Kotkan kaupallinen elinvoima on kasvussa – tyhjät liiketilat vähentyneet

Kotkan keskustojen elinvoima on kasvanut ja yritysten määrä on lisääntynyt. Myönteinen kehitys näkyy Kotkan Kauppatie -yhdistyksen toteuttamassa tuoreessa elinvoimalaskennassa.
Kauppatie, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor ja Kotkan kaupunki aloittivat Kotkan kaupallisen elinvoiman seurannan vuosi sitten.
Seurantaa tehdään vuosittain Kotkan keskustassa, Karhulassa, Jumalniemessä ja Sutelassa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) valtakunnallisen elinvoimalaskennan mukaisesti. EKK on kaupunkien, kaupan liittojen ja kiinteistöalan järjestöjen perustama keskustojen kehitystyön verkostotoimija.

Kotkan elinvoimalaskennan elinvoimaluku imartelee kaupunkia 4,1 prosentin kasvulla edellisvuoteen. Kansallisesti muutosta positiiviseen suuntaan tapahtui viimevuoden mittauksesta vain Vantaalla 1,9 %, Lohjalla 1,8 %, Järvenpäällä 9,8 %, Pietarsaarella 0,5 % sekä Loimaalla 2,7 %, Naantali ja Espoo päätyivät nollatulokseen ja muilla laskennan kaupungeilla elinvoimaluku laski. Laskennat tehtiin ennen koronakriisin aiheuttamia rajoitustoimia.

”Keskustat ovat kokonaisvaltainen kuvaus seudun identiteetistä. Keskustat ovat välttämättömiä ja kuvaavat alueiden elinvoimaisuutta, persoonallisuutta sekä hyvinvointia. Kehityssuuntaa on tärkeä seurata myös numeroiden valossa, jolloin pystymme paremmin ohjaamaan kehittämistyötä keskustojen hyväksi. Samalla pystymme vertailemaan tuloksia saman kokoisiin verrokkikaupunkeihin, mutta myös suurempiin ja pienempiin. Elinvoimalaskenta tehtiin kevään 2020 aikana 35 suurimmassa kaupungissa”, kertoo Kotkan Kauppatien toiminnanjohtaja Samuli Kansa.

Kotkaan on syntynyt uutta liiketilaa

Elinvoimaluvun laskennassa merkityksellisimmät tekijät ovat lauantaisin avoinna olevat kaupat ja ravintolat sekä tyhjät liiketilat, jotka suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Pääpaino on nimenomaan kunkin kaupungin keskustan kehityksen seurannassa: mihin suuntaan keskustan elinvoima on menossa?
Vertailu muihin kaupunkeihin auttaa mm. elinvoimalukujen tulkinnassa ja kiinnittämään huomiota kaupungin omiin erityispiirteisiin.

”Kotkaan on syntynyt myös uutta liiketilaa, kivijalkaan sekä suurkauppaan. Lukemien kehittyessä positiiviseen suuntaan voi olla iloinen yrittäjien uskoessa yrittämiseen sekä Kotkaan kaupunkina”, toteaa Kansa.

Määrällisesti muutokset ovat Kotkassa pieniä. Lauantaisin avoinna olevien kauppojen määrä on kasvanut ja vastaavasti ravintoloiden vähentynyt muutamilla yrityksillä.
Kotkan elinvoimaluvun kasvua selittääkin positiivisena ilmiönä tyhjien liiketilojen 1,6 % väheneminen. Kansallisesti tyhjien liiketilojen osuus on ennemminkin kasvanut (0,7 prosenttia). Tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista Kotkan keskustassa laski hienosti alle 10 prosenttiin (9,2 %) kansallisen keskiarvon ollessa 11 %.

Myös Karhulassa kehitys oli samansuuntaista. Lauantaisin avoinna olevien kauppojen ja ravintoloiden kokonaismäärä on pysynyt samana, mutta tyhjien liiketilojen osuus on vähentynyt 1,5 %.

Positiivista molemmissa keskustoissa on myös se, että samalla kun lauantaisin avoinna olevien yritysten määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan, niin arkiyritysten määrä on kasvanut selkeästi. Suhteessa edelliseen vuoteen Kotkan keskustassa kasvua näiden vain arkena avoinna olevien yritysten määrässä on ollut 7,7 % ja Karhulassa 17,6 %.

”Vaikka kasvu on maltillista, niin on erittäin hienoa, että kehityksen suunta on oikea. Toivotaan, että korona nujerretaan mahdollisimman pian ja että kauppa ja ravintolat kestävät vaikeiden aikojen yli. Koronan vaikutuksista keskustojen elinvoimaisuuteen saamme arvokasta pitkän aikavälin seurantatietoa viimeistään vuoden päästä”, Kotkan kaupungin yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski.