Kaupunginjohtaja Esa Sirviö: ”Äänioikeus on erittäin vahva oikeus”

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimi ja oppilashuolto siirtyvät perustettaville hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kymenlaaksossa tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstön ja palveluiden siirtymistä hyvinvointialueelle. Lisäksi kunnista hyvinvointialueelle siirtyvät opiskelijahuollon toiminta eli koulukuraattorit ja -psykologit.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö näkee, että merkittävin asia hyvinvointialueiden aloittaessa on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kokonaan kuntakentän ulkopuolelle.

”Vaikka Kymenlaaksossa on jo aiemmin perustettu vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä, Kymsote, on se kuitenkin ollut kuntalain mukainen kuntayhtymä, jonka rahoitusvastuu on ollut kunnilla. Hyvinvointialueet saavat aluevaalien kautta omat päätöksenteko-organisaatiot, jotka vastaavat kunkin alueen sote-palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta valtiolta tulevan rahoituksen turvin”.

Sirviön mukaan vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän, Kymsoten, perustaminen on ollut tätä uudistusta silmällä pitäen viisas teko Kymenlaaksossa, koska hyvinvointialueuudistusta ei täällä tarvitse aloittaa aivan alusta alkaen.

”Olkoon kukin mitä mieltä tahansa Kymsoten nyt kolmen vuoden ikäisestä historiasta, niin siirtyminen hyvinvointialueuudistukseen on varmasti täällä helpompaa kuin niillä alueilla, joilla on vielä useita erillisiä kuntayhtymiä sekä kuntien itsenä järjestämiä ja tuottamia palveluita”, kaupunginjohtaja muistuttaa.

Jäävätkö pelastuspalvelut varjoon?

Uudistuksessa hyvinvointialueen alaisuuteen siirtyvä Kymenlaakson pelastuslaitos on toiminut Kotkan kaupungin liikelaitoksena, joten sillä on merkittäviä vaikutuksia jo pelkästään Kotkan kaupungin konserniorganisaation näkökulmasta.
”Henkilöstö ja kalusto siirtyvät hyvinvointialueelle ja tässä oma huolenaiheeni on se, että pelastuspalvelut jäävät hieman varjoon sote-palveluiden paisteessa. Toivottavasti huoleni on turha, koska pelastuspalvelut ja siihen liittyvä varautuminen ja turvallisuus ovat erittäin merkittäviä asioita ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Kymenlaakson pelastuslaitoksen siirtyminen hyvinvointialueelle aiheuttaa myös Kotkan kaupungille taseeseen tehtäviä alaskirjauksia, joita rahoituslaki ei ota huomioon ja se on uudistuksen tuoma valitettava seikka kaupungille”, Sirviö toteaa.

Myös opiskelijahuollon siirtyminen hyvinvointialueelle huolestuttaa Kotkan kaupunginjohtajaa ja hän toivookin, että siirto ei aiheuta irtaantumista ja etääntymistä opetustoimen kanssa.

”Siirrosta huolimatta yhteistyön tulee olla jatkossakin saumatonta lähityöskentelyä ja tietojen tulee välittyä opetustoimen ja hyvinvointialueen välillä saumattomasti. Jatkossa ei tule kiinnittää huomiota siihen, mikä on työnantajan nimi tilinauhassa, vaan siihen, mikä on asiakkaiden palvelutarve. Uskon kuitenkin, että tämä on hyvin kirkkaana kaikilla ammattilaisilla”.

Kaiken kaikkiaan kaupunginjohtaja Sirviö arvioi tämän hetken tiedon mukaan, että kotkalaistenkin palvelut tulevat jossain muodossa muuttumaan nykytilanteeseen verrattuna.

”Toivottavasti keskussairaalamme saa laajan päivystyksen statuksen, joka olisi positiivinen muutos. Uskon, että Kymsote on omalta osaltaan jo aloittanut sitä työtä, jonka jatkaminen on tulevalla hyvinvointialueella edessään. Koskevatko muutokset niin paljon Kotkaa ja kotkalaisia on vaikea arvioida, mutta on täysin selvää, että palveluverkko Kymsoten alueella tulee tiivistymään ja palveluita joudutaan vääjäämättä keskittämään sinne, missä on asiakkaita. Minusta on älyllistä epärehellisyyttä väittää, että jokaisessa kunnassa tulee olemaan kovin laaja-alainen sote-keskus. Hyvinvointialueiden rahoituslaki näyttää taloudelliset realiteetit sille, että sote-palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen sekä palveluverkkoon kohdistuu varsin suuria paineita”, Sirviö pohtii.

Kotkassa on useita kiinteistöjä, joissa on toiminut sote-palveluja ja Sirviön mukaan kiinteistöt, jotka ovat Kymsoten omistuksessa joko suoraan tai Kymsote Kiinteistöt Oy:n kautta siirtyvät hyvinvointialueelle.
”Ne tilat, jotka ovat kaupungin omistuksessa ja joissa tuotetaan jatkossakin sote-palveluita, hyvinvointialue vuokraa kaupungilta vuokrasopimuksella, joka on muodoltaan 3+1 vuotta”.

Rahoituslaki ei ole onnistunut

Jatkossa valtio rahoittaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut täysimääräisesti ja rahoitusvelvoite poistuu kunnilta. On arvioitu, että Kymenlaakson sote-palvelujen rahoitus pienenee ja se luonnollisesti huolestuttaa Kotkan kaupunginjohtajaa.

”Tämä on todella huolestuttavaa ja hyvinvointialueiden rahoituslaki ei minun mielestäni ole onnistunut kaikkein parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kymenlaaksossa on kaksi selkeää keskusta ja muun muassa tätä rahoituslaki ei ota huomioon. Edelleen Kymenlaaksossa on pelastuspalveluiden näkökulmasta useita riskikohteita verrattuna moneen muuhun maakuntaan ja näitäkään rahoituslaki ei ota riittävästi huomioon. Kymenlaakson tällä hetkellä laskeva väestö pienentää rahoitusta myös jatkossa, jolloin hyvinvointialue joutuu tulevaisuudessakin pohtimaan, miten ja missä palveluita tuotetaan”, Sirviö muistuttaa.

Kotkan kaupungin menoista valtaosa on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluja, mutta nyt tehtävä uudistus ei välttämättä muuta kaupungin taloutta positiivisemmaksi.

”Moni voisi kuvitella, että sote-palveluiden poistuminen parantaa kaupungin taloustilannetta, mutta se ei suinkaan ole näin. Kun hyvinvointialueet syntyvät, leikataan kaikkien kuntien kunnallisveroprosenttia samalla tasasuuruisella osuudella. Samalla leikataan myös kuntien valtionosuuksia merkittävällä tavalla. Tällä hetkellä emme tiedä miten suuri kunnallisveroon kohdistuva leikkuri on ja emme myöskään tiedä millä tasolla valtionosuuksien leikkaus toteutetaan. Toki tulevaisuudessa kaupungin talouden ennustettavuuden voi olettaa paranevan, kun iso muuttuva menoerä poistuu kaupungin vastuulta. Edellä mainittujen tuloerin leikkauksen epävarmuudesta johtunen emme tiedä millä tulotasolla joudumme jatkossa toimimaan. Eli kaupungin talouden uusi tasapaino on vielä sumun takana ja siinä mielessä tilanne on huolestuttava”, Sirviö toteaa.

Kymenlaaksosta puuttuu laajan päivystyksen sairaala ja asiasta on kirjelmöity valtiovallan suuntaan. Kaupunginjohtaja Sirviö toivoo, että hyvinvointialueen myötä tämä tilanne voisi jatkossa muuttua kymenlaaksolaisten kannalta parempaan suuntaan.

”Toivon, että laajan päivystyksen sairaalan osalta valtiovalta mahdollistaa sen myös Kymenlaakson osalta tässä uudistuksen yhteydessä. Aika näyttää miten siinä käy, mutta joka tapauksessa se on meille merkittävä asia tulevaisuuden näkökulmasta”.

Päätösvaltaa uudella hyvinvointialueella käyttää aluevaltuusto, joka valitaan ensimmäisen kerran tammikuun aluevaaleissa. Sirviö uskoo, että päätöksenteon tapa muuttuu, kun entisen Kymsoten yhtymävaltuuston sijasta asiasta päättää uusi toimielin.

”On selvää, että suorilla kansanvaaleilla valittu aluevaltuusto ja muut päätöksentekotasot ovat erilaisessa asemassa kuin kuntayhtymän vastaavat toimielimet. Kuntayhtymät ovat kuntien yhteistyöorganisaatioita, joissa kunnat voivat tiettyyn rajaan saakka käyttää omistajaohjauksen välineitä. Mikäli joku taho käyttää hyvinvointialueilla omistajaohjausta, niin se on valtio, mutta kunnilla siihen ei enää ole mahdollisuutta. Jatkossa on erittäin tärkeää, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on toimiva yhteistyö erityisesti sote-palveluiden rajapinnoissa. Kunnille jää vastuu terveyden edistämisestä ja sote-palvelujen ennaltaehkäistystä ja tätä kautta on välttämätön tarve tiiviille yhteistyölle kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ja siihen tulee rakentaa sekä varmistaa oikea muoto”.

”On vastuutonta jättää käymättä vaaliuurnilla”

Tulevista aluevaaleista kaupunginjohtaja Esa Sirviöllä on kaupunkilaisille vahva viesti.

”Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että äänioikeus on erittäin vahva oikeus, jota jokaisen tulisi käyttää aina, kun siihen on mahdollisuus. Sote-palveluita arvostellaan, moititaan, arvioidaan ja niistä kiistellään ehkäpä eniten kaikista julkisista palveluista. Erityisesti nyt hyvinvointialueiden aluevaaleissa on jokaisen tärkeää käyttää äänioikeutta ja hakea sekä äänestää sellaista ehdokasta, joka vastaa kunkin äänestäjän ajatuksia sote-palvelujen tuottamisesta. Valitsemme nyt hyvinvointialueelle vastuullisia ja erittäin ratkaisevassa asemassa toimivia päättäjiä, jotka pääsevät tekemään todella merkittäviä päätöksiä. On täysin vastuutonta jättää käymättä vaaliuurnalla edistämässä omaa asiaa. Me kaikki olemme jossain vaiheessa sote-palveluiden asiakkaina, joten nyt me voimme vaikuttaa, millaisiin palveluihin pääsemme. Tämä kaikki koskee myös pelastuspalveluita, niiden on toimittava juuri silloin, kun niille on tarve”.