Uimavedellä on merkitystä

Puhtaat uimavedet ovat osa terveellistä ja turvallista ympäristöä. Ei siis ole aivan samantekevää millaisessa uimavedessä uit. Milloin viimeksi mietit uimaveden puhtautta?

Erilaiset ympäristön tekijät vaikuttavat uimavesien laatuun. Lähistön toiminnat kuten maatalous, jätevesipumppaamot tai luonnon eläimet voivat hetkellisesti huonontaa uimavettä siten, että siinä uiminen ei ole enää turvallista infektioriskin vuoksi.
Terveydensuojeluviranomainen valvoo yleisiä uimarantoja ja valvontaa määrittävät kaksi uimavesiasetusta riippuen uimarannan koosta. Mikäli uimarannalla on arvioitu uimakaudella olevan vähintään 100 uimaria päivässä, otetaan uimavesinäytteitä uimakauden aikana vähintään neljä. Pienemmillä uimarannoilla riittää kolme näytettä kesässä.
Näytteet jaetaan tasaisesti uimakaudelle 15.6.-31.8., jotta uimaveden laadusta saadaan kattava kuva koko kesältä. Näytteistä tutkitaan ulostesaastumisesta kertovia indikaattoribakteereja. Mikäli näitä on liikaa, on todennäköistä, että uimavedessä on myös muita ulosteperäisiä taudinaiheuttajamikrobeja, esimerkiksi norovirusta.
Näytetulokset julkaistaan Kotkan ja Pyhtään internetsivuilla sekä uimarantojen ilmoitustaululla. Yleisien uimarantojen uimavesitulokset raportoidaan syksyisin uimakauden päätyttyä aluehallintovirastolle, joka raportoi puolestaan tuloksista EU:lle.
Neljän edellisen uimakauden näytetulosten perusteella yleinen uimaranta saa uimavesiluokituksen: huono, tyydyttävä, hyvä tai erinomainen. Kotkassa ja Pyhtäällä yleiset uimarannat ovat saaneet vuodesta riippuen hyvää tai erinomaista uimavesiluokkaa.

Myös sinilevätilannetta valvotaan

Näytteenoton lisäksi terveystarkastaja valvoo uimarannan sinilevätilannetta. Päiväkohtaiseen seurantaan ei ole resursseja, mutta rannoilla käydään arvioimassa sinilevän esiintymistä näytteenoton lisäksi yhteydenottojen tai yleisen sinilevätilanteen perusteella.
Etenkin rannikolla on hyvä tiedostaa, että sinilevätilanne vaihtuu nopeasti, joten uimarin hyvä perustaito on opetella tunnistamaan sinilevä. Uimavedessä jossa on sinilevää, ei tulisi uida, tai jos ui niin sen jälkeen tulisi peseytyä.
Lapsia, jotka sukeltelevat tai saattavat hörppiä vettä, ei tulisi päästää lainkaan veteen, mikäli siinä on sinilevää.
Lämpenevät kesät lisäävät sinileväesiintymisen lisäksi vibrio-suvun bakteerien lisääntymisen todennäköisyyttä Itämerellä, myös Kotkan ja Pyhtään rannikolla. Vibriot aiheuttavat esimerkiksi välikorvan tulehduksia sekä ihoinfektioita, joka voi aiheuttaa vastustuskyvyltään heikentyneelle hengenvaarallisen yleisinfektion. Uimaan ei siis kannata mennä, mikäli ihossa esim. haavaumia.

Omalla käyttäytymisellään voi siis vaikuttaa omaan terveysturvalliseen uimiseen. Oma hygienia vaikuttaa myös luonnon vesissä uidessa, ethän siis käytä yleisiä uimarantoja, mikäli sinulla on esim. norovirukseen viittavia oireita ja muista käsihygienia vessassa asioidessa. Käsidesiä on hyvä varata mukaan uimarannoille, sillä ilkivallan vuoksi käsidesi saattaa puuttua rantojen käymälöistä.

Ethän myöskään tuo koiria yleisille uimarannoille, se on kielletty järjestyslaissa ja koirat saattavat joissain tapauksissa välittää loisia. Muilla kuin yleisillä tai pienillä yleisillä uimarannoilla koirien uittaminen ei kuitenkaan ole kiellettyä.

Mikäli epäilet sairastuneesi uimarannalta, kannattaa asia saattaa terveystarkastajan tietoon. Kotkan ja Pyhtään uimarannoilla ei ole ollut viitteitä järvisyyhystä. Järvisyyhyn aiheuttaa vesilintujen välityksellä leviävä imumato, joka tekee häiritseviä iho-oireita uimareille. Mahdollisista iho-oireistakin on siis hyvä olla yhteydessä terveystarkastajaan, jotta järvisyyhyn esiintymistä voidaan arvioida ja siitä saadaan tarvittaessa tiedotettua rantojen käyttäjiä.

Lisätietoa Kotkan ja Pyhtään valvonnassa olevista yleisistä uimarannoista löytyy Kotkan ja Pyhtään verkkosivuilta. Uimarantoihin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä ympäristöterveydenhuollossa terveystarkastaja Emma Muuriseen, emma.muurinen@kotka.fi, p. 040 653 2887