Ensi vuoden budjetti on ylijäämäinen – vuosikate päätyi tasolle jota tavoitellaan

Kotkan kaupungin ensi vuoden talousarvio on lievästi ylijäämäinen. Kaupunginjohtaja Esa Sirviön tänään julkaistussa vuoden 2021 talousarviossa ylijäämä on noin 145 000 euroa, kun vielä syyskuun kehysvaiheessa budjetti oli jäämässä alijäämäiseksi noin 1,7 miljoonaa euroa.

”Vuosikate päätyi loppujen lopuksi tasoon, jota tavoittelemme eli runsaaseen 21 miljoonaan euroon”, kaupungin talousjohtaja Pietu Mänttäri kiittelee.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.
Mänttärin mukaan vielä kehysvaiheessa ollut alijäämä saatiin kurottua umpeen, kun ensi vuoden verotulo- ja valtionosuusarviot tarkentuivat.

”Mikäli vuoden 2021 talousarvio toteutuu suunnitellulla tavalla, on kumulatiivinen ylijäämämme ensi vuoden lopussa noin 10,1 miljoonaa euroa. Kun saimme vuoden 2019 tilinpäätöksen yhteydessä taseeseen kertyneen alijäämän katetuksi ja kuluva vuosi 2020 näyttää toteutuvan positiivisena, niin ensi vuoden talousarvion laatimiselle on ollut kohtuullisen hyvä pohja”, kaupunginjohtaja Sirviö toteaa.
Vuoden 2021 talousarvio on laadittu siten, että Kotkan veroprosentit pidetään ennallaan.

Sirviö kuitenkin muistuttaa, että koronaepidemian aiheuttama epävarmuus jatkuu edelleen ja kukaan ei tiedä kuinka kauan tilanne pysyy tällaisena.

”Talousarvioesityksessämme on huomioitu valtion budjettiriihessä luvatut koronatuet, mutta sitähän me emme tiedä, ovatko ne sitten lopulta riittävät ja varmasti asia selviää vasta siinä vaiheessa kun tiedämme, miten pitkään epidemia jyllää koko valtakunnassa ja globaalisti”, kaupunginjohtaja Sirviö aprikoi.
Kaupunginjohtaja on kuitenkin mielissään siitä, että Kotka sai jo viime vuonna aikaan talouden tasapainotusohjelman henkilöstösuunnitelmineen, joka toimii pohjana myös ensi vuoden talousarviolle sekä taloussuunnitelmavuosille.

Myönteisinä merkkeinä Kotkan tulevaisuudessa Sirviö näkee myös Kantasataman isojen hankkeiden, kuten tapahtumakeskuksen, Xamkin kampuksen ja turvapuiston etenemisen.

Esa Sirviö luo katsetta myös jo vuosiin 2022 ja 2023, joita hän povaa kuntataloudessa erittäin haasteellisiksi.

”Tulevilta vuosilta todennäköisesti häviää melkoinen koronatukipaketti – ei pelkästään Kotkalta vaan koko kuntakentältä. Koko Suomen julkinen talous tulee uudenlaiseen tilanteeseen lähivuosina ja se heijastuu vääjäämättä kaikkiin kuntiin. Lisäksi on huomattava, että korona epidemia jatkuessaan alkaa vähitellen ja viiveellä heijastua koko konserniimme, vaikka esimerkiksi HaminaKotka Satama ja myös Kotkan Energia ovat tähän mennessä onnistuneet taklaamaan vaikutukset varsin hyvin. Myös kulttuuriyhtiömme voivat joutua koronatilanteen pitkittyessä ikäviin vaikeuksiin”, Sirviö ennustaa.

Kaupunginjohtaja on huolissaan myös Kotkan työttömyystilanteesta, vaikka tähän mennessä korona on heikentänyt koko Kymenlaakson työllisyyttä suhteellisesti tarkasteltuna selvästi vähemmän kuin monessa muussa maakunnassa.
”Se ei kuitenkaan aiheuta meillä riemuhuutoja, koska Kotkan työttömyystilanne oli jo ennen koronaa vakava ja korkeammalla tasolla kuin muualla maassa.”

Investointitarvetta olisi paljon enemmän

Kotkan ensi vuoden talousarviossa investointien määrä on asettunut 25 miljoonan euron tasolle ja siitä valtaosa, yli 20 miljoonaa menee rakennuksiin sekä kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin.

”Investointitarpeet sekä ensi vuonna että tulevina vuosina ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat ja voimme varautua siihen, että eivät tästä ainakaan pienene. On mahdollista, että esimerkiksi rakennusten sisäilmaongelmia tulee lisää ja tämän kaltaisiin tilanteisiin joudumme luonnollisesti reagoimaan nopeasti”, Sirviö pohtii.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen on sisällytetty investointien kohdalla valtuustoryhmien enemmistön ajatukset merkittävien kouluinvestointien aikaistamisesta ja yhdenaikaisesta toteuttamisesta erityisesti Karhulan keskustan koulun sekä Hakala-Rauhala koulun osalta.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei oteta vielä kantaa mainittujen investointien lopulliseen toteuttamismalliin, vaan ne ratkaistaan hankesuunnittelun yhteydessä tai niiden valmistuttua.

”Nämä kouluinvestoinnit ovat esitetty normaaleina taseinvestointeina, jotta investointikokonaisuus on esillä yksinkertaisella tavalla kaikille. Investointien osalta kaupungin tulee tehdä vielä tarkempaa jatkopohdintaa, koska niiden kokonaistaso viidelle vuodelle voi johtaa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen”, kaupunginjohtaja Sirviö korostaa.

Sote-ratkaisusta mahdollisia kiinteistöriskejä

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö ottaa kantaa myös vastavalmistuneeseen esitykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka mukaan vuoden 2023 alusta lukien maahan syntyy ”hyvinvointialueita”, joilla on tulevaisuudessa lähestulkoon kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuseen kuuluvat asiat. Suunnitelman mukaan kuntien rooli näissä palveluissa tulee jatkossa keskittymään pääasiassa ennaltaehkäisevään toimintaan.

”Toteutuessaan tämä tarkoittaa sitä, että valtio rahoittaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut ja hyvinvointialueille tulee omat päätöksenteko-organisaatiot, joihin edustajat valitaan erillisillä vaaleilla. Samalla kaikkien kuntien veroprosentteja lasketaan kategorisesti myöhemmin tarkentuvalla osuudella. Kiinteistöjen osalta kunnille muodostuu erityisesti pitemmällä aikajänteellä riskejä, koska lakiehdotus lähtee siitä, että hyvinvointialueet vuokraavat 3+1 vuoden mittaisilla määräaikaisilla sopimuksilla ne kiinteistöt, jotka ovat kuntien omistuksessa ja jotka jäävät sote-palveluiden tuotantopaikoiksi. Myös Kotkan osalta riski kiinteistöjen kohdalla on ilmeinen. Sinällään mahdollinen muutos ei ehkä kokonaisuudessaan näyttäydy niin radikaalina niillä alueilla, jotka ovat jo siirtyneet laaja-alaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymämalleihin kuten esimerkiksi Kymsote”, Sirviö sanoo.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei Sirviön mukaan ole vielä huomioitu tämän lakiesityksen mahdollista hyväksymistä. Vaikka sote-ministeriryhmä on omalta osaltaan sopinut ratkaisumallin, on siitä kuitenkin vielä matkaa lain lopulliseen hyväksymiseen.

”Lisäksi vasta lain mahdollisen hyväksymisen jälkeen selviää esimerkiksi kuntien veroprosenttien lopullisen leikkauksen suuruus, varmistuu tiettyjen kiinteistöjen kohtalo jne. Näin ollen uudistuksen ennakointi taloussuunnittelukauden viimeiselle vuodelle 2023 ei ole tässä valossa ja näillä tiedoilla vielä nyt perusteltua”, kaupunginjohtaja Sirviö muistuttaa.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginhallitus käsitteli talousarvioehdotusta kokouksessaan 26.10. ja kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään 16.11.

Liitteinä:

• kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2021: TA2021_kj ja
• asiaa esittelevä talousjohtajan diasarja: TA2021 Kj esitys, diasarja