Kotka korostaa elinkeinoelämän näkökulmaa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa

Kotkan kaupunki on jättänyt lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriön Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 – suunnitelmaluonnokseen (Liikenne 12).

Kaupunki pitää hyvänä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaista käsittelyä ja toimenpiteiden kattavuutta. Liikennejärjestelmä tulee kuitenkin kytkeä voimakkaammin osaksi koko Suomen teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä ajankohtaisten suurten haasteiden ratkaisemista.

Ohjelmasta tulisi käydä ilmi, mikä on liikennejärjestelmän ja -verkon strateginen merkitys ja tavoite Suomelle. Liikennejärjestelmää ja -investointeja ei nähdä Suomen kilpailukyvyn kehittämisen, elinkeinoelämän, investointien ja aluekehityksen edistämisen näkökulmasta. Puutteena pidetään myös sitä, että liikennejärjestelmään oleellisesti vaikuttavien suurten ratahankkeiden päätöksenteko ja rahoitus tapahtuvat suunnittelusta erillään. Tämä heikentää Liikenne12:n mahdollisuuksia tuottaa Suomen strategisia päämääriä tukevaa kehitystä.

Lausunnossa korostetaan Kymenlaakson asemaa logistiikka- ja teollisuusmaakuntana, jonka kautta kulkee merkittävä osa Suomen viennistä, metsäteollisuuden tuotteista, transitoliikenteestä sekä muusta kansainvälisestä liikenteestä. Siksi myös Suomen suurimpaan yleis- ja vientisatamaan HaminaKotka satamaan johtavat rata- ja tieyhteydet tulee saattaa TEN-T -verkon palvelutason edellyttämään kuntoon. Myös väylämaksujen poistamisen tärkeyttä viennin kilpailukyvylle painotetaan.

Kaupungin näkemyksen mukaan pääväylien palvelutasosta tulee huolehtia elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi. Paras hyöty saadaan kehittämällä nykyisiä väyliä, mm.  Savon ja Karjalan ratoja sekä Kouvola-Kotka rataosuutta.  Kotka-Kouvolan rataosuudella käynnissä olevia parannustoimenpiteitä tulee jatkaa, ja varmistaa radan välityskyky toteuttamalla puuttuva kaksoisraide Juurikorvesta Mussalon satamaan.

Kotka-Kouvola -välin yhteydet ja valtatie 15 keskeisiä

Erittäin tärkeäksi Kotkan lausunnossa nostetaan Valtatie 15:n parantaminen. Tie on ruuhkaantunut ja liikenneturvallisuus heikko. Vt15 on Suomen vientiteollisuuden keskeinen väylä, jota rasittavat raskaan liikenteen ohella kasvava työmatka- ja asiointiliikenne sekä Kymsoten potilaskuljetukset Kymenlaakson keskussairaalaan.

UPM:n biojalostamoinvestoinnin kotiuttaminen Kotkaan ja Suomeen edellyttää Valtatie 15 Kotka-Kouvola -välin parantamista 126 miljoonan euron investoinnilla sekä VT15:n toteuttamista Hyväntuulentiellä ja Merituulentiellä TEN-T -tasoisena Mussalon satamaan saakka.

Kotkan kaupunki nostaa esiin myös henkilöjunaliikenteen merkityksen Kymenlaaksossa. Kotka-Kouvola -välin valtakunnallisessa ratapilotissa henkilöjunien aikataulut on uudistettu ja liikenteeseen on ostettu lisävuoroja. Ennen koronapandemiaa toimenpiteet siivittivät junamatkustuksen reippaaseen kasvuun. Uusi mobiililipputuote yhdistää kaupunkien paikallisliikenteet ja henkilöjunan asiakkaille helposti ja edullisesti. Seisakkeiden parantaminen on kuitenkin tarpeen radan käytettävyyden ja matkustajaturvallisuuden parantamiseksi. Kaupunki korostaa vielä, että pilottivaiheen liikenteen ostojen säilyttäminen tai lisääminen on edellytys kulkumuotosiirtymälle junaliikenteeseen.

Itäinen rantarata ja kansainväliset yhteydet tärkeitä

Kotka painottaa Itäisen rantaradan toteuttamisen merkitystä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös kirjata, ettei linjaus hankeyhtiöstä sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa, on erittäin merkittävä. Päätöksen edellyttämä itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämistä koskeva selvitys tulee tehdä laaja-alaisesti, hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Selvityksessä tulee huomioida elinkeinoelämän kuljetusten kytkeytyminen koko maan liikenneverkkoon.

Porvoo-Kotka-Luumäki -ratakäytävä vastaa tarpeisiin, joita muut itäiset yhteydet eivät ratkaise: Itäinen rantarata luo parhaat mahdollisuudet kehittää kansainvälistä yhteyttä Helsingistä Pietariin. Se hyödyttää vahvasti elinkeinoelämää ja Suomen vientiyhteyksiä, luo uusia mahdollisuuksia investoinneille kytkien Suomen suurimmat satamat ja pääkaupungin yhteen, lisää transitoliikenteen kasvupotentiaalia, luo rataverkolle tilaa ja käyttövarmuutta, mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymää radoille ja operaattorien välistä kilpailua sekä parantaa kansallista huoltovarmuutta.
Itäinen rantarata mahdollistaa uuden työmarkkina-alueen liittämisen pääkaupungin kasvuun ja edelleen Etelä-Karjalan alueelle. Uusi ratayhteys alueella, josta se on puuttunut, mahdollistaa suuren kulkumuotosiirtymän kestävään liikenteeseen.

Kotka muistuttaa, että Itämeren maissa tapahtuva liikennejärjestelmien kehitys ja Kiinan uuden Silkkitien tarpeet pohjoisimmille reiteille tulee ottaa huomioon. Kiina hakee suuret kaupungit kytkevää poikittaista reittiä aina Atlantin rannikolle asti. Myös EU hakee yhteyksiä Kiinaan ja Aasiaan. Itäinen rantarata tukee yhteyden tarpeita reittivaihtoehtoineen ja kuljetusmuotoineen.

Huoli liikenneverkon kehittämisrahoituksesta ja riittävästä vaikutusten arvioinnista

Kotkan kaupunki on huolissaan liikenneverkon kehittämisrahoituksen riittävyydestä. Kaupunki näkee myös merkittävänä riskinä sen, että kuntien odotettaisiin osallistuvan valtion liikenneverkolla tapahtuviin investointeihin. Investointeja Suomeen voi jäädä toteutumatta, mikäli liikenneväylien toteuttaminen on kiinni kunnan investointikyvystä. Päinvastoin, valtion pitkäjänteinen ja selkeä sitoutuminen rahoitukseen olisi tarpeen.
Sopimuksellisuutta tulisi voida kehittää myös kaupungeissa, joiden asukaskehitys on ollut viime vuosina laskeva. Esimerkiksi Kotkassa vientisatama kasvaa vahvasti ja kaupungissa tapahtuu kansallisesti merkittäviä yritysinvestointeja.

Kotkan kaupunki katsoo, että vaikutusten arviointi ei kata riittävästi eri näkökulmia. Erityisesti vaikutus elinkeinoelämän toiminta- ja investointiedellytyksiin sekä aluekehitykseen ovat tärkeitä.

Kotkan kaupunki esittää, että liikennejärjestelmäsuunnittelun aitoa vuorovaikutusta kaupunkien ja alueiden kanssa tulee vahvistaa. Väylävirastossa vireillä olevaan investointihankeohjelmaan liittyen on myös käytävä avointa vuorovaikutusta. Hankeohjelma tulisi sitoa osaksi suunnittelua ja vaikutustenarviointia. Nykyistä hyöty-kustannusanalyysiä on kehitettävä niin, että se huomioi muun muassa aluetaloudellisen kehittämispotentiaalin ja liikenneverkon strategiset tavoitteet.

Lausunnot löytyvät täältä:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=49760799-deb6-4e2d-8beb-93e59468d6b7