Väylän selvitys: Itäinen rantarata paras Suomen elinkeinoelämälle

Väylävirasto julkaisi tänään 28.5. selvityksen, joka tarkastelee Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehtoja. Tarkastelun kohteena oli myös itäinen rantarata eli ratalinjaus, joka kulkisi Porvoon ja Kotkan kautta Luumäelle.

Selvitys keskittyi henkilöliikenteen matka-aikoihin,  mikä ei ole riittävä näkökulma, kun päätetään miljardien eurojen julkisista investoinneista. Matka-aikojen lisäksi kyse on alueiden saavutettavuudesta, tasavertaisuudesta ja tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista, huoltovarmuudesta, kilpailukykyisestä logistiikasta, ulkomaisten investointien houkuttelusta, kansainvälistä yhteyksistä sekä liikenne- ja ilmastopolitiikasta.

”Rataverkolla on strateginen merkitys Suomelle, ja sitä täytyy kehittää tästä lähtökohdasta. Ratainvestoinnista päätettäessä tulee nähdä kokonaisvaikutukset. Näitä ei ole selvityksessä huomioitu riittävästi”, Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö toteaa.

Elinkeinoelämä sivuutetaan selvityksessä

Kuten Väylän selvityksestä ilmenee, tavaraliikenteen potentiaaliset hyödyt olisivat selvästi suuremmat Kotkan kautta kulkevassa vaihtoehdossa, joka palvelisi mm. HaminaKotkan sataman tavaraliikennettä. Selvityksessä väitetään, että tavaraliikenteen hyödyt jäävät matkustajahyötyjä pienemmiksi, mutta väitettä ei ole perusteltu.

Itäisellä rantaradalla saadaan merkittäviä hyötyjä teollisuuden ja transiton tavaraliikenteelle. Samalla se vapauttaa ratakapasiteettia Suomen kuormitetuimmalta tavaraliikenteen rataosuudelta Kouvola – Luumäki sekä vilkkaalta henkilöliikenteen yhteysväliltä Kerava – Lahti – Kouvola parantaen rataverkon toimivuutta.

Pietarin liikenteen ja tavaraliikenteen ei katsota suuresti vaikuttavan Väylän laskemaan hyöty-kustannussuhteeseen. Hyöty-kustannussuhde ei myöskään onnistu huomioimaan etelärannikolle tulevaisuudessa sijoittuvan uuden yritystoiminnan taloudellista arvoa.

”Investoinneista päätettäessä on tärkeää pohtia, mistä elinkeinoelämä hyötyy eniten ja miten koko maan rataverkon toimivuutta vahvistetaan. Tällä on myös keskeinen merkitys huoltovarmuudelle,” Sirviö summaa.

Kokonaan uuden radan kasvuvaikutukset omaa luokkaansa

Koska Itäinen rantarata on aivan uusi ratayhteys, sen vaikutukset ovat omaa luokkaansa. Itäinen rantarata yhdistää kasvavan merenrantavyöhykkeen pääkaupunkiseutuun ja parantaa työllisyyttä aina etelärannikolta Etelä-Karjalaan asti.

Itäinen rantarata edistää merkittävästi Suomen ilmastotavoitteita. Suora ja nopea juna pääkaupungista itärannikolle houkuttelee autoilijoita julkisen liikenteen pariin ja siirtää raskaita kuljetuksia maanteiltä raiteille. Ratakäytävän synnyttämiä kuljetusmuotosiirtymiä maanteiltä rautateille ja niiden tuomia ilmastohyötyjä täytyykin arvioida kattavammin ennen päätöksentekoa.

Koko Suomen tulee hyötyä ratainvestoinnista

Rataverkon kehittämisen lähtökohtana täytyy olla strateginen kokonaiskuva koko Suomen kehittämisestä.

Uusien ratojen täytyy edistää nykyverkon parempaa toimivuutta, vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaisuutta sekä olla osana ilmastokriisin ratkaisua. Henkilöliikenteen matka-aikojen lisäksi päätöksenteossa on otettava huomioon ratalinjausten tuomat hyödyt teollisuudelle, transitolle ja muulle elinkeinoelämälle, huolto- ja toimintavarmuudelle, sekä aluekehitykselle ja ilmastoon.

”Täysin uuden ratayhteyden merkitys vientiteollisuudelle ja koko valtakunnalle ja Suomen menestykselle on aivan eri mittakaavan asia kuin muutaman minuutin aikasäästö henkilöliikenteen matkustajille”, Sirviö huomauttaa.

Vielä on epäselvää miten Väylän selvitys vaikuttaa itäisten ratayhteyksien päätöksentekoon tai kuka päätöksen tekee. On kuitenkin tärkeää, että päätös tehdään myös elinkeinoelämä huomioiden, eikä pelkästään matka-aikojen minuuttien perusteella.