Kotkan kesälampaat pääsevät ”oikeisiin töihin” Ruonalassa

Kotkassa on muutamana kuluneena kesänä viety lampaita laiduntamaan Katariinan meripuistoon, jossa ne ovat samalla olleet sekä kaupunkilaisten että turistien ilona.
Tulevana kesänä lampaat kuitenkin pääsevät Kotkassa myös ”oikeisiin töihin”, kun ne saavat laiduntaa Ruonalantien varressa ja samalla toimia vieraslajien torjujina.
Lampaita ei tulla siten näkemään tänä kesänä Katariinan Meripuistossa.

”Ruonalaan tulee kaksi erillistä aluetta, joihin on ajateltu kahta erillistä lammasaitausta. Näistä on tarkoitus toteuttaa ensimmäisenä kesänä vain Ruonalantien puoleinen alue”, kertoo Kotkan kaupunginpuutarhuri Mari Nenonen.

Kaupunki pohtii Nenosen mukaan parasta aikaa alueella mm. pysäköintijärjestelyjä lampaita katsomaan tuleville asukkaille ja turisteille.

”Lampaat ovat luomulampaita eikä niitä saa syöttää aidan läpi eikä aitaukseen ole lupaa mennä. Lisäksi aitaukseen tulee kylttejä informoimaan pelisäännöistä. Puistotoimi vastaa lampaista, mutta etsimme nyt puistokummeja mukaan hoitamaan lampaita”, Nenonen kertoo.
Erityisesti kummeja toivotaan alueen asukkaista, joiden on helppo käydä päivittäin hoitamassa lampaita.

Lampaiden sijoittaminen Ruonalaan liittyy Kotkan puistotoimen kesällä 2021 alkaneeseen projektiin, jonka tavoitteena on vieraslajien massiivinen manuaalinen torjunta.
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Kotkan kaupungille kolmevuotisen avustuksen vieraslajihankkeelle: ”Kartoittamalla käytännön toimenpiteisiin ja pitkän tähtäimen torjuntasuunnitelmaan”. Avustuksen suuruus on reilut 61 000 euroa.

Ruonalassa puistotoimi on keskittynyt etenkin jättipalsamin alas niittämiseen kaupungin omistamalta maalta.
”Kokonaisuudessaan Kotkan alueelta niitettiin alas reilut kuusi hehtaaria jättipalsamia ja Ruonalassa oli Kotkan suurin esiintymä. Kasvustoja jäi myös niittämättä, kun jättipalsamit ovat levinneet tontin rajoja tuntematta”, Nenonen kertoo.

Niittäminen on Nenosen mukaan yksi hyvin tehokas ratkaisu, joka tuhoaa saman vuoden kasvin. Torjuntaa tulee tehdä kuitenkin useampana vuotena, jotta maassa oleva siemenpankki saadaan tuhottua. Jättipalsamin osalta arvio on noin kolme vuotta ja sen jälkeen maassa oleva siemenpankki ei olisi enää itämiskykyinen.

Niitto kannattaa tehdä siimalla ja niin läheltä maanpintaa kuin mahdollista. Jättipalsamia voi myös kitkeä, mutta isoilla alueilla se on erittäin työlästä. Torjunta tulee tehdä kesäkuussa ennen kukinnan alkamista, mutta ei liian aikaisin, jolloin alueelta ei tarvitsisi tehdä torjuntatyötä kaksi kertaa kesässä.
Viime kesän hellejakso aiheutti sen ettei elokuussa alueilla näkynyt oikeastaan ollenkaan kasvustoja, joten toista niittoakaan ei ollut tarpeen tehdä. Sääolosuhteet vaikuttavat kasvunopeuteen eli tarkkoihin aikoihin on vaikea antaa ohjetta.

”Tulemme jatkamaan niittämistä, mutta olemme nyt siis päättäneet ottaa erittäin tehokkaat apulaiset eli lampaat mukaan töihin. Lampaat tulevat Kalliomäen tilalta Hurukselasta ja ovat tottuneita tähän hommaan ja joku on saattanut jo nähdäkin tilan lampaita aikaisemmin Kyminlinnan valleilla. Aikataulullisesti ajatuksemme on, että lampaat tulevat touko-kesäkuun vaihteessa ja jatkavat laiduntamista sään mukaan loppukesään asti”, kaupunginpuutarhuri Mari Nenonen kertoo.

”Sopimusta Kallionmäen tilan kanssa valmistellaan pidemmällä tähtäimellä eli lampaat olisivat alueella luultavasti 6-7 vuotta riippuen siitä miten homma saadaan toimimaan. Tällä ratkaisulla lähdetään myös luomaan alueelle perinnebiotooppia, jota nostetaan nyt myös Kotkassa voimakkaasti esille, sillä se on hyvä tapa auttaa luonnonmonimuotoisuutta”, Mari Nenonen kertoo. Alue on jo lähtökohtaisesti laidunnukseen sopivaa vanhaa merenpohjaa käyttämättä jääneine vanhoine peltosarkoineen. Alue tarjoaa suojapaikkoja helteeltä, runsaasti syötävää ja jopa juomavettäkin koko kesän virtaavasta purosta.

Perinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjatalouden muovaamia, yleensä runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan tarvitseman talvirehun tai olleet laitumina. Merkittävä osa luontomme monimuotoisuutta, suomalaista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä sekä kaunista maalaismaisemaa on vaarassa hävitä perinnebiotooppien taantuessa.

Toivoa niiden säilymisestä kuitenkin on, ja kaikkiaan noin 30 000 hehtaaria niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia on saatu hoidon piiriin maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän avulla. Perinnebiotooppien vaalimiseen voi kuitenkin osallistua kuka tahansa esimerkiksi hoitamalla pihaketoaan tai osallistumalla perinnebiotooppien hoitotalkoisiin.

Lue myös: Kotkan kaupunki hakee puistokummeja tavoitteena pitää yhdessä huolta elinymparistostä