Vieraslajien taltuttaminen vaatii sitkeyttä ja yhteistyötä

”Haitallisten vieraslajien torjunnalla on tämän kesän osalta jo kiire. Tämän kesän kukinnat ovat alkaneet ja mm. jättiputki ja jättipalsami valmistautuvat turvaamaan runsaan siementuotannon. Tärkeintä on estää kasvin leviäminen niittämällä se, ennen kuin kukinnot tekevät siemeniä”, kertoo Kotkan kaupungin työnohjaaja-puutarhuri Mari Nenonen.

Nenosen mukaan kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa vieraslajien torjuntaan, kun lajit eivät ole päässeet vielä lisääntymään ja kasvamaan kookkaiksi. Leviämisen ennaltaehkäisy ja pienten kasvustojen hävittäminen on huomattavasti helpompi ponnistus kuin jo laajalle levinneen kasvuston monivuotinen torjuntatyö.

Suomen luontoon on päässyt ihmisen myötävaikutuksella, lajeja joita ei tavata sieltä luonnostaan.  Tällaisista ihmisen mukana joko tahattomasti tai tahallisesti levinneistä vieraslajeista jotkut menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka alkuperäislajeille, ekosysteemeille ja myös elinkeinoille. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

EU:n sekä Suomen omassa kansallisessa lainsäädännössä on lueteltu lajit, joiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Kasveista näitä muun muassa ovat jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu ja komealupiini.

Torjunta on maanomistajan velvollisuus

Moni kuntalainen ajattelee, että vieraslajien poistaminen on julkisen tahon huoli eikä kuulu heille. Haitallisten vieraslajien torjuntavelvoite on kuitenkin maanomistajalla. Vuokratuilla tonteilla torjuntavelvoite siirtyy maanomistajalta vuokraajalle.

”Ensiarvoisen tärkeää on vieraslajien tunnistaminen ja havaintojen ilmoittaminen verkkopalveluun: www.vieraslajit.fi. Näin saadaan tärkeää tietoa lajien esiintymisestä. Ilmoittamisen lisäksi jokainen meistä voi torjua lajien leviämistä omien mahdollisuuksiensa mukaan. Mitään vieraslajia ei lain mukaan saa päästää ympäristöön, tämä koskee myös lajeja joita ei ole listattu haitallisiksi. Jokaisen tulee omalla pihallaan huomioida, etteivät kasvustot leviä muualle ja pidettävä huolta, etteivät lajit leviä omasta puutarhasta myöskään puutarhajätteen muodossa”, Mari Nenonen muistuttaa.

Torjunnan onnistuminen vaatii sitkeyttä ja yhteistyötä

Kotkan kaupungin puistotoimi torjuu vieraslajeja kaupungin omistamilla alueilla. Kaupunki toivoo ihmisiä aktiivisesti ilmoittamaan myös muilla alueilla olevista havainnoista. Kaupungin maalla selkeistä paikoista turvallisesti ja helposti käsiteltävien lajien poistamien on sallittua ja jopa toivottavaa. Vieraslajit kannattaa ottaa naapureiden kanssa puheeksi ja poistaa niitä vaikka talkoovoimin.

Tänä kesänä kaupunki on ottanut työn alle erityisesti jättipalsamiesiintymät ja niitä tullaan siimaamaan alas heinäkuun aikana. Kuntalaisille järjestettiin soolotalkoita, joissa kannustettiin kitkemään jättipalsamia. Siihen kannustetaan edelleen ja kitkeä voi myös kaupungin alueilla. Kysyttäessä kaupunki antaa luvan myös isojen kasvustojen siimaukseen.

Terveydelle haitallisen ja vaikeasti käsiteltävän jättiputken osalta kaupunki hoitaa itse hävittämisen ja näistä toivotaan havaintoilmoituksia ympäristökeskukselle tai kaupungin puistotoimelle. Jättiputkien suhteen poistotyötä on tehty jo kunniakkaasti pitkään ja tilanne on hyvin hallinnassa.

”Kaupungin toive on, että ihmiset aktivoituvat asiaan ja puhalletaan yhteiseen hiileen asian taltuttamiseksi. Kansalaisaktiivisuus pitäisi saada heräämään. Veden läheisyys tekee Kotkassa vieraslajeille hyvät mahdollisuuden massiiviseen leviämiseen Kymijoen virtaavan veden mukana”, työnjohtaja-puutarhuri Nenonen painottaa.

Jättipalsaminen kartoituskierroksella erityisen mittava esiintymä löytyi Jokivarrentiellä Kyminlinnan läheltä. Siellä esiintymässä on miljoonia yksilöitä ja se antaa synkän kuvan siitä, miten vieraslaji valtaa tilan kaikelta muulta kasvillisuudelta.

”Kurtturuusun kasvattaminen on kielletty 1.6.2022 siirtymäkauden jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen maanomistajan tulee huolehtia lajin poistamisesta omalta maaltaan. Moni sekoittaa kurtturuusun muihin jalostettuihin lajikkeisiin. Jos lajia ei saa itse tunnistettua oppaiden avulla voi sen valokuvata ja ottaa isomman oksan mukaan puutarhamyymälään ja pyytää sieltä tunnistusapua”, Nenonen sanoo ja kertoo että etenkin internetistä löytyy hyviä ohjeita ja oppaita vieraslajien tunnistamaan ja torjuntaan osoitteesta https://www.allergia.fi/luontoaskel/oppaat/vieraslajiopas/#8a6d3d47.

Käsittele vieraslajijäte oikein

Kymenlaakso Jäte Oy vastaanottaa pieniä eriä vieraslajijätettä kaikilla jäteasemilla. Suuremmat määrät tulee viedä Keltakankaan jätekeskukseen.

”Vieraskasvilajit voidaan vastaanottaa ainoastaan pakattuna. Pakkaamiseen käy esimerkiksi jätesäkki tai pressu, johon vieraskasvilajit voi kääriä. Pakkausten tulee olla käsin siirrettävissä ja huolellisesti suljettuja. Vieraslajijäte toimitetaan polttoon Kotkan hyötyvoimalaitokselle”, opastaa ympäristökouluttaja Mette Skyttä Kymenlaakson Jäte Oy:stä.

Käsittele vieraslajit oikein!

• Pakkaa vieraslajijäte säkkeihin ja sulje säkit tiiviisti ennen keräykseen toimittamista.
• Älä vie vieraslajijätettä metsään tai muualle ympäristöön!
• Kun saavut jäteasemalle, muista kertoa jäteaseman/jätekeskuksen henkilökunnalle, että kyseessä on vieraslajijäte. Näin jäte päätyy oikein käsiteltynä loppusijoitukseen.

Minne voin viedä?

• Jäteasemat (peräkärrykuormat tai pienemmät): Pieniä eriä säkkeihin pakattua vieraslajijätettä otetaan vastaan jäteasemilla energiajätteen hinnalla.
• Keltakankaan jätekeskus (kuorma-autokuormat): Suuret erät otetaan vastaan säkitettynä Keltakankaan jätekeskuksessa: kasvit lajiteltavan jätteen hinnalla ja juurakkoiset maa-ainekset hyötykäyttöön kelpaamattoman maa-aineksen hinnalla. Tarkat hinnastot löytyvät Kymenlaakson Jäte Oy:n verkkosivuilta.

Jäte- ja lajitteluneuvonta auttaa: neuvonta@kymenlaaksonjate.fi tai p. 05 744 3473 (arkisin klo 9-15).