Juha Vainio -palkinto Mauri Antero Nummiselle
Julkaistu 27.07.2023Juha Vainio -palkinto on myönnetty tänä vuonna M. A. Nummiselle, 83.
Mauri Antero Numminen on ehtinyt luoda 60 vuodessa kulttuuriperinnön, jonka keskeinen osa koostuu lauluista ja laululyriikasta. Tunnistettavan lauluäänen lisäksi M. A. Numminen on luonut omaleimaisen tavan käyttää suomen kieltä kekseliäästi, humoristisesti, vapaasti ja svengaavasti.
Kun puhutaan Suomi-rockin varhaisista vaikuttajista, M. A. Nummisen sanoituspanosta Suomen talvisota 1939–1940-yhtyeessä ei voi ohittaa. Jo ennen sitä Numminen oli ehtinyt tuulettaa käsitystä laulujen sanoittamisesta tieteellisiksi kutsumillaan lauluilla, joiden tekstit nuori lauluntekijä oli kopioinut muun muassa lakikirjasta ja sukupuolioppaista. Jenkka ulkosynnyttimistä ja Mitä nuoren aviomiehen on syytä muistaa, menivät skandaalin saattelemina saman tien soittokieltoon. Saman kohtalon koki myös viaton, Nummisen sanoittama tango Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa, jota Yleisradion ohjelmaneuvosto piti eduskunnan vastaisena.
Kohujen laannuttua M. A. Numminen sanoitti tiensä suuren yleisön suosioon uusrahvaanomaisella jatsillaan, jossa swingin ja schlagerin klassikot kääntyivät suomeksi hurmaavan notkeasti kuten Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä (Ich hab’ das Fräulein Helen baden seh’n), Kuinka saisin rikki kookospähkinän (I’ve Got A Lovely Bunch Of Coconuts) ja Tunnelmassa (In The Mood). Nummisen käännöskynästä on myös yksi rakastetuimmista syntymäpäivälauluistamme Minä soitan harmonikkaa. Numminen on kääntänyt lisäksi tuoreempia hittejä suorasukaisella tyylillään – Yes sir, olen boogie.
Lastenlaulujen sanoittajana Numminen aloitti niin ikään varhain vuonna 1970 levyllä Isomies ja keijukainen, Nummisen Gommi ja Pommi -duolle sanoittamat lastenlaulut ovat puolestaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa varttuneiden varhaista äänimaisemaa ja äidinkielen kylvetystä.
Nummisen kaikessa tekemisessä taidemusiikista lastenlauluihin ja jazziskelmistä undergroundiin kuuluu hänen rakkautensa suomen kielen monimuotoisuuteen. Nummisen 1960-luvun kielisosiologian opinnot ja tutkimukset stadin slangista sekä Somerniemen murteesta ovat saaneet luontevaa jatkoa elämänurasta, jossa suomen kielen vivahteet ovat olleet avainasemassa.
Nummisen ura sanoittajana muistuttaa myös sivistyksen merkityksestä. Nummisen lauluihin mahtuu sekä arkinen että filosofinen.
”Parhaimmillaan sivistyksen oppii, kun opettelee hallitsemaan oman kielensä, oman maantieteensä ja oman historiansa”, Numminen on todennut. Lauluissaan hän on todistanut, että nämä työkalut ovat esimerkillisesti hallussa.
Näillä perusteluilla Juha Vainio -palkinto luovutettiin M. A. Nummiselle Kotkan Meripäivillä 27. heinäkuuta. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.