Vellamo-kanavalla uusi teema: Veneet

Merikeskus Vellamon Vellamo-kanavan uusi Veneet-teema esittelee Suomen merimuseon, Kymenlaakson museon ja Merivartiomuseon kokoelmiin kuuluvia veneitä. Julkaistut kertomukset liittyvät Vellamon Venehallissa, museoaluslaiturissa ja ulkonäyttelytila Kuurissa esillä oleviin veneisiin, mutta myöhemmin sivustolla on tarkoitus esitellä myös museoiden säilytystiloissa olevia yksilöitä.

Vellamo-kanavalta löytyy kuvia ja tietoja esimerkiksi Suomen ensimmäisestä kansanveneestä, porraspohjaisesta pikaveneestä eli hydroplaanista, kaunissaarelaisesta meriläisestä, rannikkovartiovene RV 125:stä ja yhteysalus Kultaranta II:sta, joka kuljetti presidenttejämme Relanderista Kekkoseen. Museoiden kokoelmiin kuuluu yhteensä 120 alusta, joista esitellään nyt 17.

Porraspohjaiset pikaveneet eli hydroplaanit olivat suosittuja urheiluveneitä 1930-luvulla. Pohjan muoto, suuri moottoriteho ja kevyt runkorakenne takasivat veneille huomattavan suuren huippunopeuden. Tampereen autokoritehtaan teettämän hydroplaanin nopeus saattoi suotuisissa olosuhteissa olla jopa 35 solmua eli lähes 65 km/h. Veneen todettiin kuitenkin olevan lähinnä hauska leikkikalu, jolla oli parasta ajaa vain tyynellä säällä. Niinpä sarjatuotantoon aiottuja veneitä rakennettiin lopulta vain muutama.

Pohjoismaisen kansanveneen syntytarina juontaa Skandinaavisen purjehtijaliiton vuonna 1941 järjestämään suunnittelukilpailuun, jonka tavoitteena oli luoda merikelpoinen, kevyt ja sarjatuotantoon soveltuva edullinen yksityyppivene. Suomen ensimmäinen kansanvene eli folkkari oli heinäkuussa vuonna 1942 vesille laskettu Lill-Inga. Venetyypin suosio kasvoi Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla säännöstelystä ja materiaalipulasta huolimatta, ja varsinaista kulta-aikaa oli 1960-luku.

www.vellamo-kanava.fi

www.vellamo-kanava.fi/teemat/veneet/