Energiaa voi säästää terveellisesti

Maailman tilanteen takia viime aikoina eri medioissa on ollut paljon puhetta energiasta ja siitä, kuinka energiaa voi säästää. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut ohjeistusta energian säästöön toimien terveysvaikutukset huomioiden.

Energian kulutuksen vähentäminen on tärkeää, mutta kiinteistön rakenteet, sisäilma ja asumisterveys eivät saa säästötoimista kärsiä. Ethän siis esimerkiksi laske asunnon lämpötilaa liian alhaiseksi ja sammuta täysin ilmanvaihtoa, jolloin kasvaa riski mikrobivaurioiden muodostumiselle ja asunnon radonpitoisuuden nousulle.
Energian säästötoimilla voi olla myös sisäilman kannalta hyviä vaikutuksia, sillä esimerkiksi maltillinen sisäilman lämpötilan lasku voi vähentää tunkkaisuuden kokemuksia ja sisäilman kuivuuteen liitettyjä oireita. Huomioitavaa on, että asumisterveysasetuksen (545/2015) vaatimukset ovat voimassa myös energian säästötoimia toteutettaessa.

Tässä juttusarjan osassa on koottu energiansäästövinkkejä, joissa huomioidaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellinen näkökulma.

Pidä ilmanvaihto päällä

Ilmanvaihdon tehtävänä on mm. epäpuhtauksien poistaminen, puhtaan ja raikkaan tuloilman varmistaminen sekä kosteuskuorman hallitseminen. Käytössä olevissa tiloissa ilmanvaihdon tulee olla päällä ja sen tulee toimia oikein (esimerkiksi, että on varmistettu ilmanvaihdon ilmamäärät, säädöt, tuloilman lämpötila, huollot, käyntiajat, suodattimien vaihdot ja järjestelmän puhtaus).

Ilmanvaihdon tulee olla päällä myös märkätiloissa, kuten kylpyhuoneissa, joissa on hyvä varmistua riittävästä lämmityksestä ja ilmanvaihdosta kosteuskuorman vähentämiseksi. Korvausilmaventtiileiden tulee olla avoinna, että korvausilmaa tulee hallittua reittiä pitkin tilaan. Ilmanvaihtoventtiileitä ei saa sulkea tai tukkia.

Muissa oleskelutiloissa kuin asunnoissa ilmanvaihtoa voidaan käyttää jaksoittain, kunhan ilmanvaihto käynnistyy vähintään kaksi tuntia ennen käyttäjien saapumista ja on päällä 1–2 tuntia käyttäjien lähdettyä. Ilmanvaihdon jaksoittaiseen käyttöön on olemassa erillisiä ohjeita.

Asunnoissa ilmanvaihtoa ei kannata sulkea kokonaan poissa oloajoiksi, sillä asunnoissa esimerkiksi kosteuden tuotto on suurempaa ja ilmanvaihdon määrä pienempää kuin muissa rakennuksissa. Tämän takia ilmanvaihtoa tarvitaan asunnoissa koko ajan. Esimerkiksi asunnoissa olevan kohtalaisen pienen ilmanvaihdon määrän takia kaksi tuntia ei riitä huuhtelemaan asunnosta mm. rakennusmateriaaleista tulevia päästöjä. Lisäksi asunnon ilmanvaihdon käyntiaikoja on hankala asettaa.

Ilmanvaihdon tulee toimia oikein myös radonin vuoksi. Radonkorjauksessa asennettua puhallinta tai huippuimuria ei tule kytkeä pois päältä tai alentaa sen tehoa. Esimerkiksi radonimurin sammuttaminen mahdollistaa sen, että maaperästä radonia tulee huoneilmaan. Tarve radonpitoisuuden uudelleen mittaamiselle tulee harkita, jos ilmanvaihdon säätöjä muutetaan oleellisesti. Tämä on erityisen tärkeää pitää mielessä täällä Kaakonkulman radonalueella.

Huoneilman lämpötilan laskussa on huomioitava tilojen käyttäjät

Huoneilman lämpötilan tulee olla lämmityskaudella asunnoissa vähintään + 18 astetta ja vähintään + 20 astetta palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa sekä muissa vastaavissa tiloissa. Huoneilman lämpötilan lasku vaikuttaa suoraan asumisviihtyvyyteen ja sen kokemisessa on yksilöllisiä eroja.

Huoneilman lämpötilaa on suositeltavaa säätää maltilla, esimerkiksi aste tai puoliastetta kerrallaan. Erityisesti lasten ja vanhusten käytössä olevissa tiloissa on huomioitava, että mahdollisesti viileämmät pinnat ja sisälämpötila voivat aiheuttaa vetoisuushaittaa. Siksi huoneilman lämpötilaa säädettäessä on huomioitava tilan käyttäjät.

Asunnon lämpötilaa laskettaessa on syytä huolehtia etenkin märkätilojen lämmityksestä ja ilmanvaihdosta. Lisäksi on huomioitava mahdolliset jäätymisherkät putket, kuten tuulettuvaan alapohjaan asennetut vesijohdot.
Muissa kuin asutuissa tiloissa lämpötilaa voi laskea alle + 18 asteen, mutta tällöin tulee erityisesti huomioida asumisterveysasetuksen 5 §:ssä tarkoitettu mikrobikasvun riski. Vaurioriski kasvaa, mikäli etenkin kovalla pakkaskaudella huoneilman suhteellinen kosteus on korkea muutoin kuin hetkellisesti (yli 40 %), jolloin kosteus voi tiivistyä kylmiin pintoihin. Kriittisimpiä paikkoja ovat esimerkiksi ulkoseiniä vasten olevat kaappien taustat, nurkat ja ikkunat. Mikäli rakenteet eivät täytä lämmöneristys- tai kosteusteknisiä vaatimuksia, riski lisääntyy entisestään.

Käyttöveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 astetta, mielellään + 55–60 -asteista

Rakennusten vesijärjestelmissä tunnetuimpia taudinaiheuttajia ovat legionellabakteerit.  Mikäli legionella pääsee lisääntymään esimerkiksi putkistoissa tai vesisäiliössä, se voi kulkeutua myös vesiaerosolien mukana ilmaan. Hengitettäessä tätä ilmaa ihminen voi saada infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi, jonka taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen.

Legionella-suvun bakteerien leviämisen estämiseksi lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden, eli käyttöveden, lämpötilan tulee olla vähintään + 50 astetta, mutta uudistuotannossa ja korjausrakentamisessa tavoitteena tulee olla vähintään + 55 astetta. Kylmän käyttöveden tulee olla alle + 20 asteista. Lämmin käyttövesi lämmitetään kiinteistöissä, joten jokainen kiinteistön omistaja voi itse ehkäistä legionellan leviämistä rakennuksissaan varmistamalla lämpimän käyttöveden riittävän korkean lämpötilan.

Käyttöveden lämpötilan alentamisen sijaan vähennä lämpimän veden käyttöä esimerkiksi lyhentämällä suihkuaikaa ja/tai ottamalla viileämpiä suihkuja, jotka säästävät myös energiaa. Huomioksi, että myös erittäin vähäinen vedenkäyttö on riskitekijä legionellan kasvulle putkistoissa, joten kaikkien kiinteistön vesipisteiden olisi hyvä olla säännöllisessä käytössä, mieluiten päivittäisessä käytössä. Lisäksi on syytä huolehtia vesikalusteiden kunnosta.

Poltathan vain puhdasta ja kuivaa puuta

Puunpoltto on merkittävä pienhiukkaspäästöjen lähde. Käytäthän tulisijan tulipesässä vain puhdasta ja kuivaa puuta, samalla vähennetään terveydelle ja ympäristölle haitallisia hiukkasia. Tulisija ohjeistetaan pitämään kunnossa, noudattamaan sen käyttöohjeita sekä nuohoamaan säännöllisesti. Roskia ja käsiteltyä puuta ei saa polttaa tulisijassa. Lisäksi vältä puun polttoa liian pienellä ilmamäärällä eli kitupolttoa sekä kiinnitä huomiota polttopuiden oikeaan säilytykseen.

Puun polton lisäksi kynttilöiden poltto lisää sisäilman pienhiukkasten määrää. Kynttilöillä ei kannata korvata muita kodin valonlähteitä. Valaistuksessa voi säästää energiaa esimerkiksi suosimalla led-lamppuja.

Näihin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä Kotkan kaupungin ympäristöterveydenhuollossa terveystarkastaja Anni Varikseen (puh. 044 702 4806, sähköposti anni.varis@kotka.fi).