Mietteitä mielenterveydestä

(Kirjoittajat: Anna Vanhala, henkilöstösuunnittelija ja Minna Uusitalo, henkilöstöjohtaja)

Jossain määrin se näkyy ja kuuluu meistä päälle päin. Meillä jokaisella se on, mutta siitä puhuminen voidaan kokea vaikeaksi. Joskus kuulee sanottavan, että mielenterveys on aiheena ”mörkö”.

Mielenterveydestä puhuminen johdattaa edelleen helposti ajattelemaan ennen kaikkea sen häiriöitä ja ongelmia. Työpaikoilla tehdään paljon asioita mielenterveyden ylläpitämiseksi, mutta toiminnasta käytetään mieluummin sellaisia sanoja kuin työn kuormittavuuden vähentäminen tai esimerkiksi työkykyjohtaminen. Kuitenkin mielenterveys koskettaa meitä jokaista, ja siten myös jokaista työpaikkaa. Mielenterveys on jatkumo tai jana, jossa me jokainen liikumme. Sijainti janalla voi vaihdella elämän- ja työtilanteesta toiseen.

Mielenterveyteen liittyvän positiivisen arkipäiväistymisen huomaa keskusteluissa, joita olemme päässeet käymään ja seuraamaan työyksiköissä. Ihmiset puhuvat yllättävänkin rohkeasti ja avoimesti esimerkiksi työssä tai muussa elämässä uupumisesta. Tai ehkei se kovasti vaadi rohkeuttakaan – ehkä puhe on enemmänkin jo arkista kuin erityisen rohkeaa? Toivottavasti mielenterveyteen liittyvien kaikenlaisten kokemusten jakaminen yleistyy. Erityisesti vaikeissa tilanteissa usealle on apua vertaisten kokemuksista ja selviytymisestä.

Moni elämän käännekohta kuormittaa. Toisinaan jopa positiiviset asiat voivat tuntua mielenpäällä raskailta. Uudessa työpaikassa aloittaminen vaatii psykososiaalista skarppausta ja voi tuntua raskaalta työelämän vaiheelta. Perhe-elämän muutokset täyttävät mielen toisinaan niin, että työkyky häilyy. Oli kyse sitten lapsen syntymästä tai kotoa poismuutosta tai avioerosta.

Arki ja elämä tuovat eteemme asioita, joiden käsittelyyn tarvitsemme voimia. Mutta onko näissä tilanteissa kyse elämästä vai mielenterveydestä? Mielensairauksien osalta tilanteet ovat usein vakavia. Silloin ihminen tarvitsee apua ja lääketieteellistä hoitoa. Elämän raskaat hetket kuormittavat mieltä, mutta usein kyse on kuitenkin vain elämästä eikä sairaudesta.

Tähän kaikkeen tarvitsemme säätömekanismin. Kun toinen elämänalue kuormittaa, anna toiselta puolelta löysää. Työelämäkin antaa vaihtoehtoja ja lyhytaikaiset kevennykset ovat usein toteutettavissa. Mielenterveyden tasapainomekanismeissa ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Toiselle tuntuu hyvältä päästä töihin, toinen taas tarvitsee enemmän vapaata työelämästä, jotta pääsee jälleen tasapainoon. Puhuminen, asioiden jakaminen ja kuunteleminen voivat pelastaa mielemme sairastumiselta ja auttaa jaksamaan. Ne ovat helpoimpia keinoja edistää mielenterveyttä ja ehkäistä mielensairautta.

Kotkan kaupungilla on vuosina 2019-2021 käynnissä mielenterveyden voimavaroja vahvistava Rohkeutta ruuhkaelämään -hanke. Hanke on Kevan tukema.

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Anna Vanhala

Työntekijäkokemuksista, ihmisistä ja liikunnasta innostuva paluumuuttaja. Henkilöstösuunnittelijan työ on monipuolista työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemista sekä välillä hallinnollista puurtamistakin.

Muut julkaisutkirjoittajalta: Anna Vanhala