Kaupungit kaipaavat hallitukselta tukea, ennustettavuutta ja yhteistyötä koronakriisistä selviytymiseksi

Julkisen sektorin rahoituspohja on koronakriisin myötä heikentynyt ennen näkemättömällä tavalla. Hallitus on tunnistanut asian, mutta toistaiseksi kunnilla ja valtiolla ei kuitenkaan ole samaa tilannekuvaa tarvittavista toimenpiteistä. Koronakriisin hallinta sekä kriisistä palautuminen edellyttävät C21-kaupunkien mukaan taloudellisen tuen ja ennustettavuuden parantamisen ohella kaupunkien ja valtion tiiviimpää yhteistyötä. Kotka on yksi C21-kaupungeista.

Hallitus on sitoutunut touko-kesäkuussa annettavan lisätalousarvion yhteydessä tukemaan kuntia noin miljardin euron tukipaketilla koronasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. C21-kaupungit katsovat, että summa on aivan liian pieni suhteessa kuntien verotulomenetyksiin ja kasvaneisiin sote-kustannuksiin.
Kaupungit odottavat samalla, että hallitus kompensoi kriisin vaikutuksia oikeudenmukaisesti. Tuki tulee kohdentaa aiheutuneiden kustannusten ja tulomenetysten suhteessa nimenomaisesti niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa myös kielteiset vaikutukset ovat suurimmat. Päätökset asiasta on tehtävä mahdollisimman nopeasti kuntatalouden ja taloussuunnittelun ennustettavuuden parantamiseksi.

C21-kaupunkien näkökulmasta on oleellista, että hallitus sitoutuu koronasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen myös vuosien 2020 ja 2021 jälkeen. Kriisin vaikutus koko kuntakenttään, mutta erityisesti suuriin kaupunkeihin tulee olemaan mittava ja pitkäaikainen. Suurimmissa kaupungeissa on enemmistö tautitapauksista ja elinkeinorakenne, johon eri rajoitus- ja sulkutoimenpiteet vaikuttavat vahvimmin.

Kriisistä palautumista tukee lisäksi nopea ja oikea-aikainen elvytys. Valtion tulee lisätalousarvion yhteydessä päättää myös tarvittavista elvytystoimista Suomen talouden vahvistamiseksi. Suurissa kaupungeissa on edellytyksiä käynnistää nopeasti hankkeita, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi infrainvestoinneilla edistetään samanaikaisesti niin työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä kuin hiilineutraaliustavoitteita. Panostuksia on hyvä suunnata myös kuntien perusinvestointeihin. Elvyttämiseen käytetyillä euroilla on samanaikaisesti tuettava mahdollisimman monta tavoitetta.

Kaupunkien ja kuntakentän rooli ja merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen järjestäjinä, kasvuun investoijina sekä uuden kasvun tuottajina on keskeinen myös koronakriisin jälkeen. Tämä korostaa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota kuntatalouteen ja sen kestävyyteen. C21-kaupunginjohtajien keskeinen viesti on se, että julkisen ja kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien menopaineita ei ole mahdollista kehyskaudella kasvattaa. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää ei saa kokonaisuudessaan lisätä ja myös hallitusohjelmaan kirjattujen uusien, pysyvien ja määräaikaisten julkisen sektorin menolisäysten ajoitus ja mitoitus on arvioitava tarkoin.

C21-kaupunkien keskeisenä tavoitteena on pitkään ollut kumppanuuden tiivistäminen valtion kanssa. Kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti nyt. Vaikka koronakriisin lopullista kestoa tai hintalappua on vielä mahdotonta arvioida, on selvää, että kestävälle palautumisuralle pääsy edellyttää kaupunkien ja valtion saumatonta yhteistyötä. Hallituksen ja kuntakentän tulisi suunnitella ohjeistuksia, rajoitustoimenpiteiden muutoksia ja kriisin jälkihoitoa yhdessä.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat.
Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.