Kaupunginhallitus jätti pöydälle uimalan ja Arto Tolsa -areenan hankesuunnittelun käynnistämisen

Kotkan kaupunginhallitus päätti jättää pöydälle sekä esityksen Katariinan Uimalan että Arto Tolsa -areenan tarvesuunnitelman hyväksymisestä ja hankesuunnittelun käynnistämisestä. Asiaan on kuitenkin molempien hankkeiden osalta tarkoitus palata vielä lokakuun aikana.

Liikuntatoimi käynnisti Katariinan Uimalan tarveselvityksen keväällä 2020. Tarveselvitys käynnistettiin, koska uimalarakennuksen elinkaari on tulossa loppuun ja kotkalaisille tärkeän vesiliikuntapaikan varmistaminen tulevaisuudessa tulee edellyttämään merkittäviä korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista.

Tarveselvityksessä on selvitetty laajasti uimahallipalveluiden tarvetta Kotkassa sekä tuotu esiin nykyisen Katariinan Uimalan uimahallin heikko tekninen kunto.

Nykyinen uimahalli on lähestymässä käyttöikänsä päättymistä ja tarveselvitys esittää sen korvaamista uudella hallilla. Hallin käytössä pitäminen vaatii erityistoimia, turvallisen käytön jatkamiseksi tulee hallin ja sen rakenteiden kuntoa seurata säännöllisesti.

Arto Tolsa -areena nostettiin Kotkan kaupunginvaltuuston vuoden 2020 marraskuun budjettikokouksessa tärkeäksi osaksi liikuntainvestointeja.

Kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat esittivät yhteisen toiveen, että Arto Tolsa -areenan kentän ja katsomoiden uudistustyön tarveselvitys käynnistetään tai päivitetään pikimmiten.

Tarveselvitystä varten perustettiin poikkihallinnollinen työryhmä helmikuussa 2021, johon kutsuttiin tilojen käyttäjiä sekä tilahallintoa ja tilojen käytön ohjausta edustavat tahot. Työryhmän tehtävänä oli selvittää AT-areenan tiloissa ennen tarveselvitystä tehdyt toimenpiteet sekä selvittää tarve jatkotoimenpiteille, joilla AT-areenan käyttöä voidaan kehittää sekä pitää tilat käytön edellyttämällä tasolla.

Satamarakennusyksikön yt-neuvottelut päättyivät

Kotkan kaupungin satamarakennusyksikön yt-neuvottelut ovat päättyneet.

Kaupunginhallitus hyväksyi yhteistoimintaneuvottelun tuloksen, jonka mukaan satamarakennusyksikön henkilöstön kohdalla toteutetaan tehtävien uudelleen järjestelyjä, eläkesuunnitelmia ja uudelleensijoitusjärjestelyjä uusiin työtehtäviin.

Uudelleensijoitusten siirron ajankohdaksi päätettiin 1.1.2022 alkaen ja jos irtisanomisuhan alla oleva ei halua ottaa vastaan uudelleensijoitustyöpaikkaa tai uudelleensijoitus ei jostakin syystä onnistu, siirrytään kuulemismenettelyn kautta työntekijän irtisanomiseen ja tarjotaan irtisanomisaikana ja takaisinottovelvollisuuden aikana muita mahdollisia uudelleensijoituspaikkoja.

Jos joudutaan työsuhteen päättämismenettelyyn taloudellisista ja tuotannollisista syistä, työsuhteet Kotkan kaupunkiin päättyvät viimeistään 31.3.2022.

Yhteistoimintaneuvottelun tuloksen toimeenpano aloitetaan 7.9.2021.

Kotkan kaupunki on tuottanut HaminaKotka Satama Oy:n satama- ja ratarakenteisiin kunnossapitoa. Kaupunginhallitus päätti 17.5.2021 lakkauttaa kaupungin teknisten palveluiden vastuualueella infran ylläpidossa toimivan satamarakennusyksikön ja käynnisti yksikköä koskevat yhteistoimintaneuvottelut taloudellista ja tuotannollista syistä.

Yt-neuvottelut koskivat 10 kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Satamarakennusyksikön henkilövahvuus on satamamestari, toimistosihteeri, hitsaaja, rataetumies, ratamies, 2½ kunnossapitäjää ja 2 kirvesmiestä.

Kaupunginhallitus edellytti päätöksessään, että yt-neuvotteluissa käydään perusteellisesti läpi eri vaihtoehdot lakkautettavan yksikön henkilöstön sijoittautumismahdollisuuksista muualle kaupungin organisaatioon.

Kotka jatkaa Merikotkan ja Sepran rahoitusta

Kotkan kaupunki jatkaa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan rahoitusta.

Kaupunginhallitus päätti, että Merikotka ry:n perusrahoitus säilyy 326 000 euron tasolla vuoden 2026 loppuun saakka. Rahoituksen tarkasta suuruudesta päätetään valtuuston vuosittaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Kotkassa vuodesta 2006 toiminut Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka on erikoistunut tarkastelemaan meriliikennettä ja -logistiikkaa poikkitieteellisesti, huomioiden niin turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin kuin talouteen ja hallintoon liittyviä näkökulmia.

Keskuksen alla toimivan johtavista suomalaisista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista muodostuvan tutkijayhteisön yhteisenä visiona on edistää merenkulkua ja siihen liittyviä satamatoimintoja kestävästi ja kokonaisvaltaisesti.

Merikotkan tutkimus on ongelmalähtöistä, joten se pyrkii löytämään tieteellisesti varmennettuja vastauksia ja ratkaisuehdotuksia ajankohtaisiin kysymyksiin ja ongelmiin, sekä arvioimaan niiden käytännön vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta nyt ja tulevaisuudessa.

Merikotkan monitieteinen tutkijayhteisö muodostuu Helsingin yliopiston, Turun yliopiston, Aalto yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkijoista, joita on tällä hetkellä noin 30.

Merikotkan tutkimustoiminnan kansainvälisen arvioinnin mukaan (2020) keskuksen tutkimus on erinomaisella akateemisella tasolla ja vaikuttavuus tutkijayhteisöissä merkittävä.

Tutkimuskeskuksen työhön osallistuvat professuurit ja tutkimusjohtajuudet ovat

1. Tutkimusyhteistyö, tutkimusjohtaja
2. Merenkulun logistiset järjestelmät, professori, Turun yliopisto
3. Merenkulun turvallisuus, professori, Aalto-yliopisto
4. Merenkulun ympäristövaikutukset, professori, Helsingin yliopisto
5. Merenkulun riskienhallinta ja ohjausjärjestelmät, tutkimuspäällikkö XAMK
6. Kuljetuskäytävät ja -ketjut, logistiikkapalvelut, tutkimuspäällikkö, XAMK

Edellisten lisäksi erillisellä rahoituksella toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessorit (merenkulun automatisaatio) ja (soveltava koneoppiminen, tekoäly) osallistuvat tutkimustyön suuntaamiseen.

Merikotkan taustayhteisö muodostuu yhdistyksen jäsenistä, jotka ovat Aalto yliopisto, Cursor Oy, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotkan kaupunki, Kotka Maretarium Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Turun yliopisto ja Väylävirasto.

Kaupunginhallitus päätti myös jatkaa Kehittämisyhdistys Sepran rahoitusta tulevina vuosina.

Kaupunginhallitus hyväksyi Sepra ry:n jatkorahoituksen 20 000 euron vuosiosuudella ajalla 2021-2027 siten, että rahoituksen vahvistaa vuosittain kaupunginvaltuusto talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Kehittämisyhdistys Sepra ry on yhdistys, jonka tavoitteena on kotiseudun kehittäminen asukkaiden aktiivisuuden ja omatoimisen työn avulla.

Kotkan kaupunki on ollut mukana Leader Sepran (Kehittämisyhdistys Sepra ry:n) toiminta-alueella ja Sepran ohjelmien sekä strategioiden toteutuksen julkisessa rahoituksessa vuodesta 2001 alkaen. Kaupungin osalta toimintaa on laajennettu koskemaan myös ns. kaupunki-Leader toimintaa eli yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa 2020) vuodesta 2015 alkaen.

Kaupunki on osallistunut rahoitukseen 2014-2020 välillä sovitusti 20 000 euron vuosisummalla. Yhteensä 140 000 euron rahoitus seitsemän vuoden aikana on mahdollistanut sen, että kotkalaiset asukkaat, yritykset ja yhdistykset ovat voineet hyötyä aktivointi- ja kehittämistyöstä, hankeneuvonnasta sekä erilaisista tapahtumista – kuten Maailma Kymissä Karhulassa ja Kymenlaakson Maaseutufoorumit Vellamossa – yhtä lailla kuin maaseudun ja kalatalouden osalta hankerahoituksesta.

Kaupunginhallituksen esityslista on luettavissa osoitteessa www.kotka.fi/esityslistat