisin osaajin.

C21-verkosto koostuu Suomen 21 suurimmasta kaupungista. Näissä kaupungeissa asuu yli puolet Suomen väestöstä ja vuoteen 2040 mennessä jo arviolta 60 prosenttia suomalaisista.

Pormestari Juhana Vartiainen, Helsinki

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoo

Pormestari Kalervo Kummola, Tampere

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Vantaa

Kaupunginjohtaja Seppo Määttä, Oulu

Pormestari Minna Arve, Turku

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylä

Vs. Kaupunginjohtaja Mika Mäkinen, Lahti

Kaupunginjohtaja Soile Lahti, Kuopio

Kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kouvola

Kaupunginjohtaja Lauri Inna, Pori

Vs. Kaupunginjohtaja Jenni Jokela, Joensuu

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Lappeenranta

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, Hämeenlinna

Kaupunginjohtaja Tomas Häyry, Vaasa

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemi

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, Seinäjoki

Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Mikkeli

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö, Kotka

Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen, Salo

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, Porvoo