Karhulan osayleiskaava valtuustoon

Kotkan kaupunginhallitus on päättänyt ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyisi kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla ja asiakirjoihin tehdyin tarkistuksin Karhulan keskustan osayleiskaavan.

Karhulan keskustan osayleiskaavan (Y25) suunnittelualue käsittää Karhulan keskusta-alueen sisältäen kaupunginosista Karhulan sekä sen pohjoispuolella sijaitsevan Helilän.

Suunnittelualue rajautuu lännessä Kymijoen Korkeakosken haaraan, idässä Ratakatuun ja Hurukselantiehen, pohjoisessa Kyminkirkkoon ja hautausmaahan sekä etelässä Karhulan teollisuuspuiston kärkeen.

Karhulan keskustan osayleiskaavan tarkoituksena on keskustan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen (mm. asuminen, liikenne, palvelut, työpaikat ja virkistys) yhteen sovittaminen.

Osayleiskaavassa linjataan alueen tulevaa kehitystä ohjaavia periaatteita ja ratkaisutapoja osoittaen mm. keskustan elävyyteen, uudistumiseen ja täydennysrakentamiseen, liikennejärjestelmään, arvokkaan kulttuuriympäristön suojeluun sekä siniviherrakenteeseen liittyviä tarpeita. Kaavalla on tarkoitus ohjata suunnittelualueella tehtäviä asemakaavamuutoksia.

Osayleiskaavaratkaisulla mahdollistetaan Karhulan keskustan kehittäminen. Karhulan torin ympäristö ja Sammonaukio sekä näihin rajautuvien kortteleiden osia on esitetty keskustatoimintojen alueeksi. Kaava mahdollistaa Karhulan ydinalueen kehittämisen siten, että se on tulevaisuudessakin vetovoimainen kaupan ja palveluiden keskittymä.

Keskustan kehittäminen olemassa olevissa kortteleissa edellyttää innovatiivisia ja rohkeitakin ratkaisuja, kortteleiden toiminnallisuuden yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja erilaisten toimintojen yhteensovittamista. Täydennysrakentamiselle soveltuvien paikkojen osoittamisessa on huomioitu Kotkan kaupungin tavoitteet Karhulan keskustan elinvoiman lisäämisestä sekä mielenkiintoisten asuinpaikkojen mahdollistamisesta olemassa oleva rakennuskanta huomioon ottaen. Täydennysrakentamisella tavoitellaan paitsi keskusta-alueen tiivistämistä ja uudistumista myös kaupunginosan luonteen johdonmukaista vahvistamista.

Karhulan keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa liikennesuunnitelmassa on huomioitu jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja ajoneuvoliikenteen olosuhteiden kehittämistarpeet. Siinä korostetaan kaupungin vuonna 2019 hyväksymän Kestävän liikkumisen Kotka -ohjelman keskeisiä periaatteita.

Karhulan_keskustan_osayleiskaava_(y25),_kaavaselostus

Satama- ja rataryhmässä alkavat yt-neuvottelut

Kaupunginhallitus päätti lopettaa kaupungin satama- ja rataryhmän toiminnan ulosmyynnin ja käynnistää satama- ja rataryhmää koskevan yhteistoimintamenettelyn taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Kaupunginhallitus oli toista mieltä kuin kaupunkirakennelautakunta, joka oli päättänyt, että satama- ja rataryhmän toimintaa jatketaan ja kehitetään.

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö käytti asiassa otto-oikeutta ja toi sen kaupunginhallituksen ratkaistavaksi.

Kaupunginhallitus edellyttää, että yt-neuvotteluissa käydään perusteellisesti läpi eri vaihtoehdot lakkautettavan yksikön henkilöstön sijoittautumismahdollisuuksista muualle kaupungin organisaatioon.

Kaupunki tuottaa tytäryhtiönsä HaminaKotka Satama Oy:n satama- ja ratarakenteisiin kunnossapitoa. Kunnossapitoa tuotetaan satama- ja rataryhmällä, jonka panos on 9,5 henkilötyövuotta. Kaupungilla on ollut 1-2 vuoden mittaisia määräaikaisia sopimuksia satamayhtiön kanssa jo satamatoimintojen yhtiöittämisestä lähtien. Nykyinen, vuoden mittainen sopimus on voimassa 31.12.2021 asti.

Lyhyistä aikajänteistä huolimatta kunnossapito on ollut asiakaslähtöistä ja joustavaa. Toiminnan jatkuvuudenhallinta on perustunut osaavaan henkilöstöön. Tänä vuonna, osaajien eläköityessä, toiminnan jatkuvuutta joudutaan tarkastelemaan eri näkökulmista ja pidemmällä aikajänteellä.

Tekninen johtaja Vesa-Jukka Vornanen, kaupungininsinööri Matti Paavola, kunnossapitopäällikkö Anu Heinikoski ja satama- ja rataryhmän esimies, satamamestari Timo Virtanen tekivät 24.2. selvitysryhmänä tilannearvioinnin.

Ryhmä tunnisti kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 (VE1) olisi se, että henkilöstö siirtyisi tytäryhtiöön. Vaihtoehto 2 (VE2) olisi se, että satama- ja rataryhmän toiminta lopetetaan. Vaihtoehto 3 (VE3) olisi se, että satama- ja rataryhmän toimintaa jatketaan. Eläköityvien tilalle rekrytoidaan uusia työntekijöitä.

Kunnossapitotoiminnan lisäksi joudutaan arvioimaan rataomistajuuteen liittyviä velvoitteita, odotuksia ja mahdollisuuksia. Kaupungilla on rataverkkoa vain 6 kilometriä, jossa on useita tasoristeyksiä ja puomilaitteita. Satamayhtiön rataverkosto on lähes 15-kertainen kaupunkiin verrattuna.

HaminaKotka Satama Oy ei ole halukas ottamaan satama- ja rataryhmän henkilöstöä omaan palvelukseensa.

Lisämäärärahoja Keltakallion teollisuusalueelle ja satamahallin purkamiseen

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle hyväksyttäväksi investointeihin osoitettavan 6,15 miljoonan euron suuruisen lisämäärärahan Keltakallion kaava-alueen toteutuksen valmisteluun ja esirakentamiseen.

Kotkan kaupunki ja Suomen Malmijalostus Oy:n tytäryhtiö Finnish Battery Chemicals Oy ovat valmistelleet esisopimuksen Keltakalliolla sijaitsevasta teollisuustontista, jolle voidaan rakentaa litiumioniakkujen katodiaktiivimateriaalia valmistava CAM-tehdas. Esisopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuun alussa kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen. Yhtiö on aloittanut tehdashankkeen kannattavuuden selvittämisen yhdessä mahdollisen kumppanin kanssa.
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle esisopimuksen hyväksymistä.

Esisopimus koskee 27,8 hehtaarin laajuista aluetta Keltakallion teollisuusalueella. Tehdas­tontille on suunniteltu sijoittuvan katodimateriaalitehtaan ensimmäinen vaihe. Tonttia on tarvittaessa mahdollista laajentaa voimassa olevan asemakaavan puitteissa 46 hehtaarilla.

Lisätalousarvio mahdollistaa asemakaava-alueen rakentamista edeltävät toimenpiteet, joihin kuuluvat asemakaava-alueen suojaviheralueelle toteutettavan suojavallin rakentaminen sekä osallistuminen tehdastontilta siirrettävän voimajohdon siirtokustannuksiin. Lisäksi kaupunki suorittaa yhtiölle vuokrattavan tehdastontin perustasauksen. Kaupunki käynnistää omat investointinsa, mikäli yhtiö päättää edetä investointivaiheeseen.

Suojavallin rakentamisesta ja kaupungin osuudesta voimalinjan siirtoon syntyy yhteensä noin kahden miljoonan euron kustannus. Tehdastontin perustasauksen kustannukseksi on arvioitu alustavasti noin 4,15 miljoonaa euroa. Yhtiö maksaa tasauskustannusta vastaavan summan kaupungille tonttivuokran ohella kuuden ensimmäisen vuokravuoden aikana. Tontin vuokraamisen myötä kaupunki käynnistää aluetta palvelevan katuinfran suunnittelun ja toteutuksen.

Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi valtuustolle, että se myöntäisi 300 000 euron lisämäärärahan Kantasatamassa sijaitsevan P1-varastohallin ja sen yhteydessä olevan toimistorakennuksen purkamiseen.

Kantasataman P1-hallin rakenteellisen turvallisuuden tarkastus toi esiin rakennuksen rakenteiden suuren korjaustarpeen.

Rakennukselle ei Kantasatama-suunnitelmissa olla osoittamassa uutta käyttötarkoitusta ja rakennuksen purkaminen on tullut ajankohtaiseksi. Rakennuksen rakenteisiin liittyy jatkuvan sortuman riski eikä rakennuksen purkamista tule viivästyttää. Kantasataman alueella tarvitaan tilaa käynnistyvien rakennushankkeiden ja alueen infran rakentamiselle.

Hallin purkamisen yhteydessä on perusteltua purkaa myös halliin liittyvä toimistosiipiosa. Purku-urakat ovat kilpailutuksessa ja purkutyö tultaisiin ajoittamaan elo-lokakuulle 2021.

Turvapuiston perustamista esitetään valtuustolle

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se tekee periaatepäätöksen kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn mukaisesti Kaakkois-Suomen Turvapuiston perustamisesta Kotkaan.

Turvapuistoa on valmisteltu 2019 lähtien konseptikehityksen menetelmin, pienin askelin ja osahankkein kaupunkirakennelautakunnan syksyllä 2019 tekemän turvapuistohankkeeseen osallistumispäätöksen mukaisesti.

Valmistelutyötä on tehty pienellä työryhmällä yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vetämän ohjausryhmän kanssa. Teknisen johtajan esityksestä hankkeen työturvallisuusfokus nostettiin operatiivisesta strategisemmalle tasolle kokonaisturvallisuuteen, jolloin mukaan lähtevien organisaatioiden määrää ja toiminnan sisältöä saatiin skaalattaviksi. Työturvallisuus on edelleenkin mukana.

Kokonaisturvallisuus, nimensä mukaisesti, kattaa kaikki etuliiteturvallisuudet. Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnalla tähdätään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Kehitystyön tuloksena hanke tukee Kotkan kaupunkistrategian poijuja, kestävää taloutta ja visiota, yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa ja Suomen kyberturvallisuusstrategiaa.

Konseptikehitystyö on kahden vuoden aikana tiivistänyt ja täsmentänyt sisältöä. Samalla kehitystyö on kerännyt uusien ideoiden silmuja Kantasataman inspiroivan innovaatioympäristön hankepankkiin TKI-rahoitushakuja varten.

Kaakkois-Suomen Turvapuisto koostuu kahdesta toimintakokonaisuudesta:

1) harjoittelun, koulutuksen, tutkimuksen ja testaamisen toimintaympäristöistä sekä

2) kyberturvallisuudesta, digitaalisesta verkkovälitteisestä toimintaympäristöstä.

Kaupungin työntekijöille koronakertakorvaus

Kaupunginhallitus päätti myöntää kaupungin työntekijöille koronakertakorvauksen, jonka suuruus on 150 euroa.

Asiasta on käyty kevään aikana neuvotteluja palkansaajajärjestöjen kanssa ja korvauksen perusteiksi on nostettu se, että koronapandemia on vaatinut työskentelytapojen muuttamista ja sopeuttamista vallitsevaan tilanteeseen kaikissa ammattiryhmissä ja kaikilla aloilla. Uudet työskentelytavat on jouduttu ottamaan käyttöön nopealla aikataululla.

Lisäksi pandemiatilanne on vaatinut työntekijöiltä joustavuutta ja nopeaa reagointia tilanteiden muuttuessa. Koronapandemian aikana on korostunut työturvallisuus, yhteistyökyky ja vaihtelevat työolosuhteet. Uusi haastava ja pitkittynyt pandemiatilanne on kasvattanut psykososiaalista kuormitusta ja haastanut työntekijöiden jaksamista.

Kertaerä maksetaan kaikille, joiden palvelussuhde on 1.1.- 30.6.2021 välisenä aikana kestänyt vähintään kolme kuukautta tai vähintään 88 kalenteripäivää ja työntekijä on tosiasiallisesti ollut työssä pitkittyneissä, haasteellisissa tilanteissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Kertaerä maksetaan elokuussa 2021 varsinaisen palkanmaksun yhteydessä.

Arvion mukaan kertaerän saisi 1830 työntekijää ja kokonaiskustannukseksi muodostuu sivukuluineen 336 655 €.

Koronarokotteet työterveyshuollosta

Kaupunginhallitus päättää myös hyväksyä kaupungin henkilökunnan covid-rokotusten hankkimisen työterveyshuollosta Terveystalo Oy:stä.

Kymsote on lähestynyt alueen työnantajia toiveella, että myös työterveyshuollon toimijat osallistuvat Kymenlaakson covid-rokotuksiin. Työterveyshuollon toteuttamat rokotukset toteutetaan THL:n määrittelemässä järjestyksessä, ja niistä on tehtävä ajantasaiset ilmoitukset THL:n rokoterekisteriin. Rokotteet toimitetaan työterveyshuollon toimijoille Kymenlaaksossa HUS-apteekin kautta.

Työterveyshuollon kautta rokotuksen saavat kaikki Kotkan kaupungin työntekijät, joilla on oikeus työterveyshuollon palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Tämän hetkisen arvion mukaan covid-rokotuksia on mahdollista saada työterveyshuollon kautta kesäkuussa. Rokotusaikojen määrä riippuu siitä, miten paljon rokotteita saadaan Kymenlaakson alueelle.

Kotkan kaupungin henkilökuntamäärä on noin 1750 työntekijää. Osa työntekijöistä on jo saanut koronarokotuksen. Jos noin 1500 työntekijää ottaa työterveyden kautta koronarokotteen, työnantajalle jäävän kustannuksen arvio on noin 30 000 – 50 000 € riippuen siitä, rokottaako työterveyshoitaja vai sairaanhoitaja.

Kaupunginhallituksen esityslista on luettavissa osoitteessa www.kotka.fi/esityslistat