Milloin on oikea aika tehdä radonmittaus?

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu. Radonia voi esiintyä kodin ja työpaikan sisäilmassa. Huoneilman radonpitoisuus saadaan selville mittaamalla, sillä radonia ei voi aistia. Pitkäaikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Mutta tiedätkö, milloin on oikea aika tehdä radonmittaus ja kuinka korkeaa huoneilman radonpitoisuutta voi alentaa?

Mistä radonia tulee huoneilmaan?

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa, mikä selittyy mm. geologisilla, rakennusteknisillä ja ilmastollisilla tekijöillä.

Kymenlaaksossa, Lahden seudulla ja Itä-Uudellamaalla radonpitoisuudet ovat suurimpia ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa pienimpiä. Korkeita radonpitoisuuksia voi kuitenkin esiintyä missä päin Suomea tahansa, joten radonpitoisuuden selvittäminen on suositeltavaa kaikkialla Suomessa.

Radonia tulee huoneilmaan talon alla olevasta maaperästä, kalliosta ja täytemaasta sekä peruslaatan ja kantavien rakenteiden mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista. Sora- ja hiekkaharjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Talvella huoneilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin kesällä. Myös juomavedessä voi olla radonia, joka voi vapautua huoneilmaan talousveden käytön yhteydessä, esimerkiksi vettä lämmitettäessä. Radonia on erityisesti porakaivoissa.

Radonmittaus ja viitearvot

 Huoneilmasta radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Mittauskausi on syyskuun alusta (1.9.) ja toukokuun loppuun (31.5.). Mittausajaksi suositellaan kolmea kuukautta, mutta vähintään kahta kuukautta. Mittauspurkkeja voi tilata Säteilyturvakeskuksesta tai kaupallisilta toimijoilta. Esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen internetsivuilta löytyy listaus radonmittauksia tekevistä toimijoista.

Radonpitoisuus on suositeltavaa mitata pientaloissa ja kerrostalojen alempien kerrosten asunnoissa kaikkialla Suomessa. Asunnoissa mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa kattavan arvion saamiseksi. Mikäli vapaa-ajan asuntoa käytetään paljon muulloinkin kuin kesällä, voi radonmittaus olla myös vapaa-ajan asunnossa tarpeellinen tehdä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1044/2018) mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ilmaa. Uusi asunto tai rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m³. Radonpitoisuudella tarkoitetaan radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa, joka on mitattu tai mittauksen perusteella määritetty radonpitoisuuden keskiarvoksi vuoden pituisena yhtäjaksoisena aikana.

Huoneilman radonpitoisuus voi muuttua ajan kuluessa esimerkiksi, jos kiinteistön painesuhteet muuttuvat ikkunoiden vaihdon yhteydessä, jolloin huoneilman radonpitoisuus voi kohota. Säteilyturvakeskus suosittelee, että sisäilman radonmittaus toistettaisiin asunnoissa, työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa kymmenen vuoden välein, jos aiempi radonpitoisuus on ollut suurempi kuin 100 Bq/m³ tai jos radonpitoisuuden pieneneminen viitearvoa pienemmäksi on saatu aikaiseksi radonkorjauksella.

Mittaus suositellaan uusittavan viiden vuoden välein, jos viitearvoa pienempi pitoisuus on saatu aikaiseksi radonkorjauksella ja radonpitoisuus ennen korjausta on ollut suurempi kuin 1000 Bq/m³. Lisäksi mittaus suositellaan uusimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rakennuksessa on tehty oleellisia, rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä rakennus- tai muutostöitä.

Kotkassa valvoo ympäristönterveydenhuollon yksikkö

Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö valvoo alueellaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen, kuten koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja liikuntatilojen, sekä talousveden radonpitoisuuksia. Tarvittaessa toimijaa tai kiinteistön omistaja voidaan velvoittaa tekemään toimenpiteitä radonpitoisuuden pienentämiseksi.

Ympäristöterveydenhuollon tietoon on tullut kaupustelijoita, jotka lupaavat selvittää radonpitoisuuden ns. pikamittauksella. Huoneilman radonpitoisuus voi vaihdella jonkin verran päivästä ja viikosta toiseen mm. sään vaikutuksesta.

Ympäristöterveydenhuolto muistuttaakin, että luotettava arvio huoneilman radonpitoisuudesta saadaan, kun mittaus tehdään mittauspurkilla kolme kuukauden ajan, kuten Säteilyturvakeskuskin ohjeistaa.

Radonin torjuminen

 Huoneilman korkeaa radonpitoisuutta voi vähentää korjaustoimenpiteillä. Korjaustoimenpiteiden tavoitteena on mahdollisimman alhainen radonpitoisuus, joka voidaan saavuttaa käytännöllisin toimenpitein. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mm. mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, talon rakenteet sekä ilmanvaihto.

Radonin torjunta uudisrakentamisessa on helpompaa ja halvempaa kuin talon korjaaminen jälkikäteen pitoisuuden alentamiseksi. Usein 2000-luvulla rakennettujen talojen lattialaatan alle on jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto, joka voidaan aktivoida käyttöön huoneilman radonpitoisuuden ylittäessä 200 Bq/m³.

Mikäli talon alapohjan alla ei ole radonputkistoa, voidaan radonpitoisuutta alentaa lattialaatan alta ilmaa imevän radonimurin avulla tai vaihtoehtoisesti talon ulkopuolelle muutaman metrin päähän perustuksista rakennettavan radonkaivon avulla. Radonkaivo soveltuu vain karkeille hiekka- ja soramaille rakennetuille taloille. Nämä menetelmät ovat ensisijaisia, jos radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m³.

Radonpitoisuuden ollessa välillä 200–300 Bq/m³, kannattaa harkita tarkoituksenmukaisia, helposti toteutettavia korjaustoimenpiteitä, esimerkiksi huonosti toimivan ilmanvaihdon parantamista sekä selvien vuotokohtien tiivistämistä. Näillä toimenpiteillä on myös mahdollista alentaa huoneilman radonpitoisuutta. Tehtyjen korjausten onnistuminen on syytä varmistaa uusintaradonmittauksella. Mikäli asuntosi huoneilman radonpitoisuus ylittää viitearvon, on suositeltavaa kääntyä radonkorjauksia tekevien ammattilaisten puoleen oikean korjausmenetelmän valitsemiseksi.

Lisätietoa radonista, sen mittaamisesta ja torjunnasta löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen internetsivuilta. Näihin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä Kotkan ympäristöterveydenhuollossa terveystarkastaja Anni Varikseen (puh. 044 702 4806, sähköposti anni.varis@kotka.fi).