Puhdas talousvesi ei ole itsestäänselvyys

Totta vai tarua – kirkas, hajuton ja mauton talousvesi on aina hyvää?

Tarua! Terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden selvittämiseksi talousvesi on aina tutkittava laboratoriossa. Esimerkiksi yleisesti alueemme pohjavesissä esiintyvien radonin ja fluoridin pitoisuutta tai haitallisten bakteerien ja virusten esiintymistä ei voi havaita veden hajun, maun tai ulkonäön perusteella.

Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö valvoo säännöllisesti verkostoveden laatua Kotkan ja Pyhtään alueella.
Kymen Vesi Oy:n lisäksi alueella verkostovettä jakelevat useat vesiosuuskunnat, jotka kaikki ostavat jakamansa talousveden Kymen Vesi Oy:ltä. Kaikki alueella jaeltava verkostovesi valmistetaan Utin tekopohjavesilaitoksella.
Ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö valvoo talousveden laatua näytteenottosuunnitelman mukaisesti otettavilla talousvesinäytteillä ja vesilaitoksille suoritettavilla tarkastuskäynneillä. Näytteitä otetaan kattavasti eri puolilta verkostoa, sovituista näytteenottopisteistä. Vesilaitoksen tulee tiedottaa käyttäjiä jakelemansa veden laadusta. Talousveden laadusta ja mahdollisista häiriötilanteista tiedotetaan esimerkiksi vesilaitoksen verkkosivuilla ja tekstiviesteillä. Verkostoveden laatupoikkeamat ovat harvinaisia mutta toisinaan havaitaan esimerkiksi iäkkäistä putkistoista irtoavia epäpuhtauksia, kuten rautaa.

Oman vesilähteen varassa toimivia elintarvikehuoneistoja sekä muita toimintoja, kuten majoitustiloja tai saunoja, valvotaan myös. Sen sijaan omakotikiinteistöjen kaivojen kunnossapito ja vedenlaadun valvonta aiheutuvine kustannuksineen kuuluvat kiinteistöjen omistajille. Veden laatua on tarpeen tutkia kattavasti ainakin kertaalleen ja sen jälkeen suppeammin säännöllisesti.

Yleisiä kaivovesissä terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä Etelä-Kymenlaaksossa ovat esimerkiksi vedessä esiintyvät ulosteperäiset bakteerit, fluoridi, radon, mangaani ja alumiini. Lisäksi melko usein esiintyy esteettistä haittaa aiheuttavia tekijöitä, kuten rautaa. Tutkimustulosten tulkitsemiseen tai mahdollisiin ongelmiin saa apua Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksiköstä ja verkkosivuilta: https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistoterveydenhuolto/terveysvalvonta/talousvesi/kaivovesi/

Kuinka yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa vedenlaatuun?

Jokainen vedenkäyttäjä voi myös omilla toimenpiteillään vaikuttaa veden laatuun. Pitkään putkistossa, kuten yön yli seisonutta, vettä kannattaa juoksuttaa ennen käyttöä. Veden seisoessa kiinteistön putkistossa tai hanaosassa, voi esimerkiksi veden lämpötila tai rautapitoisuus kohota tai mikrobien määrä lisääntyä normaalitilannetta suuremmaksi. Käytä kaikkia vesipisteitä säännöllisesti, mieluusti päivittäin.

Seisoneen veden juoksuttamisen lisäksi on tarpeen tarkistaa myös kylmän ja lämpimän käyttöveden lämpötilat. Lämpimän käyttöveden lämpötilan tulisi olla hanasta mitattuna uusissa ja peruskorjatuissa kiinteistöissä vähintään 55 °C ja vanhoissa kiinteistöissä vähintään 50 °C.  Kylmän veden lämpötilan tulisi olla korkeintaan 20 °C.
Riittävän kylmä ja lämmin vesi estävät terveysvaaraa aiheuttavien bakteerien, kuten Legionella-bakteerien, lisääntymisen kiinteistön putkistossa. Veden oikeiden lämpötilojen lisäksi kiinteistön omistajan tehtävänä on huolehtia myös kiinteistön putkiston ja vesilaitteiden kunnosta ja peruskorjauksesta niin, että niistä ei aiheudu vedenlaadun heikkenemistä.

Näihin liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä ympäristöterveydenhuollossa terveystarkastaja Mirva Lahtelaan, puh. 044 702 4807, mirva.lahtela@kotka.fi